Englannin runsas käyttö Suomessa ei uhkaa suomen kielen asemaa, selvisi Itä-Suomen yliopiston tuoreessa tutkimuksesta
Englannin kielen rooli ja merkitys vaihtelee huomattavasti alasta, tehtävästä ja tilanteesta riippuen.
Itä-Suomen yliopiston toteuttaman laajan tutkimushankkeen mukaan englannin käytön rajoittaminen voisi aiheuttaa merkittävää haittaa kansainväliselle yhteistyölle.
Tämän lisäksi rajoittaminen vaikeuttaisi kansainvälisten osaajien, työvoiman ja opiskelijoiden saamista ja kotoutumista Suomeen.
Hankkeen yhtenä aineistona oli kysely, johon vastasi 1 750 ihmistä. Vastaajat edustivat julkishallintoa, elinkeinoelämää ja korkeakouluja. Näillä aloilla englanti on toiseksi käytetyin kieli.
Itä-Suomen yliopiston Englanti Suomen kansalliskielten rinnalla -hankkeen loppupäätelmissä esitetään toimenpide-ehdotuksia, jotka selkeyttävät kielipolitiikkaa Suomessa.
Yksi ehdotuksista koskee ylipäätään vieraiden kielten osaamista. Vientivetoisena ja maantieteellisesti Euroopan laidalla sijaitsevana maana Suomen on syytä huolehtia laajasta kielivarannosta.
Englannin kielen osaamisen tason on vastattava kansainvälistyneen työelämän tarpeita. Toisaalta on varmistettava, että Suomessa osataan laajasti myös muita nykykieliä, kuten ranskaa, saksaa, espanjaa, kiinaa, arabiaa ja venäjää.
Toiseksi raportissa todetaan, että työn perässä Suomeen tulevilla ihmisillä pitää olla mahdollisuus omaksua ainakin toinen kansalliskielistä. Tämä helpottaa kotoutumista ja suomalaiseen yhteiskuntaan mukautumista.
Kolmantena esille nousevat yhteiskunnan sisälle syntyvät kielelliset kuplat, joiden syntymistä pitäisi välttää.
Yksikielisiä kuplia voi syntyä esimerkiksi, jos Suomessa voi elää ja toimia opiskelematta ja käyttämättä suomea tai ruotsia. Yksikielinen kupla on kyseessä myös silloin, jos suomalaiset haluavat toimia vain yksikielisesti ja vaativat myös muilta samaa.
Neljäntenä toimenpide-ehdotuksena raportissa muistutetaan, kuinka monikielisessä Suomessa ihmisiä on kannustettava kielelliseen suvaitsevaisuuteen.
Englanti Suomen kansalliskielten rinnalla -hankkeessa selvitettiin, kaventuuko suomen ja ruotsin elinvoimaisuus ja käyttöala Suomessa englannin kielen takia. Hanke liittyy Marinin hallituksen joulukuussa 2021 julkaisemaan päivitettyyn kansalliskielistrategiaan, jonka yhtenä tavoitteena on kansalliskielten aseman turvaaminen.
Inte undra på att Östra-Finlands universitet inte någonsin når upp i någon topp 500 ranking. Verkligheten och forskningsresultatet rimmar dåligt, förutom den delen där det konstateras att en massa borde kunnas.