Mitä tunteita herätti tv2 kansalainen jussila? ov

Todella kunnianhimoinen ollut, mika ei todellakaan ole huono asia. Perheensakin kanssa naytti aikaa viettavan.

se oli jotenkin surullista. Oli varmaan saanut sellaisen kasvatuksen, että pitää pärjätä ja pärjätä. Ja se pärjääminen oli sitten ennen kaikkea sitä rahallista pärjäämistä. Raha tuntui olevan äärettömän tärkeää.

Pohjimmiltaan varmaan symppistyyppi, mutta jotenkin se rahan himo oli sekoittanut pään.



Tuli myös mieleen, että olisko häntä kiusattu pienenä koulussa. Vai mistä se mahdoton pärjäämisen ja näyttämisen pakko tuli (muualta kuin kasvatuksesta). Kaiken kaikkiaan aika surullinen olo tuli koko hommasta.

He kun myöhemmin katsovat kuvanauhalta isäänsä joka oli outo.

Samaa temppua oltiin tekemässä nyt Jutta Jussilan nimissä.



Meni siltä äijältä jauhot suuhun kun Päivärinta kertoi faktoja jotka myönsi todeksi. " Itki" jälkeenpäin ettei olisi saanut sanoa " julkinen teurastus" tyyliin.



Hyvä että Päivärinta paljasti minkälainen henkilö hän todellisuudessa oli luuseri ja huijari.

Luultavasti monelle jäi kuva, että Jussila oli kaltoinkohdeltu ja sai hirveesti lopussa " symppispisteitä" Päivärinnan takia ja onnettomuuskohtauksen takia.

Alussa ajattelin, että voiko ällöttävämpää jätkää olla, mutta lopussa kyynel vierähti, kun ajattelin perhettä, joka jäi kaipaamaan.

En tykännyt kuitenkaan Jussilan tyylistä kiukutella lapsille, vaikka normaaliahan se oikeasti on. Tuli vaan semmonen kuva, että aika helpolla ärräpäitä lentelee kotioloissakin, kun joku maali oli noin iso juttu.

Mielestäni tuo raha näytteli liian suurta osaa heidän elämässään. Jutta vaikutti melkeinpä tossukalta, tai näyttelikö vain osansa?

Siinä vilahti myös se Satu Ruotsalainen ja heidän lapsi.



Ben Zyckowitz oli ihan vitsi.

Jussila lesosi että pitää pian puhelinneuvottelun Ben Z kanssa ja " te ette ymmärrä" keuhkosi niille opetuslapsilleen jotka mykkänä kuunteli hänen saarnaansa, oli siis pyrkyä politiikkaan. Jutan olisi ilmeisesti pitänyt päästä suoraan eduskuntaan ei avautunut Jussilalle että ensin kunnallispolitiikkaan jne.

kävi vähän sääliksi niitä ihmisiä, jotka kiltisti istuivat yleisönä, kun Jussila agiteerasi heitä. Kaikilla kun ei ole taitoa kritisoida asioita, vaan lumoudutaan hyvästä puhujasta ja miljoonista lupauksista. Koko bisneshän perustui mielikuville.

Melkein kuin jossain herättäjä juhlissa, hurmoksessa oleva puhuja saa kuulijatkin hurmokseen, vaikka puhuu ihan puuta heinää.



Ja toinen mikä on ihemmättyny jo pitemmän aikaa noissa verkostomarkkinoinnissa (kahdessa tilaisuudessa olen käynyt paikan päällä kuulemassa) on se, että mistä ne luvut tulee? Ihan tuulesta temmattuja, ei ne ainakaan mihinkään matematiikkaan perustu.

HÄN saa mahdollisimman paljon rahaa niiden opetuslapsiensa avulla. Olisikin ollut mielenkiintoista tietää, miten nämä samaiset ihmiset häneen myöhemmin suhtautuivat.



Myös Parviaisen rooli oli yllättävä ja koominenkin. Hymyilytti se kohta, missä he tietokoneelta englanniksi kävivät läpi sitä mediapersoona - persoona -juttua.

Osasi retoriikan täysin. Hurmoksellinen puhuja. Myös englantia osasi puhua taitavasti, yllättävänkin taitavasti pelkällä peruskoulupohjalla.



Se missä hän teki virheen, oli se että hän luotti pelkkään retoriikkaan ja mielikuviin. Päivärinnan ohjelmassa kupla puhkesi. Hänellä olisi ollut erinomainen mahdollisuus vakuuttaa kuulijat siinä FAKTOILLA, asiatiedolla, mutta kun niitä ei ilmeisesti ollut, niin rupesi ohjelmassa tosi lapselliseksi ja vetäytyi keskustelusta täysin.



Mielestäni hän ihan syyttä sitten itki " julkista mestausta" ; olisihan hänellä ollut mahdollisuus kertoa asiallisesti markkinoimastaan tuotteesta, mutta ei sitä itse tehnyt.