Tunnetko kohtalon johdatusta?

Tässä vaan istun ja odotan että kohtalo järjestää kaiken. 😂 

Vierailija wrote:

Tässä vaan istun ja odotan että kohtalo järjestää kaiken. 😂 

Ole hyvä. Pointtini oli, että tapahtuu jotain yllättävää, mikä vaikuttaa kuin jonkun järjestämältä.

Ns. Iso käsi, joka säätää asiat ja yleensä oikein. 

Asioilla on tapana järjestyä, jos tekee itse järkeviä valintoja. En minä sitä johdatukseksi kutsuisi.

T. Oman onnensa seppä

Siihen kai suuret uskonnot perustuu?

Se kuuluu olennaisesti islamiin. En.

Jälkeenpäin jostain tapahtuneesta voi noin ajatella.

Jumala auttaa niitä jotka auttavat itse itseään. 

Vierailija wrote:

Asioilla on tapana järjestyä, jos tekee itse järkeviä valintoja. En minä sitä johdatukseksi kutsuisi.

T. Oman onnensa seppä

Et siis koskaan koe yhtään sattumaa, josta on todella hyötyä?

Saa jotain, jota olit vailla, vaikket edes tiennyt mitä?

Koe takaiskuja, mutta löydäkin hyviä vaihtoehtoja, jotka ovat edellisiä parempia?

luulen että rukoilu ohjaa hyvään suuntaan, että mitä kannattaisi tehdä. muutto pois paikkakunnalta, jonka kiinteistöt muuttui arvottomiksi muuttotappio mörskiksi.jotkut kaverit rupes inhottaviksi ja menetin ne,sain tilalle parempia ihmisiä. jne joskus ikävä asia muuttuu lopulta paremmaksi.

Vierailija wrote:

Se kuuluu olennaisesti islamiin. En.

Se kuuluu olennaisesti ihmisten ajattelu -ja kokemusmaailmaan. Uskonnosta riippumatta. 

En todellakaan ole Hannu Hanhi, vaan epäonnensoturi Aku; koskaan, toistan koskaan mikään ei kohdallani onnistu. En tiedä, mistä johtuu, mutta olen jo tavallaan hyväksynyt asiantilan, enkä edes uskalla haaveilla, että joskus joku asia menisi toivomallani tavalla. Elämä tuntuu toisinaan melko tylsältä, kohokohtia ei juurikaan ole, puurran päivän toisensa jälkeen iltaan. Onneksi nukun suht hyvin ja uni pelastaa, kunnes aamu taas palauttaa maan pinnalle. 

Kohtaloon en usko, vaan Jumalan suunnitelmaan ja ohjaukseen. Tulee asioita, jotka näyttävät aivan mahdottomilta, näyttää että kaikki omat suunnitelmat menee täysin puihin. Mutta kun luottaa asiansa Herran käsiin, voi varmana uskoa, että kaikesta selviää, kaikella on tarkoituksensa. Niilläkin oudoilla ja vaikeilla hetkillä. Sanotaan, että aina näkyy tunnelin päässä valoa. Ei ihan pidä paikkaansa, joskus tunneli tekee mutkan, eikä siinä mutkassa ollessa näy valoa ei takana, ei edessä. Yksin siellä ei kyllä uskalla mennä, kohtalon varassa. 

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Asioilla on tapana järjestyä, jos tekee itse järkeviä valintoja. En minä sitä johdatukseksi kutsuisi.

T. Oman onnensa seppä

Et siis koskaan koe yhtään sattumaa, josta on todella hyötyä?

Saa jotain, jota olit vailla, vaikket edes tiennyt mitä?

Koe takaiskuja, mutta löydäkin hyviä vaihtoehtoja, jotka ovat edellisiä parempia?

Toki, mutten minä sitä johdatukseksi edelleenkään kutsuisi vaan sattumaksi, omien valintojeni seuraukseksi tai molempien yhdistelmäksi.

T. Oman onnensa seppä

Jos tunnelin päässä näkyy valoa, juna on tulossa vastaan.

Mietin tätä tänää kun olin retkeilemässä, mietin omaa henkistä heräämistäni ja omaa elämäntapamuutostani mitkä lähtivät liikenteeseen todella synkästä ajanjaksosta. Käytin paljon päihteitä ja poltin siltoja vähän sinne sun tänne, menetin kumppanini yms. Ilman tota kaikkea synkkyyttä ja siitä aiheutuvaa tuskaa mä en olisi koskaan muuttanut tapojani enkä myöskään herännyt henkisesti. Mun sisältä kuoriutu se sama pelokas ja utelias pikkupoika mikä mä olin aina lapsenakin ollu, mä tavallaan löysin itseni uudestaan. 

En tiedä onko se kohtaloa mutta uskon että joku kumminkin vaikutti siihen kaikkeen. 

Kerran. Ystäväsoitti mulle ja kysyi, voinko tulla aittamaan heidän hevosensa kanssa. Hevonen oli tosi sairaana ja he olivat valvoneet sen kanssa vuorokauden. Mulla oli kuitenkin töitä tuona iltana, kaksi kurssia, joita vedin. No, ensimmäisen kurssin aikana mulle tuli pari peruutusta ja jpuduin peruuttamaan jälkimmäisen kurssin. Laitoin kaverille viestiä, että saitko jonkun muun avuksi, mutta hän ei ollut vielä kysynyt. Menin avuksi, hevonen piti lopettaa. Ystävälaittoi mulle seuraavana päivänä viestin, että jotenkin tiesi, ettei hevonen enää selviä ja siksi halusi just mut paikalle. Hän ei itse kykene olemaan mukana lopetuksessa, mutta mä oon aikaisemminkin ollut hänen hevosensa kanssa vastaavassa tilanteessa. Silloin tuntui jotenkin kohtalolta, kun se kurssikin peruuntui.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Asioilla on tapana järjestyä, jos tekee itse järkeviä valintoja. En minä sitä johdatukseksi kutsuisi.

T. Oman onnensa seppä

Et siis koskaan koe yhtään sattumaa, josta on todella hyötyä?

Saa jotain, jota olit vailla, vaikket edes tiennyt mitä?

Koe takaiskuja, mutta löydäkin hyviä vaihtoehtoja, jotka ovat edellisiä parempia?

Toki, mutten minä sitä johdatukseksi edelleenkään kutsuisi vaan sattumaksi, omien valintojeni seuraukseksi tai molempien yhdistelmäksi.

T. Oman onnensa seppä

 

Noinhan se on, että kun ovi sulkeutuu niin toinen avautuu. 

Joskus sieltä vain astuu joku, jota ei osannut odottaa. Etenkin, kun asia on pienestä kiinni mutta vaikutukset voivat olla suuriakin. Tai näennäinen epäonni onkin hyvä käänne. Ja ilman huonoa tuuria et olisi tavannut niitä ihmisiä. 

Ihmisen mieli toki lisää tarinaan juonen. 

Ap.