Lue keskustelun säännöt.
Millaista huumoria viljelette lapsillenne tai lastenne kuullen?
30.12.2006 |
Vuosia sitten, kun esikoinen oli pieni, olin mielestäni kovin hauska vähän väliä lapseni kanssa. Sitten joku viisas selitti minulle, ettei alle 6-vuotias ole huumorintajuinen samalla tavoin kuin aikuinen. Pienet lapset ottavat kaikki sanomiset hyvinkin tosissaan. Nykyään meillä nauretaan lähinnä sellaisille lasten vitseille, kun vähän käännellään merkityksiä tai hassutellaan sanoilla tai ilmeillä. Kaikki lapseen kohdistuvat vitsit olen pyrkinyt unohtamaan kokonaan ja " aikuisten vitsejä" (ei siis härskejä tms. vaan ihan vaan hauskoja juttuja) puhumme miehenkin kanssa enemmän vasta lasten ollessa nukkumassa. Joskus tietysti miehen kanssa jutellaan niitä näitä lastenkin kuullen, mutta huomaan kyllä välillä, että lapsia jäävät painamaan sanomisemme ja kysyvät sitten myöhemmin mitä kummallisempia asioita. Miten teillä?
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en kohdista sitä sarkasmiani lapseen (en siis sano että " no niin, kyllä kannatti juosta sakset kädessä, onpa sulla komea haava nyt peukalossa" tms), vaan lähinnä hauskuutan itseäni tietyisä tilanteissa. sanon vaikka leikkipuistossa että ohhoh, nyt on joltain kömpelöltä ihmiseltä käsi lipsahtanut ja kaljapullo livennyt tänne hiekkalaatikkoon, tai jotain vastaavaa.
jos tarkoituksenani on huvittaa lasta niin hassuttelen ihan lapsellisesti, siis pörisen ja irvistelen jne.
tykkään kanssa käyttää hölmöjä ilmauksia lapsen kanssa, siis sanon vaikka että " tuu hei kauemmaksi tai sua kopsahtaa otsalohkoon se keinu" , näin huvitan taas itseäni kun kuvittelen että ne pöljät sanat jää lapsen mieleen ja se tulee myöhemmin (ei osaa vielä ihan kunnolla puhua) valittelemaan kuinka on raapaissut itseään vaikka lapiolla otsalohkoon. ..oikeesti mä taidan olla aika kuiva.. no, pääasia että itseäni huvittaa ja pysyn mukavalla tuulella..
lapsesta pysin huomaamaan kun hän haluaa itse naurattaa minua taikka muita ihmisiä. lapsi on aika tarkkaan oppinut että tietyt asiat naurattavat ja että hän saa hauskaa huomiota itselleen kun sanoo tai tekee tietyllä lailla. ihan pienikin lapsi osaa " kertoa" vitsejä, kun tarkkaan katselee.