Onko Suomessa mielestäsi hyvåksyttyä olla kotiäitinä, jos lapset jo vähintään kouluikäisiä?

Mitä kotiäiti tekee?

Olen äiti joka on kotona. Aamupäivisin käyn avustamassa lasten koulussa ollessa ilman korvausta ikääntyvää sukulaista, siivoilen ja pyykkään kotona. Myös lämmitän talon (puukeskuslämmitys) kotona. Iltapäivällä laitan ruokaa, olen lasten kanssa, kuljetan lapset harrastuksiin ja käyn kaupassa. Tässä ohessa hoidan päivittäin meidän kotieläimet.

Olen osatyökyvyttömyyseläkkeelle. Sairastan MS-tautia. Pienempi, nyt jo kouluikäinen, lapsi olisi lääkärin mielestä pitänyt laittaa päivähoitoon mitta hoitomaksu oli niin korkea ettei meillä ollut siihen varaa. 

Mies käy töissä ja hoitaa illat maatilaa. Mutta koska saan työttömyyskorvausta osatyökyvyttömyyseläkkeen lisäksi en ilmeisesti kelpaa kotiäidiksi. 

Mikä sitten olen? Lusmuileva, verovaroilla elävä pummi vai sittenkin ihan tarpeellinen kansalainen?

Oma äitini on aina ollut kotona, ei työttömänä kuitenkaan vaan vanhempani ovat myös toiminut tukiperheenä lähinnä viikonloppuisin ja koulujen lomilla. Eli voi tehdä töitä muutenkin kuin arkisin ja muuallakin kuin poissa kotoa. Monen kaverin äiti oli myös perhepäivähoitaja, eli aina kotona.

Tosiaan, et voi olla kotiäitinä ilman että tämän suuntaisia kommentteja satelee. Saati kun haet sitten joskus "oikeita" töitä, ihmetellään miten olet voinut olla kotiäitinä näin ja  näin monta vuotta. Itselleni ihan arvokkainta työtä oli kotiäitinä olo, 4 lasta. Tämä nykyinen työ, josta minulle nyt maksetaan on lastenleikkiä verrattuna noihin haastaviin mutta arvokkaisiin vuosiin kotiäitinä. 

Vierailija wrote:

Mitä kotiäiti tekee?

Olen äiti joka on kotona. Aamupäivisin käyn avustamassa lasten koulussa ollessa ilman korvausta ikääntyvää sukulaista, siivoilen ja pyykkään kotona. Myös lämmitän talon (puukeskuslämmitys) kotona. Iltapäivällä laitan ruokaa, olen lasten kanssa, kuljetan lapset harrastuksiin ja käyn kaupassa. Tässä ohessa hoidan päivittäin meidän kotieläimet.

 

Olen osatyökyvyttömyyseläkkeelle. Sairastan MS-tautia. Pienempi, nyt jo kouluikäinen, lapsi olisi lääkärin mielestä pitänyt laittaa päivähoitoon mitta hoitomaksu oli niin korkea ettei meillä ollut siihen varaa. 

Mies käy töissä ja hoitaa illat maatilaa. Mutta koska saan työttömyyskorvausta osatyökyvyttömyyseläkkeen lisäksi en ilmeisesti kelpaa kotiäidiksi. 

 

Mikä sitten olen? Lusmuileva, verovaroilla elävä pummi vai sittenkin ihan tarpeellinen kansalainen?

Muiden hyväksyntää ei kannata odottaa tai pyytää. Ihan sama mikä tilanne on niin aina löytyy vinoilijoita. Tänne on roudattu kymmeniä tuhaansia verovaroilla ihan pokkana eläviä, he niitä l u smuja ovat. 

Olet ansainnut osatyökyvyttömyyseläkkeesi (olet ollut töissä), harva haluaa palkata osatyökykyisen. Miehesi on ahkera veronmaksaja. Nauti päivistäsi, läheisistäsi äläkä murehdi mitä muut ajattelevat. Työssäkäyvät kadehtivat yleensä kaikkia jotka eivät käy kokopäivätyössä. Sanon näin kokopäivätyössä olevana (lomapäivää vietän tänään), sillä olen tämän huomanut useissa työkavereissani. Kateus vie kalatkin vedestä. Mukavia syyspäiviä ja hyvää vointia sinulle, osatyökykyinen :)

Itse olin kotiäiti/rouva 17 vuotta. 2 lasta. Todellakin äiteilin ja olin se pullantuoksuinen naapurin täti. Meillä kävi paljon lapsia, sittemmin nuoria iltapäivisin.

Tykkäsin kotoilla.

