Koulutetut korostaa nykyisin luokkaeroja
Se on tullut muotiin taas, kohta varmaan ylioppilaatkin pitää taas joka päivä yo-lakkia.
Ihan nyt viime aikoina kiinnittänyt huomiota puheet joissa väheksytään ja halveksitaan omia vanhempia ja sukua joilla ei ole yliopistokoulutusta.
Ovatko he samoja jotka kertovat katkaisseensa vanhempiinsa yhteyden eivätkä halua lastensakaan isovanhempiin tutustuvan?
Kommentit (21)
Eliitti haluaa palauttaa Suomeen luokkayhteiskunnan.
Papit ja muu yläluokka odottavat tätä kuin kuuta nousevaa, saavat taas pitkän tauon jälkeen ilmaista "orjatyövoimaa" vanhan ajan torpparihengen mukaisesti.
Vmp taas. Menee kouluun jos asia kerta on noin tärkeä.
Oisko tosiaan nyt oikeistolaisen hallituksen seurausta? Nyt perustöitä tekevä luokka asemaan jossa oli yli 100 vuotta sitten.
Vierailija wrote:
Vmp taas. Menee kouluun jos asia kerta on noin tärkeä.
On se vähän myöhäistä työläiseläkeläisille joita jälkikasvunsa puolisoineen halveksii. On
Johtuu siitä, että juuri muuta ei jää, kun verottaja ulosmittaa kaiken koulutuksen tuoman ekstrapalkan ja käytännön materiaalinen elintasoero ei enää näy.
Pappis-säädylle on ollut taatusti vastenmielistä esittää olevansa tasa-arvoista halveksimansa rahvaan kanssa.
Onneksi kohta ei tarvitse enää teeskennellä inhottavaa tasa-arvoa vaan voi olla rehellisesti yläluokan röyhkeä edustaja.
Miksi ei saisi? Ei yhteiskuntaluokat häviä vain sillä, että niistä ei puhuta.
Kyse on siitä, että vähemmän koulutetut ilmaisevat julkisesti ja ääneen oman halveksuntansa korkeakoulutettuja kohtaan. Perhepiirissä, työpaikoilla, netissä, somessa.
Jostain syystä se on Suomessa ok, muita ihmisryhmiä ei juuri enää saa haukkua.
On huomattu. Tämäkin palsta on useimmiten todella loukkaavaa tekstiä täynnä.
Saahan sitä, mutta on se ikävää kansakunnan tasolla, kun tuollainen käytös viittaa useimmiten itsetunnon rapistumiseen.
Koulutustason jatkuvan nousun myötä koulutetut menettävät käytöstapansa koska kokevat ensimmäistä kertaa maailmanhistoriassa olevansa enemmistöä. Koulutustason jatkuvan nosu johtaa siis rappioon.
Että tiedätte elämämkoululaiset!
Mun sisko on tohtori. Tämä häiritsee osaa sukulaista, jotka vinoilee siskolleni ollen sitä mieltä, että se ei tee "oikeita töitä", mitä ne oikeat työt nyt sitten ovatkaan. Sisko opettaa yliopistossa ja on tutkija. Minä kun olen käynyt vain AMK:n ja vaikka minun työ on vähän sellasta pörssiyhtiössä käsien heiluttelua, niin minun katsotaan suvun puolelta ilmeisesti vielä sen verran rahvaaksi, että mulle ei vinoilla. Vaikka mun työ on luultavasti turhempaa. Ärsyttää moinen, siskoni on fiksu ja hyvä työssään, mutta kun amikset ei tajua mitä se tekee, niin se on silloin turhaa.
Tutkijat tutkivat luokkaeroja. Tekevät tutkimussuunnitelmat - mahdollisesti isokin hanke - hankkivat aineistot, käsittelevät ja analysoivat ne, ja kirjoittavat tutkimustulokset. (Kukaan muu kuin korkeastikoulutettu ei voi tutkia luokkia ja luokkaeroja, koska tutkijan ammatti vaatii yliopistokoulutuksen.)
Tutkijoiden maailmassa luokkaerot ovat olleet koko ajan olemassa, vaikka suomalaisessa julkisuudessa (media kai lähinnä) on melkeinpä haluttu tietoisesti häivyttää luokkaerojen olemassaoloa. En tiedä, onko oikeasti ajateltu vai onko vain klisee, että "Suomessa kaikki ovat yhtä suurta keskiluokkaa".
