Miehen mielestä en ole enää hyvännäköinen, onko tulevaisuutta
Eli kysymys on: Mitä mieltä olette, voiko parisuhde jatkua, jos toinen ei koe toista fyysisesti viehättävänä/haluttavana?
Taustaa: Ollaan oltu yli vuosikymmen yhdessä ja menty läpi ylä- ja alamäkiä. Kolmas lapsi syntyi, en ollut ihan priimakunnossa ennen sitä, mutta nyt en todellakaan ole. Seksiä ei meillä juurikaan ole ollut moneen kuukauteen. Yksi iso tekijä on mun kroppa. Ollaan tästä keskusteltu ja vaikka mies ei ole ehdottanut aktiivista laihduttamista, niin sitä hän toivoo heti kun olen toipunut tarpeeksi.
Raskaus ja synnytys olivat todella raskaita tällä kertaa ja tuntuu, että kroppa meni ihan pilalle niin monella tavalla. Todellakin haluan laihtua ja palautua muutenkin ihan itseä varten. Ei me kumpikaan olla mitenkään ihannevartaloisia koskaan oltu, mutta se, että nyt toinen ei halua mua yhtään satuttaa. En kuule, että olen kaunis tai haluttava tms. enää koskaan.
Olen ajatellut, että toisen tunteita ei voi pakottaa, mutta sattuu se silti. Nyt kun näistä on puhuttu ja toinen tulee lähelle, en voi olla kavahtamatta miehen kosketusta. Se tuntuu pakotetulta ja enkä pääse siitä tunteesta eroon, että häntä kuvottaa koskettaa minua.
Jos oltais voitu vaan mennä tää alamäki yhdessä rakkaudella, tää ois vaan vahvistanut meitä. Sitten kun olen taas fyysisesti kunnossa, miten voin päästä eroon siitä kokemuksesta, että en kelvannut, silloin kun kannoin hintaa meidän yhteisten lasten saamisesta.
Kommentit (32)
Oi kuin surullinen tilanne. Minun mielestä miehesi käytös on kamalaa.Kolme lasta antanut hänelle. Onko hän joku prince charming?
En osaa neuvoa mutta jotenkin toivoisin että sinä tapaisit toisen joka kunnioittaisi sinua !
Puhu miehesi kanssa ja sano että tehdään yhteinen päätös että liikumme ja treenaamme yhdessä , että voitaisiin paremmin molemmat. Olet ihan liian nuori elämään rakkaudettomassa liitossa.
Vierailija kirjoitti:
Eli et ole omasta mielestäsikään hyvännäköinen, mutta haluaisit, että miehesi olisi tästä kanssasi eri mieltä?
Mies on onnistunut painamaan naisen itsetunnon alas.
No, kroppa muuttuu kaikilla iän myötä ilman raskauksiakaan. Laihduttaminen on tietysti järkevää puhtaasti terveyssyistä, mutta kropassa voi olla muita muutoksia, jotka eivät palaudu ikinä entiselleen.
Toisaalta hyvä, että mies on rehellinen, mutta ehkä toisen raskaudenjälkeisiä kiloja tai olemusta ei pitäisi tuolla tavalla ruotia. Joskus viisaampi olisi pitää omana tietonaan, ja jotenkin rakkaudella kannustaa toista.
Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis.
Apua. Olette kyllä todellakin pariterapian tarpeessa. En tiedä miten toi keskustelu sun rumuudesta hänen silmissään on käyty, mutta tuskinpa tuosta omin avuin toivutaan. Sitäkin voin kysyä, että haluatko enää oikeasti olla miehen kanssa, vai pelkäätkö sitä ettet pärjää ilman häntä arjessa? Koska varmasti pärjäät, sitten jos siihen tilanteeseen päädyt, askel kerrallaan.
Se mikä tuossa kavahtaa korvaan on, että jos olet esim. lihonut, niin mies ei ole huolissasi sun henkisestä hyvinvoinnista vaan aiheena on sitten laihdutus. Kuulostaa itsekkyydeltä enemmän kuin syvältä rakkaudelta. Toivoisi, että kumppani tuossa tilanteessa lähestyisi kysymystä kantilta, että miten sua voi tukea, miten voit, ja mitä voin tehdä. Tod.näk. olet niin väsynyt että tarvitsisit että sulta vietäisiin esim. kotona työtaakkaa pois, jotta pystyisit keskittymään itseesi ja hyvinvointiisi.
Itse sanoisin ukolle bye bye, jos noin törkeitä päästäisi suustaan.