Mun äiti toisinaan taas ihmetteli, että miten mä tulen pärjäämään, sitten kun mies lähtee.. kunkin pitää pärjätä omillaan. Omassa lapsuudessa isiä ravas ja äiti piti huolta kaikista, joten ymmärrä tuota äitini ajatusta.

Perhe pitää huolta toisistaa. Joten säästettiin mulle, joilla olen sitten ostanut sijoitusasunnon.. kohta toisenkin. Avioehto on tehty, kun "mieheni vaihtaa mut".

Jatkuvampi kotiäityyteni paheksuja oli veljeni vaimo. Se jakso jatkuvasti haukkua mua. Räit vaan kattoon tai persees on taas levinnyt.. kunnes tajusin/kuulin, että sehän vaan on kateellinen. Veli ei suostunut kälyn kotiäityyteen. Heillä oli aiheesta kriisi. Rajuja riitoja. 

Aika vähän vastustusta on kasvokkain tullut. Enkä mä anna soraäänien häiritä. Palsta kertoo omaa karua kertomaansa.

Go for it, jos siihen on varaa. Miksi se olisi muilta pois? 

Palstalla mesoaa iso joukko hulluja ja tyhmiä ihmisiä sekä trolleja. Näiden tuomitseviin mielipiteisiin ei kannata perustaa käsitystään normaalien ihmisten yleisistä mielipiteistä. 

Ilmaiseksi ei kannata tehdä mitään. Edes hoitaa lapsiaan tai läheisiään, saati joku vapaaehtoistyö. Itse en tee mitään, yhtään mitään ilman korvausta. Kotityötkin teetätän muilla. Tämä yhteiskunta on niin läpimätä. Kaikki tuet otan.

Minulla on sekä fyysisiä että psyykkisiä sairauksia. Mikään näistä ei estä minua toimimasta arjessa, tekemästä vapaaehtoistyötä (olen ystävätoiminnassa mukana, sekä maahanmuuttajanaisille että vanhuksille) ja muuta sellaista.

Ulkopuolisille olen kuitenkin kotiäiti. 

En suin surminkaan enää koskaan aio kertoa totuutta, sillä se ei johda mihinkään hyvään. Päinvastoin. Muille olen miehen siivellä elävä kotiäiti, mikä on parempi kuin totuus. 

Todellisuudessa olen työkyvyttömyyseläkkeellä. Eli tuonpahan kotityöpanokseni lisäksi myös vähän rahaa tähän talouteen. Rahan maksaa eläkeyhtiö Elo, ei Kela. Paitsi lapsilisän kolmesta lapsesta.

Lapset koulussa kaikki. Pärjäävät ok, paitsi keskimmäinen joka rankan kiusaamisen vuoksi on alkanut oireilla. 

Tottakai on hyväksyttyä. 

Täällä, missä minä nyt asun on tullut useampi ihminen itkemään, että he eivät saa olla rauhassa kiusaamiselta, vaikka ovat kotihoidontuella tai vaikka sairaseläkkeellä, väliaikaisella tai pysyvällä.

Ihmeellistä kiusaaja sakkia nykyään liikkeellä Suomessa. Kyllä aiemmin ihmiset päättivät itse omat asiansa ja jos oli jotain tukiasioita, viranomaiset päättivät ne. Eikä joku yleinen mielipide tai naapuri.

Vierailija wrote:

"Yhteiskunnalle lapsen kotihoito hyvinkin 3-vuotiaaksi olisi kannattavaa kotona jos yksi päivähoitopäivä maksaa 90€ verottajalle. Ajatella jos vanhemmalle maksettaisiin alle puolet vaikkapa 40 € jokaisesta arkipäivästä kun lasta hoidetaan kotona vaikka maksimissaan sinne 3-vuotiaaksi asti. Eikö tämä olisi järkevämpi ratkaisu. Yhteiskunta tarvitsee lapsia ja uusia veronmaksajia, siksi Suomessa, missä ollaan syntyvyyden kanssa pohjamudissa pitäisi kannustaa perheiden perustamiseen: isyyteen ja äitiyteen eli siihen vanhemmuuteen."

40 e/pv houkuttelisi sellaisia ihmisiä lisääntymään, joille tuo olisi iso raha. Sen sijaan koulutetuista ihmisistä kukaan ei hankkisi lapsia tuon takia.

Seurauksena meillä olisi pienituloisten perheiden määrän kasvu ja paljon naisia, joiden olisi erittäin vaikea työllistyä vietettyään vuosia kotona.

Eipä ollut vaikea opiskella lähihoitajaksi ja työllistyä. Täysi työllisyys alalla, että elämä hukata. Kuinka moni lähihoitaja nyt raahaa lapsensa päivähoitoon, että pääsee pesemään vanhusten takapuolia. 

