Mietitkö koskaan, minkälaista elämäsi olisi, jos olisit valinnut toisin?

Vierailija wrote:

Kyllä mietin, esimerkiksi lapsiluku olisi varmaan jäänyt yhteen, jos saisin valita uudestaan. Ajattelisin järjellä asian.

Mutta näillä mennään.

Miksi?

Koko ajan. Jos olisin tehnyt edes jotain valintoja, sen sijaan etten valinnut mitään.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Ihan oikeastiko valitsemalla valitsette suhteenne? Ettekä valitse rakkautta vaan jotain muuta? Kuulostaa karmealla. 

Kyllä olen pyrkinyt valitsemaan rakkauden. Tosin nuorena taisin erehtyä siinä mitä on oikea rakkaus. Silloin uskoin, että rakkaus on vahvaa henkistä ja fyysistä yhteyttä ja vetovoimaa. Kerran koin tällaisen molemminpuolista suhteen, mutta jänistin. Suhde ei ehkä olisi kestänyt käytännön elämän haasteita ja vaikeuksia. Sen jälkeen tutustuin mieheen, jonka kanssa meillä oli paljon yhteistä. Oli suurta tunteen paloa, mutta miehen sanat ja teot olivat ristiriidassa. Se mustasukkaisuus ja vainoaminen ei ollut rakkautta. Loppujen lopuksi rakkaus on ollut sitä, että mieheni on ollut vakaa ja luotettava ja on pysynyt rinnallani kaikista vaikeuksista huolimatta. Lisäksi olemme henki

Lisään tähän vielä, että kyllä se useiden vuosikymmenien mittakaavassa on tärkeintä, että "kuka vierelläsi jää" isojen vaikeuksien tullen. Siinä vaiheessa esim. pelkkä keskinäinen vetovoima ei mielestäni riitä, jos toinen kääntää sinulle selkänsä ja jättää sinut yksin kun esim. talous kaatuu tai terveys horjuu tms.

 

Vierailija wrote:

Koko ajan. Jos olisin tehnyt edes jotain valintoja, sen sijaan etten valinnut mitään.

Valinta se on tuo minkään valitsemattomuuskin 

Ajauduin nuorena kaveriporukkaan, jossa oli yksi täysin sekopää narsisti. Aikuisena vuosikymmenten kaveruuden jälkeen häivyin koko porukasta. Olen joutunut käymään itseni kanssa läpi sen, että tavallaan pilasin elämäni parhaita vuosia. Kesti myös kauan löytää oma itseni sen alistamisen alta. Yritän ajatella, että parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Nykyisin olen vähän erakko ja uusissa kaverisuhteissa otan heti askeleen taakse päin, jos huomaan samoja viboja. Ehkä luottaisin ihmisiin, jos en olisi kokenut tuota.

Mietin useinkin. En haihattele että asiat olisivat paremmin, olen melko tyytyväinen elämääni. On kuitenkin mukava leikitellä ajatuksella, että minkälainen elämä olisi ollut jonkun toisen kumppanin kanssa, tai jos ei olisikaan jäänyt asumaan paikkakunnalle, johon opiskelemaan muutin. 

Vierailija wrote:

Jos en olisi tehnyt aborttia 15 vuotiiana , mulla olis nyt 6 vuotias lapsi. Sitä mietin usein, olisiko kannattanut vain pitää. Sen jälkeen en ole tullut raskaaksi vaikka 2 pitkää parisuhdetta missä jätettiin ehkäisy pois. Karma varmaan :( 

Jos tulit silloin raskaaksi helposti (vahingossa ilmeisesti), todennäköisesti tulet kyllä raskaaksi uudestaankin ja mitään vikaa asian suhteen ei ole sinussa. Älä murehdi asiaa. 

Minä en oikeasti halua asua Suomessa. Se on tullut vuosien mittaan selvemmäksi. Olisi pitänyt kuunnella itseä jo nuorena ja valita tuleva ammatti sen mukaan, että sillä voisi työllistyä muualla. Jotenkin pelkäsin sairaanhoitajan ja kätilön ammattia, mutta se olisi loppujen lopuksi ollut järkivalinta. Kun olin nuori, hoitajille oli töitä tarjolla Englannissa ja Norjassa. Olin aika hyvä kielissä, joten varmaan olisin oppinut Norjan.