Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Psykiatrian poliklinikka
17.10.2023 |
Kauanko teillä on mennyt lähetteen käsittelyssä ja kuinka nopeasti olette saaneet ajan, mikäli lähete on hyväksytty?
Mitä ensimmäisellä käynnillä tehdään ja kenen luona se yleisemmin on, lääkäri, sairaanhoitaja vai joku muu?
Saako siellä oikeasti apua, vai onko sekin vain paikka jossa käyntejä kerran kuussa tai kahdessa. Pääpaino vain sillä, että pitää vain syödä tuhottoman paljon erilaisia lääkkeitä, joista ei kuitenkaan saa edes mitään apua.
Omaa kohtaloani jännitän, joten siksi kyselen, kun täältä löytyy varmasti myös kohtalotovereita.
Kommentit (8)
Vierailija wrote:
Kyllä lääkkeet auttavat.
Mahdollisesti osana muuta hoitoa, tuskin kenellekään ainoana hoitomuotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä siellä jotkut käyvät viikottainkin, mutta eivät kovin kauan varmaankaan, kunnes käyntejä harvennetaan. Mutta eihän se olekaan mitään terapiaa, jossa tiheys on tärkeää, vaan keskusteluapua. Aikoinaan jopa kiellettiin puhumasta mistään kovin syvällisestä, eikä siellä sellaisia luodata nykyäänkään. Sh se on kenen kanssa jutellaan. Lääkäri on hyvin harvoin paikalla.
Vierailija wrote:
Kyllä siellä jotkut käyvät viikottainkin, mutta eivät kovin kauan varmaankaan, kunnes käyntejä harvennetaan. Mutta eihän se olekaan mitään terapiaa, jossa tiheys on tärkeää, vaan keskusteluapua. Aikoinaan jopa kiellettiin puhumasta mistään kovin syvällisestä, eikä siellä sellaisia luodata nykyäänkään. Sh se on kenen kanssa jutellaan. Lääkäri on hyvin harvoin paikalla.
sorry, nyt kirjoitin mtt:sta, jotenkin ajattelin että psykiatrian poliklinikka on sama asia, mutta ehkei se olekaan…?
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Kyllä siellä jotkut käyvät viikottainkin, mutta eivät kovin kauan varmaankaan, kunnes käyntejä harvennetaan. Mutta eihän se olekaan mitään terapiaa, jossa tiheys on tärkeää, vaan keskusteluapua. Aikoinaan jopa kiellettiin puhumasta mistään kovin syvällisestä, eikä siellä sellaisia luodata nykyäänkään. Sh se on kenen kanssa jutellaan. Lääkäri on hyvin harvoin paikalla.
sorry, nyt kirjoitin mtt:sta, jotenkin ajattelin että psykiatrian poliklinikka on sama asia, mutta ehkei se olekaan…?
Luulisi olevan ainakin suhteellisen samanlainen.
Miten nopeasti sinne pääsit ja ensimmäinen käynti (kuten ilmeisesti muutkin jatkossa) oli sairaanhoitajalla? Miten se auttoi vai oliko lähinnä jonkun itsehoito-ohjelman ääneen lukemista?
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Kyllä siellä jotkut käyvät viikottainkin, mutta eivät kovin kauan varmaankaan, kunnes käyntejä harvennetaan. Mutta eihän se olekaan mitään terapiaa, jossa tiheys on tärkeää, vaan keskusteluapua. Aikoinaan jopa kiellettiin puhumasta mistään kovin syvällisestä, eikä siellä sellaisia luodata nykyäänkään. Sh se on kenen kanssa jutellaan. Lääkäri on hyvin harvoin paikalla.
sorry, nyt kirjoitin mtt:sta, jotenkin ajattelin että psykiatrian poliklinikka on sama asia, mutta ehkei se olekaan…?
Luulisi olevan ainakin suhteellisen samanlainen.
Miten nopeasti sinne pääsit ja ensimmäinen käynti (kuten ilmeisesti muutkin jatkossa) oli sairaanhoitajalla? Miten se auttoi vai oliko lähinnä jonkun itsehoito-ohjelman ääneen lukemista?
Ei ole sama asia lähellekään. Pth ja esh ovat kaksi eri asiaa. Toiseen ei pääse edes rahalla, mutta toiseen pääsee jos vain sinnikkäästi yrittää.
Hoito tulee sitten tuurilla jos tulee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ennen koronaa 6kk meni lähetteestä ensitapaamiseen. Aluksi kävin muutaman kk:n hoitajan kanssa keskustelemassa, kartoitettiin tilannettani sekä millaista apua tarvitsen. Sitten jatkoin toisen hoitajan kanssa, yhteensä vajaat 2v. Muistaakseni aluksi kerran viikossa (tai kahdessa) ja viimeiset puolisen vuotta kerran kuussa. Muutaman kerran kävin hoitajan kanssa psykiatrin vastaanotolla, jossa keskusteltiin etenemisestä ja päätettiin jatkosta. Ihan alussa yksi hoitaja tuhisi turhautuneena, kun en halunnut lääkkeitä, mutta psykiatri olikin sitä mieltä, että niistä olis voinut mulle olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Kaiken kaikkiaan paljon positiivisempi kokemus siihen nähden, mitä olin psyk. polista lukenut. Toka hoitaja oli aivan mahtava tyyppi, jonka kanssa oli ilo työskennellä.
Jos heidän asiakkaaksi pääsen, toivoisin myös itselleni ammattitaitoista apua, joka ei keskittyisi vain lääkkeisiin.
Jännityksellä odotan, tosin ei nuo toiveet kuitenkaan kovin korkealla ole, kun nuo aiemmat kokemukset terveydenhuollosta ei ole kovinkaan positiivisia.
Alue: Aihe vapaa
Kyllä lääkkeet auttavat.