Kuitenkin jokainen vähänkään ajatteleva ihminen näkee luokkaeroja heti, kunhan alkaa niitä ajatella. Vaikka meillä ei heti äänestä kuulekaan ihmisen luokkaa (kuten esim. Britanniassa), esimerkiksi murteiden suuren hyväksyttävyyden vuoksi, kuitenkin moni asia paljastaa jotain luokasta. Toinen asia on tietenkin se, että aiemmin korkea luokka-asema ja korkea taloudellinen kestokyky korreloivat keskenään. Nyt on jo 30 vuotta ollut korkeakoulutettuja pienituloisia. Suuri osa tutkimuksesta tehdään pätkätöinä ja todella pienillä apurahoilla. Apurahatutkijan kk-korvaus on samaa luokkaa kuin siivojan, kouluavustajan tai lähihoitajan, kuitenkin pohjalla pitää olla maisterinkoulutus, sittemmin tohtorinkoulutus.
Ehkä tästä syystä korkeastikoulutetut todella puhuvat luokkaeroista, koska ne saattavat näkyä hyvin konkreettisesti ja ristiriitaisesti omassa elämässä tai lähipiirissä.
Useita erittäin lukeneita ja viisaita putkimiehiä, ratatyömiehiä, metsäalan kouluttamattomia ihmisiä kohdanneena voin todeta, että korkeakoulutus ei takaa mitään. Samoin yliopistoissa on kuulemani mukaan jouduttu laskemaan jo yli 10 vuotta rimaa, koska opiskelija-aines on heikentynyt. Kaikki tutkijakoulutuksenkaan loppuun suorittaneet (tohtoreiksi väitelleet) eivät välttämättä ole kovin älykkäitä.
Asiat eivät ole yksiselitteisiä, vaikka joku niin haluaisikin ajatella ja yksinkertaistuksia haluaa ulos itsestään huutaa.
Eli paluu vanhaan aikaan. Suomi-filmien aikaan. Moni maisteri on siis siitä haaveillut että pääsee nostamaan itseään ihmisyyden yläpuolelle.
Luokat viittaavat hierarkisuuteen, eikö? On yläluokkaa, keskiluokkaa ja alaluokkaa. Pitäisikö ennemmin alkaa puhua elämäntyyleistä ja varallisuusluokista? Varallisuusluokathan ovat kyllä hierarkkisia, koska käytettävissä olevat rahat voi mitata.
Nuohan eivät siis aina kohtaa - mieti vaikka varakkaita paperimiehiä tai korkeakoulutettua kirjaston tätiä. Itsekin olen työssäkäyvä 'kovan alan' tohtori ja kyllä suurin osa vaikka rakennusalalla työskentelevistä ajelee hienommilla autoilla kuin minä.
Vierailija wrote:
Kyse on siitä, että vähemmän koulutetut ilmaisevat julkisesti ja ääneen oman halveksuntansa korkeakoulutettuja kohtaan. Perhepiirissä, työpaikoilla, netissä, somessa.
Jostain syystä se on Suomessa ok, muita ihmisryhmiä ei juuri enää saa haukkua.
Meillä kotona on opetettu suhtautumaan kaikkiin ihmisiin yhtä kunnioittaen koulutuksesta huolimatta.
Kyllä minäkin olen alkanut karsastamaan näitä yhteiskunnan luopioita, en halua niiden joukossa liikkua enkä aikaa viettää. En ole korkeakoulutettu enkä varakas eikä niillä ole väliä minulle, mutta kaikenlaista pohjasakkaa täällä pyörii entistä enemmän. Haluan elää siististi ja rauhassa. Siistissä ympäristössä ja siistien selväpäisten (päihteetön), hyvin käyttäytyvien ihmisten parissa.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Kyse on siitä, että vähemmän koulutetut ilmaisevat julkisesti ja ääneen oman halveksuntansa korkeakoulutettuja kohtaan. Perhepiirissä, työpaikoilla, netissä, somessa.
Jostain syystä se on Suomessa ok, muita ihmisryhmiä ei juuri enää saa haukkua.
Meillä kotona on opetettu suhtautumaan kaikkiin ihmisiin yhtä kunnioittaen koulutuksesta huolimatta.
Ikävä kyllä kaikissa suomalaiskodeissa ei ole yhtä hyvää kotikasvatusta kuin teillä.
Ei niillä ole mitään lapsia joita tutustuttaa isovanhempiin