Siis eläpä hupata.

Mikä siihen kukaan on mitään sanomaan. Mutta silloin ontuu, jos hyvin olemattomin työelämän pätkin esittää olevansa lähes jokaisen alan asiantuntija tai koittaa jotain marttyyrinkruunua sovitella uhrautumisensa perusteella.

Vierailija wrote:

Tietenkin saa olla kotiäiti, kunhan taloudellinen tuki ei tule yhteiskunnalta. Tämä koskee kaiken ikäisten lasten äitejä. Ei muuallakaan olla kotona yhteiskunnan rahoilla. Myös lasten päivähoito ei kuulu muiden veronmaksajien harteille. Yksi päiväkotihoitopäivä on n 90€ veronmaksajille. Tuoko äidit tuon summan takaisin yhteiskuntaan? 

Maahanmuuttotaustaiset on jotenkin oikeutettu ryhmä kun voivat yhteiskunnan tuilla elättää koko perheen. Tukirahaa riittää jopa sukulaisille lähetettäväksi. Kyllä, veronmaksajan rahoilla, heiltä edes kysymättä. 

Vierailija wrote:

Ei ole oikein yhteiskuntaa kohtaan vetelehtiä kotona. Jos tällainen meno katsotaan hyväksyttäväksi niin taidan lopettaa työnteon itsekin kokonaan ja jään odottelemaan eläkettä. T: Lääkäri

Kyllä Suomessa saa elää niin kuin haluaa kunhan elättää itsensä. Tämä maa ei ole onneksi mikään totalitaarinen sortovaltio, jossa kansalainen on työvelvollinen yhteiskunnalle. Jos pystyt lääkäri elättämään itsesi, etkä pidä työstäsi, niin kannattaa lopettaa hommat jo tänään.

Vierailija wrote:

"Uhkakuvia, joihin ei pidä tarkertua. Monesti yliopistokoulutuksetkin voidaan hoitaa loppuun ja työllistyä vielä tämän jälkeen. Fakta on se, että biologia tulee vastaan. Jos haluaa vanhemmaksi tai saati toiveissa olisi lapsia enemmän kuin yksi, niin ei kannata odotella 30+ vuoden ikää. Elämä muovautuu ihmisten valintoihin. Ystäväpiirissäni moni on hankkinut lapsen/lapsia opiskeluaikana ja ovat saattaaneet opiskelut loppuun siitä huolimatta ja työllistyneet hyvin. Ei ongelmia."

Montako vuotta he olivat kotona? Minäkin opiskelin tutkintoni loppuun vasta saatuani lapsen. Olin kotona hänen kanssaan puolitoista vuotta. Jos olisin hankkinut vaikka kolme lasta parin vuoden välein ja hoitanut heitä niin, että nuorinkin olisi ollut kolmevuotias ennen hoitoon menoa, niin kaikki suoritukseni olisivat vanhentuneet ja olisin joutunut aloittamaan alusta. Valmistuessani olisin ollut reilusti yli kolmekymppinen ja ilman työkokemusta.

Välillä suorittivat opintopisteistä. Opiskelivat samalla ja vähitellen. En osaa ottaa kantaa pisteiden vanhentumisesta, mutta ei heillä ollut ongelmia sen suhteen. Useamman lapset tekivät.

Työelämän ulkopuolella oleva työikäinen, työkykyiseltä vaikuttava suomalainen on epäilyttävä. Hänellä uskotaan olevan mielenterveydellisiä ongelmia jotka eivät näy päällepäin. Tämä epäluulo koskee myös kotirouvia joiden lapset ovat "liian isoja". 

Työtön se on, vaikka ei töitä hakisikaan. Voi sitä elämäntapaintiaanina elää ilman lapsiakin.

Jokainen saa olla mitä haluaa

Vierailija wrote:

Se että on terve ja laiskottelee kotona tekemättä töitä ja välttelee veronmaksua on epäisänmaallista toimintaa. Vielä pahempaa jos nostetaan yhteiskunnan tukia eli eletään toisten rahoilla. Ainakin itseäni ottaa päästä jos tällaista toimintaa esiintyy ja siihen pitää valtiovallan puuttua määräämällä joku sakko joutilaisuudesta. 

Kuinka lapsellinen pitää olla ihmisen kun ei tiedä esim.työttömyysturvasta ja työllisyysasioista höykäsen pöläystä. Työtönhän saa rangaistuksen jos ei osallistu työllisyystoimiin ja sitä sanotaan karenssiksi. Eli päiväraha pienenee minimaaliseksi. Niin pieneksi ettei sillä tule toimeen hiirikään. Minua ottaa erittäin paljon päähän sinun kaltaisesi tynnyrissä eläjät.