Lue keskustelun säännöt.
Uteletteko tietoa muista ihmisistä?
24.09.2024 |
En tykkää avata paljoa elämääni töissä, tottakai yleisellä tasolla mutta en mitään hyvin henkilökohtaisella tasolla. En tunne työkavereita tarpeeksi hyvin. Mun mielestä jokainen kertoo sen verran minkä haluan ja kunnioitan sitä. En myöskään ala kyselemään työkaverilta asiasta josta hän ei puhu ensin.
Nyt kuulin, että ollessani lomalla oli minun asioitani kyselty muilta työyhteisön jäseniltä. Esim minun parisuhdestatuksestani, perheestäni ja jaksamisestani. En tiedä reagoinko turhan voimakkaasti mutta oon ollu todella ärsyyntynyt asiasta. Mä kunnioitan muiden yksityisyyttä, toivon että muutkin minun. Miksi pitää olla niin utelias toisten asioista ja elämästä?
Kommentit (19)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En. Jos kysyisin jotain kysyisin hyvällä tarkoituksella, en asiattomia tai sopimattomasti. Muiden jaksaminen ei kuulu muille. Ihmisiä yleensä kiinnostaa jotkut asiat että hahmottaa onko joku perheellinen vai yksin elävä, onko lemmikkejä tms. On niin erilaisia ihmisiä. Mutta jos ihan asiattomia kysellään, alkaisi se varmasti ketä tahansa ahdistaa ja miettisi mikä juorukerho on kyseessä.
Mäkään en ilahtuisi tuosta. Niin rasittavaa että pitäis omia asioitaan tuntemattomille kertoilla.
minä en ainakaan minkään murhaajan, pedofiilin kanssa halua olla tekemisissä mitä salailet.
Eipä ole mukavaa tuollainen utelu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oisko niin että sun on aika vaihtaa maisemaa?
Vierailija kirjoitti:
Oisko niin että sun on aika vaihtaa maisemaa?
Just niin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joskus olen itse kysellyt asioita ihmisiltä, jos yritän tutustua. En minä pahalla. Yritän etten liian henkilökohtaisia kuitenkaan kysele, eikö se ole ihan positiivinen asia, että joku on kiinnostunut sinusta, ettet ole täysin yhdentekevä henkilö? Ainakin näin positiivisen kautta yritän saada toisen tuntemaan.
En juoruile enkä kertoile eteenpäin. Jotenkin kyllä monet tuntuvat olevan sairaan epäluuloisia ja varautuneita, eikä yhtään haluta tutustua. Todella yleistä tämmöinen ja juuri tänään juttelin ulkomaalaisen kanssa, joka valitti, kuinka vaikeaa suomalaisiin on tutustua. Onko sitten aikaisemmin tullut puukkoa selkään ja saatu traumoja?
Ei susta välttämättä pahalla olla puhuttu ja "udeltu," ehkä ihan positiivisesti vaan oltu kiinnostuneita, tai mennyt neutraalina puheenaiheena siinä missä mikä tahansa muukin.
Myös väärien, kuviteltujen tietojen levittäminen toisten asioista on väärin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Myös väärien, kuviteltujen tietojen levittäminen toisten asioista on väärin.
Totta! 👍
Olen luonteeltani hyvin utelias. Se on paheeni. Ehkä myös hyveeni. Olen utelias kaikkeen mitä elämässä on ja mitä se tarjoaa.
En utele, eikä kiinnosta tietää esim. tuntemattomien, eikä puoli tuttujen asiat, eikä naapureiden. Eikä kenenkään henkilökohtaiset asiat.
Mutta töissä juttelen niistä omista asioistani, mitkä voisi toinenkin kertoa itsestään. Kuten ketä kuuluu perheeseeni, missä kaupunginosassa asumme, mitä harrastan ja mistä tykkään....jne...
Sitten kun tunnemme paremmin , sitten kerron yksityiskohtaisemmin asioistani. Ystävien kanssa jaamme paljon asioitamme, tietenkin vain tiettyyn rajaan asti.
En koskaan kerro läheisteni henkilökohtaisista asioista , en ikinä niistä mitään. Vain omista asioistani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvää työpaikkaa ei määritä raha vaan juorut!
Mä oon tosi pidättyväinen kertomaan itsestäni ja mun mielestä on jopa vähän tökeröä kysyä jonkun työkaverin suhdestatusta :D Ei sillä, en häpeä olevani sinkku mutta joku siinä on kun tavallaan paljastaa että "ei ole kelvannut kenellekään" vaikka oon tän ihan tavallaan valinnutkin. Ei se oikea eteen tupsahda, jos kulkee laput silmillä 24/7, mutta se on mun henkilökohtainen asiani :D
N32
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle turvalliseen työyhteisöön kuuluu tietty jakaminen. Koen teinimenoksi umpisuu somettelun.
Aikuisena on sinut elämänsä kanssa ja voi olla avoin. Jos tämä ei onnistu on jotain pielessä.
Kannattaa tehdä rikosilmoitus, jos levitellään perättömiä juttuja. Näistä on annettu rangaistuksiakin. Moni ei vaivaudu tekemään.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa tehdä rikosilmoitus, jos levitellään perättömiä juttuja. Näistä on annettu rangaistuksiakin. Moni ei vaivaudu tekemään.
Poliisilla ei riitä rahkeet selvittää edes tavallisia rikoksia.
Ainakin pienillä paikkakunnilla on ominaista, että pitäisi joka puolitutulle avautua kaikista asioista. Omasta taustasta, puolisosta, kaikesta. Vain näin he pystyvät muodostamaan tarvitsemansa käsityksen ihmisestä. Näitä on työpaikoilla ja joka paikassa. Ei jatkoon.
Kyllä minä utelen ja kyselen kaikenlaista. Välillä vähän hirvittää, että pidetäänkö kysymyksiä liian henkilökohtaisina ja saanko siitä jonkun ripityksen. En ole kyllä koskaan saanut. Yleensä ihmiset osaavat antaa jonkun ympäripyöreän hätävalheen, jos aihe on liian herkkä ja minä osaan ottaa vinkistä vaariin.
Kyllä minultakin saa kysyä ihan mitä vaan ja sitten vastaan joko totuudella, hätävalheella tai kertomalla, etten halua vastata.
Ei kiinnosta muiden asiat enkä jakele omia asioitani, töissä töihin liittyvät asiat koska siitä maksetaan.