Onko täällä muita alisuoriutujia jotka häpeää matalaa koulutustaan?
Minä häpeän. Ikääkin jo, ja edelleen olen lukion jälkeen vain lähihoitaja.
Olen kolme lastani saanut yksinhuoltajana kannustettua yliopistoon hyvin työllistäville aloille, tehnyt kovasti töitä, ja ottanut velkaakin, että voin kustantaa lukion materiaalit, pääsykoekurssit ja autokoulut, että olisi lapsilla parempi tulevaisuus. Nyt lentää kohta viimeinen kotoa pois.
Yritin joskus opiskelua yliopistossa, mutta ei siitä tullut mitään. Oli vain pakko käydä töissä, ja se sitten uuvutti lastenhoidon ohella täysin.
Nyt sitten tilanne on tämä. Ikää 43 vuotta, vuokrakämppä, ei autoa, ei omaisuutta, ei parisuhdetta sen jälkeen kun jäin lasten kanssa yksin, ei kavereita kun ei ollut koskaan aikaa kenellekään. Ja sitten vielä lähihoitaja, se pahnanpohjimmainen ja kaiken paskaduunin raataja. Hävettää, on alemmuuskompleksi, inhottaa ajoittain. Edes nyt en pysty opiskelemaan lisää, koska palkattomat harjoittelut ja pitkät matkat, ei autoa.
Onko muita jotka ns. munanneet elämänsä?
Kommentit (27)
Upeaa! Onnea, olet hieno ihminen! Vau!
Ap
Aika samanlainen tarina, tosin olen 37. Lukio käytynä ja 2 ammattitutkintoa.. Mutta itse pidän työstäni Lähihoitajana vammaispuolella ja pidän työtäni arvokkaana, erikoisammattitutkinnon olen vielä ajatellut suorittaa, mutta tuskinpa sen enempää 🙂
Olet kolme lasta kasvattanut onnistuneesti, käynyt töissä ja elättänyt itsesi. Töitä riittää hyvin jatkossakin. Mitä syytä sinulla on haukkua itseäsi?
Nyt saat vielä omaa aikaa uusiin harrastuksiin ja mieleisiin asioihin. Palkan voit käyttää itseesi. Ota elämästä kaikki ilo irti ja iloitse siitä, mitä kaikkea olet saavuttanut.
Ei koulutus ole ainoa elämää määrittävä tekijä. Tiedän ihmisiä, jotka ovat pärjänneet työ- ja yksityiselämässään paljon paremmin kuin opinnoissaan.
Ei hävetä. Olen käynyt ammattikoulun. Olen hyvä työssäni ja vapaa-ajalla koitan harrastaa mieluisia juttuja. Ei kaikki voi olla korkeasti koulutettuja.
Olen harkinnut että jos alani ei jatkossa työllistä niin opiskelen lähihoitajaksi. Varmasti raskas ala, mutta tärkeä ja merkityksellinen työ.
No onhan sinulla kolme lasta, ei lasten saantikaan ole itsestäänselvyys. Sinulla on myös varma työ eli et mitenkään ole munannut mitään. Voisitko opiskella etänä vaikka korkeakoulututkintoa näin aluksi? Ja eihän sinua mikään pidättele, kun viimeinenkin lapsi lähtee mualimalle.
Upeaa, että oot saanut taattua lapsillesi hyvän elämän ja kannustettua heidät opiskeluihin. Älä ajattele, että sinulla ei ole mitään. Sinä olet käyttänyt rahasi kaikista tärkeimpään. Nyt lapset alkavat olla omillaan ja sinulla jää enemmän rahaa omaan käyttöösi. Voit pohtia, mitä sillä teet. Jätätkö säästöön asuntoa varten? Opetteletko sijoittamaan? Ostatko auton?
Tosi moni hulppealta näyttävää elämää elävä rahoittaa sen lainarahalla. Autot on lainalla, koti on lainalla, vaatteetkin voi olla osamaksulla. Ulospäin se näyttää hienolta, mutta totuus voi olla se, ettei viimeisellä viikolla ennen palkantuloa ole varaa ruokaan.
Se on tietysti kurjaa, ettei sinulla ole ystäviä. Itsellänikin on vähän sama tilanne. Olen yrittänyt opetella tekemään kaikenlaisia asioita yksin, esim. käymään museoissa, oopperassa, elokuvissa, ulkomailla ja jopa baarissa yksin. Ihan kivaa sekin on ja välillä löytyy mukavia juttukavereita.
Sinulla on kamala tilanne. Pitää tehdä matslapalkkatöitä, koska on 3 lasta elätettävänä, ei omaisuutta... Ei varaa opiskella, koska millä maksat vuokran ja elätät lapset?
