Käyttekö ikinä kahvilla, mutta sanotte puolisolle menevänne esim. Kauppaan?

Minä sanon meneväni kaverien kanssa kahville, vaikka valitsenkin teetä juomakseni. Meillä se tarkoittaa sitä, että menen tyttöjen kanssa kahvilaan ja minua ei kannata odottaa syömään päivällistä.

Mies taas kertoo ihan suoraan menevänsä kaljalle. Siitä tiedän, ettei häntä kannata odottaa kotiin ihan heti alkuillasta., varsinkaan, jos menee lapsuuden naapurinpojan ja entisen bändikaverin kanssa.

Meillä ei tarvitse keksiä tekosyitä menoille.

Vierailija wrote:

Voisin hyvin tehdä noin tai vaikka sanoa lähteväni päiväksi tapaamaan vanhempiani, mutta oikeasti lähdenkin junalla Helsinkiin katsomaan museoita ja teatteriin. Kyllä ihmisellä on oltava ihan omia juttuja, tuntuisi tylsältä kertoa aina kaikki menonsa.

Mun mielestä taas on hauska jakaa sen oman puolison kanssa mitä kivaa on tehnyt tai aikoo tehdä. Tulee sitä vähän omassa päässäkin hehkutettua miten on mukava tehdä niitä juttuja. 

🥱🥱olipa taas asia.

Mulla ei ole noin tarkkaa elämän suunnittelu. Saatan mennä kahville kauppareissulla tai kauppaan kahvilareissulla. En ole osannut edes ajatella, että tarvitsee selitellä. Ihan hyvin voin sanoa. 

En vaan kyllä pysty sellaiseen, että kaiken suunnittelen ja selittelen tommoset ennakkoon. En koe edes tarvetta sellaiseen. Eivät ole meidän parisuhteessa mitenkään painavia tai hetkauttavia asioita- kahvila tai kauppa - niinku noin yleensä.

Olen yleensä kokenut arkielämän helpommaksi kun en piilottele vaimolta kahvin- tai muunkaan juomista. Ja otan hänet mielelläni mukaan kahvilaan. Ehkä se on tätä nuorta rakkautta kun ollaan oltu vasta 27 vuotta yhdessä?

Yhä vaan jotkut ei tajua mutta ette vissiin tajuaisi vaikka kuinka selitettäisiin.

Käyn kaupassa = haluan vaan kävästä jossakin haahuilemassa, mutta en tiedä ihan tarkkaan missä, ja haluan olla yksikseni ja päämäärätön, mutta en halua loukata tunteitasi kun en kutsu mukaan, enkä myöskään halua säätää menoani aikatauluusi jos ehtisit "et nyt heti" mutta kymmenen minuutin kuluttua, eli menen yksin ja "käväsen kaupassa".

Ei kaikkea tarvi raportoida puolisolle. Ei se tarkoita että on huono suhde jos ei raportoi.

Miksi et voi sanoa et menet käymään kaupungilla? Tai jossain.. 

Vierailija wrote:

Yhä vaan jotkut ei tajua mutta ette vissiin tajuaisi vaikka kuinka selitettäisiin.

Käyn kaupassa = haluan vaan kävästä jossakin haahuilemassa, mutta en tiedä ihan tarkkaan missä, ja haluan olla yksikseni ja päämäärätön, mutta en halua loukata tunteitasi kun en kutsu mukaan, enkä myöskään halua säätää menoani aikatauluusi jos ehtisit "et nyt heti" mutta kymmenen minuutin kuluttua, eli menen yksin ja "käväsen kaupassa".

Ei kaikkea tarvi raportoida puolisolle. Ei se tarkoita että on huono suhde jos ei raportoi.

Olet oikeassa, en edelleenkään ymmärrä miksi silloin pitää valehdella käyvänsä kaupassa sen sijaan että sanoisi lähtevänsä johonkin haahuilemaan. Ei ainakaan minun puolisoni loukkaantuisi kummastakaan noista asioista yhtään sen enempää eikä tunkisi mukaan.

"Lähen käymään jossain. Ehkä poikkean kirpparilla tai kahvilla. Moikka!" 

En,, mut käyn usein töiden jälkeen kahvilla sanomatta mitään. Puoliso luulee, et oon vaan  töissä pidempään (liukuva työaika ja työaika siis vaihtelee). Sillai saan omaa aikaa ja lepoa perheestä. 

Vierailija wrote:

En,, mut käyn usein töiden jälkeen kahvilla sanomatta mitään. Puoliso luulee, et oon vaan  töissä pidempään (liukuva työaika ja työaika siis vaihtelee). Sillai saan omaa aikaa ja lepoa perheestä. 

