Ysärillä ei lapsena tullut huomattua lamaa
Silloin elämä oli niin sanotusti primitiivistä. Varakkaiden, köyhien, työläisten lapsien touhut oli suht samanlaisia ja ainoa ero oli se että varakkaiden lapsilla oli enemmän nappiverkkareita.
Kommentit (24)
Kaipa silloin jotain muutoksia tapahtui, muttei lapsena tajunnut mitään mistään lamoista eikä enää muista mitä silloin tapahtui.
Miten ihmeessä sen olisi voinut huomata? Ei ole elänyt lapsuuttaan edellisinä eikä seuraavina vuosikymmeninä, niin ei ole vertailukohtaa! Ainoa mihin saattoi verrata oli, että 60-70-luvuilla isäni lapsuuddenkodin joulukuusessa oli vuodesta toiseen samat suklaapukit ja äitini sisaruksineen söi pihkaa purukumina, räjäytteli aerosolipulloja nuotiossa ja laski navetan katolta suksimäkeä.
Vanhempani olivat molemmat vakituisissa töissä ja rakensivat omakotitalon, johon muutimme 1993. Meillä lapsilla oli aina kaikkea riittävästi, tosin itse en paljon edes halunnut mitään ja saattoihan se johtua siitä, että vaistosin tai tiesin "pitää säästää", vailken muista perheessämme mitään perustellun sillä, ettei ole rahaa. Jälkeenpäin voi kuvitella isän olleen rahahuolien takia niin usein pahalla tuulella, mutta olisiko se sittenkin liittynyt hänen alkoholismiinsa? Kännissä ja kuivakännissä vuorotellen. Toki tiedän, ettei alkoholistia helpota ylimääräiset paineet...
En tiennyt lamasta mitään. Olimme vähävaraisia ja asumistuella. Kaikkea tarpeellista oli, merkkivaatteita tai kalliita harrastuksia ei vain saanut ikinä ja ravintolassa käytiin yhden kerran vuodessa. Rahaa ei saanut käyttöön ja joillain kavereilla oli enemmän rahaa ja merkkituotteita, mutta se oli vaan normaalia.
Itse olen syntynyt -91 ja minäkään en muista lamaa. Olen kuitenkin kuullut tarinoita siitä. Isälläni oli silloin pelifirma ja yhtäkkiä Joulumyyntiä varten hankitut varastot ei menneetkään kaupaksi ja olivat jäädä käteen. Sai kuitenkin toimittajien kanssa sovittua erilaisia diilejä ja palautettua tavaraa mikä ei mennyt kaupaksi, joten konkurssia ei tullut. Olivat juuri saaneet myytyä asuntonsa kun lama iski, joten kahden asunnon loukkuun ei jääty. Valitettavasti yksi minun setä vaimoineen jäi ja surullista jälkeä siitä tietysti tuli.