G: Mitä ajattelet, jos kuulet pariskunnan puhuvan HUONOA ENGLANTIA keskenään kaupungilla?

Tai sitten kyseessä on suomalainen pariskunta, joka haluaa treenata kielitaitoaan 15 vuotta kouluajan jälkeen.

Pääasia kuitenkin että ymmärtävät toisiaan. Minusta siinä ei oo mitään noloa.

Vieraita kieliä ei pääasiassa opiskella tarkoituksena oppia hallitsemaan niitä täydellisesti vaan riittävästi oman kommunikoinnin tarpeisiin. Se mikä on riittävästi vaihtelee sitten tilanteesta toiseen. Itse pystyn työskentelemään ja opiskelemaan englanniksi, silti minulla on vahva aksentti ja etenkin arkisissa asioissa sanavarasto voisi olla laajempikin. Silti englannintaitoni on nykyisiin tarpeisiini riittävä, enkä häpeä yhtään puhua sitä. En myöskään ruotsia, saksaa, espanjaa enkä venäjää, vaikka ne ovat minulla vielä " rikkonaisempia."

Englanti on molemmilla huonontunut vaan jatkuvasti, koska kaksi ei-natiivia juttelee sitä keskenään. Lisäksi käytämme molempien äidinkieliä tuon " englannin" lisäksi. Ymmärrämme toisiamme erittäin hyvin, joten siksi ainakaan emme tarvitse muiden sääliä.

valilla kun kuuntelee esim junassa muiden juttuja, saa itsekin ihmetella, mita toiset yrittaa sanoa, vaikka toinen puhuisikin aidinkieltaan. eli mielestani on saali se, etta toisia ei sitten ymmarreta.