Miksi valehtelet? 

Vierailija wrote:

Voisin hyvin tehdä noin tai vaikka sanoa lähteväni päiväksi tapaamaan vanhempiani, mutta oikeasti lähdenkin junalla Helsinkiin katsomaan museoita ja teatteriin. Kyllä ihmisellä on oltava ihan omia juttuja, tuntuisi tylsältä kertoa aina kaikki menonsa.

On kyllä vähän häiriintynyttä touhua. En ymmärrä, mitä lisäarvoa Stadin reissuun saa siitä, että valehtelee olevansa vanhemmillaan. Varmaan joku lapsuuden trauma tuollaisen käytöksen taustalla, turvaton kiintymysmalli tms. Joo, pitää olla omia juttuja, mutta miksi pitää valehdella? Eihän siitä reissusta joka minuuttia tarvitse kuitenkaan raportoida. Jos puolisoni jäisi kiinni tuollaisesta valheesta, niin kyllä ihmettelisin syvästi ja huolestuisin suhteemme tilasta tai hänen mielenterveydestään.

T. Naimisissa 30v.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Miksi valehdella sellaisista asioista.

Mun elämä on ainakin niin helpompaa

Millä tavalla elämä voi olla helpompaa niin, että ei voi sanoa miehelle käyvänsä kahvilla vaan pitää valehdella?

Kaikki on iloisempia niin

Meillä ei pidetä rahan tuhlauksesta

 

Ilmeisesti teillä ei ole kahvinkeitintä, koska miehesi ei pidä kahvilaan menoa tuhlauksena. Siellä kun kahvi kuitenkin maksaa enemmän kuin kotona. 

Lähen tuulettumaan ihmisten ilmoille, heippa. Tuun kun tuun. Näin!

Meillä kumpi vaan voi sanoa lähtevänsä käymään kaupungilla tai ajelulla tai ajelulla tai kävelyllä tai kaupassa tai missä vaan, eikä toisen ole pakko tunkea mukaan jos toinen haluaa mennä yksin tai kaverin kanssa. 

Eksä jäi muutaman kerran kiinni juuri tuon tapaisista hölmöistä ja turhista valheista, ei edes ehkä niinkään minulle vaan muille ihmisille. Ei se varsinaisesti ainakaan kasvattanut luottamusta siihen ihmiseen muissakaan asioissa. En ymmärrä miksi joku haluaa tuolla tavalla tahallaan horjuttaa parisuhteen luottamusta. 

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

En,, mut käyn usein töiden jälkeen kahvilla sanomatta mitään. Puoliso luulee, et oon vaan  töissä pidempään (liukuva työaika ja työaika siis vaihtelee). Sillai saan omaa aikaa ja lepoa perheestä. 

 

Miksi valehtelet? 

Sinähän se hauska heppu olet. Käydäänkö teillä minuuttiviisarin kanssa läpi se, mihin aikaan olet kunakin päivänä lähtenyt töistä? Vai oletko suhteessa, jossa on sovittu, että töistä tullaan _aina_ suoraan kotiin ellei muuta sovita? Kumpikaan ei kuulosta suhteelta, jossa itse haluaisin olla.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Miksi valehdella sellaisista asioista.

Mun elämä on ainakin niin helpompaa

Yhdestä valheesta kiinni jäänyt valehtelee jatkossakin, luottamus mennyt.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

En,, mut käyn usein töiden jälkeen kahvilla sanomatta mitään. Puoliso luulee, et oon vaan  töissä pidempään (liukuva työaika ja työaika siis vaihtelee). Sillai saan omaa aikaa ja lepoa perheestä. 

 

Miksi valehtelet? 

Sinähän se hauska heppu olet. Käydäänkö teillä minuuttiviisarin kanssa läpi se, mihin aikaan olet kunakin päivänä lähtenyt töistä? Vai oletko suhteessa, jossa on sovittu, että töistä tullaan _aina_ suoraan kotiin ellei muuta sovita? Kumpikaan ei kuulosta suhteelta, jossa itse haluaisin olla.

No minä sanoisin, että kävin muuten kahvilla töiden jälkeen ja sen takia meni vähän myöhempään.

Eri

Menen tinderissä tai vastaavassa tapaamieni kundien kanssa  kahville ja jos näkymä miellyttää sopimaan "sen todellisen teehetken" ajankohdasta ja paikasta. Sitte nopsasti sinne kauppaan.

- m29