Niinno se kroppa vahvistuu ainoastaan treenaamalla, vaikka raskaus olis jättäny jälkensä. Ei se täällä uhriutumalla ja määkimällä parane. Ei läskiä naista juuri kukaan pidä haluttavana, asia nyt vaan on niin. Läskitkää ei lähde tänne avautumisella, ja mikä esti sua alottaa treenamisen raskauden jälkeen ja mikä estää nykyhetkessä vielä pitkän ajan jälkeen? Tohon on tasan yks ratkasu, millä sun kroppa vahvistuu mutta jos sulla ei oo selkärankaa tehdä asialle mitään, niin miks miehen pitäs sun makkaroita kuolata?
Ei. Me kirkkain silmin valehtelemme toisillemme, että näytämme hyvältä yhä, vuosikymmenten jälkeen. No ei näytetä, mutta kun rakastetaan, niin se ei haittaa.
Vierailija kirjoitti:
Eli et ole omasta mielestäsikään hyvännäköinen, mutta haluaisit, että miehesi olisi tästä kanssasi eri mieltä?
Noin ajattelee varmaan 90 % naisista. Välillä jaksaa hämmästyttää, että oikeasti todella kauniitkin naiset ovat epävarmoja omasta ulkonäöstään.
M38
Tarkennan vielä, että synnytyksestä on alle puoli vuotta ja kilot johtuvat pääosin vuodelevossa vietetystä raskaudesta ja toipuminen on ollut hidasta rankasta synnyksestä johtuen. Käyn fysioterapiassa 2krt/kk ja koko ajan on ollut tarkoitus laihtua, mutta imetän vielä usean kerran yössä, päivistä puhumattakaan.
Tiedostan täysin, etten voi vaatia mieheltä, että hän kokee minut haluttavana. En vain tiedä, miten sen yli voi päästä henkisellä tasolla. Jos laihdutan, tämä haava jää silti välillemme.
Itse lähinnä mietin, tuntuuko minusta jatkossa aina siltä, että minun pitää ansaita hänen hellyytensä? Pitääkö jokaista makkaraa, arpea ja liikakiloa piilotella? En ole aiemmin tehnyt niin. Ei tässä enää olla mitään parikymppisiä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Itse sanoisin ukolle bye bye, jos noin törkeitä päästäisi suustaan.
No etkä sanois vaan kirjoittaisit vauvapalstalle asiasta. Tsemiä laihdutukseen sulle kyl se paino viel tippuu alle 100kg joskus
Minulla nousi paino reippaasti sairastumisen myötä. Mies ei pyytänyt laihduttamaan, vaan laittamaan itseni kuntoon. En herkuttele ja liikun niin paljon kuin pystyn, mutta mies ei ole enää halunnut minua. Emme asu yhdessä. Nyt emme ole edes tavanneet useaan kuukauteen. Hän ehdotti tapaamista viikonloppuna, mutta ei tee enää mieli nähdä. Meillä siis lähes 20 vuoden suhde takana.
Ha! Itseäni ei kiinnosta pätkääkään miehen mielipiteet ulkonäöstäni. Silti roikkuu minussa kuin takiainen.
Näpäytä sitä lihottamalla 100 kg lisää.
Ei tästä nyt käy ilmi, onko mies edes sanonut ääneen mitään negatiivista kropastasi. Yritä pelastaa perhe ja koeta päästä yli egosi loukkaamisesta. Ole realisti. Et itsekään pitäisi miestäsi yhtä kuumana kuin aiemmin, jos hän lihoisi yhtäkkiä kymmeniä kiloja.
Jos perheenne hajoaa, et tule koskaan löytämään uutta miestä, joka hyväksyisi sataprosenttisesti lapsesi. Ja jos olet sairaalloisen lihava ja huonokuntoinen neljääkymppiä lähestyvä yh, niin aika hiljaista tulee olemaan sillä rintamalla muutenkin.
Eli tee kaikkesi, että perheenne pelastuu, ja lopeta uhriutuminen. Mene terapiaan tai menkää yhdessä terapiaan, laita ruokavaliosi uusiksi. Kyllä se siitä.
Miehesi on jo pilannut kaiken mainitsemalla asiasta, kun synnytyksestä on vasta alle puoli vuotta. Ei tuollainen unohdu.
Nainen on miehen kanssa koska mies on komea eikä sen takia että itse on ruma. Miksi kiduttaa itseään olemalla miehen kanssa joka ei halua sinua seksuaalisesti.
Hyvännäköinen ei ole sama asia kuin haluttava. Ootko miettinyt, onko sittenkin jokin muu suhteessanne se ongelma? Kun on saatu yhteisesti aikaan lapsia, niin ei se toisen kauneus koskaan kokonaan katoa. Katso ja lue vaikka haastatteluja niistä vanhoista aviopareista, joiden mielestä edelleen se toinen on kaunein ihminen maailmassa.
Eli et ole omasta mielestäsikään hyvännäköinen, mutta haluaisit, että miehesi olisi tästä kanssasi eri mieltä?