Jos olisin tuossa tilanteessa antaisin lapset pois. Ei kun ainiin en joutuisi tohon tilanteeseen, koska en ole noin tyhmä ja lyhytnäköinen.
Minä en saanut edes lukiota käytyä, joten voit olla siitäkin suorituksesta ylpeä.
Mikä sinua, ap, varsinaisesti hävettää?
Kerrot tavallisesta ja hyvinkin sujuneesta elämästä. Minkä pitäisi olla toisin, jotta et häpeäisi?
Vierailija wrote:
Sinulla on kamala tilanne. Pitää tehdä matslapalkkatöitä, koska on 3 lasta elätettävänä, ei omaisuutta... Ei varaa opiskella, koska millä maksat vuokran ja elätät lapset?
Jos olisin tuossa tilanteessa antaisin lapset pois. Ei kun ainiin en joutuisi tohon tilanteeseen, koska en ole noin tyhmä ja lyhytnäköinen.
Osoitit juuri olevasi tyhmä ja lyhytnäköinen.
Olet onnekas lasten suhteen. Omassa lähipiirissä lähes joka perheessä tuskaillaan, kun nuorten on vaikeaa päästä opiskelemaan mieleistä alaa ja itsenäistymään. Kaikenlaista murhetta ja huolta on ja vanhemmat sydän syrjällään, löytääkö oma lapsi mitään järkevää alaa ja paikkaansa maailmassa.
Onnittele itseäsi, että sait vaikeissa oloissa kasvatettu lapset hyvin.
En häpeä. Tienaan duunarina helposti saman tai enemmän mitä monet korkeastikoulutetut ilma ylitöitä.
Mä en kyllä yhtään ymmärrä mitä sä häpeäisit. Kolmen lapsen saattaminen onnistuneesti maailmalle tasapainoisiksi aikuisiksi, yksin, samalla raskaassa vuorotyössä käyden on ehdottomasti hatunnoston arvoinen suoritus.
Mullekin perhetilanne maksoi työuran, jouduin nuorena omaishoitajaksi eikä alanvaihto myöhemmin enää onnistunut. Niinpä täällä FM jumittelee ekassa ammatissaan laitoshuoltajana. En häpeä, olen käynyt sellaisen mankelin läpi, johon moni ei koskaan edes joudu, ja selvinnyt. Enää vene ei pienestä keinukaan. Töitä on sopivasti, vaikkei uraa tullutkaan. Olen vähentänytkin niitä jo. Olen vuoden vanhempi, ainokainen maailmalla.
Täh?? Sulla on lukio käytynä ja ammatti! Mulla ei kumpaakaan.
Alisuoriutuja täälläkin. Koulumenestys oli aina huippua ja stipendejä tuli useita. Ongelmaksi muodostui, että olin aivan tuuliajolla elämässä. Ei mitään käsitystä siitä, mikä on paikkani tai missä olisi hyvä olla. Tuli opiskeltua pari tutkintoa, joilla ei tee yhtään mitään. Jälkimmäisellä voi vielä jotain pieniä keikkahommia saada, mutta hyvin pian tekoäly hoitaa kaiken. Ikää 34, omaisuutta ei ole ja opintolainatkin meni tänä vuonna ulosottoon. Perheetön sinkku. Näkemykseni mukaan tästä suosta ei nousta kuin muuttamalla kauas pois ja aloittamalla alusta. Vaan siihenkin tarvitsisi rahaa.
Ihminen on aivoistaan fyysisestikin keskenkasvuinen vähintään 30v asti. Ei ole sattumaa että ihminen on hedelmällisimmillään silloin kun on tyhmimmillään.
https://www.menshealth.com/health/a26868313/when-does-your-brain-fully-…
Minuakin harmittaa olen DI, mutta rahkeita olisi enempäänkin
Alkuhuuma kestää ensimmäiset 3v. Sen biologinen tarkoitus on saada naaras astutettua. Tyypillisesti tällöin naaraalle herää ajatus naimisiinmenosta ja sikiämisestä ja hän aloittaa niistä mankumisen.
Keski-iässä on avioeropiikki, jolloin vaihdetaan nuorempaan poljettavaan ne ketkä voivat. Lisääntyvien miesten määrä on pienempi kuin lisääntyvien naisten määrä.
Hahaha😂 olen 29v lähihoitaja mutta minulla on asp-tilillä tuhansia, joten siirryn omistusasujaksi.
Vuoden määräaikainen soppari tänne vielä.
Mutta minulla ei ole koskaan ollut huolta huomisesta paitsi terveyteni sekä mielenterveyteni osalta. Koska isovanhempani ovat rikkaita. Ja nautin elämästäni ja minulla on hyviä ihmisiä elämässäni, ei paljon, mutta tarpeeksi.