Miksi niin moni ihminen ei osaa lainkaan keskustella tunteistaan tai ratkaista erimielisyyksiä asiallisesti?

Miksi pitäisi olla kiinnostunut kenenkään tunteista? Siksi en puhu omistanikaan, paitsi kotona/parisuhteessa.

Vierailija kirjoitti:

Tunneääliöt, luulette olevanne tunneälykkäitä, mutta kuvittelette teidän tunteidenne olevan jokin keskipiste kaikelle. Oikein keskustelua pitää käydä niistä. Tunteita, mitä tällainen minussa herättää, on mm. ärtymys, turhautuminen, inho, halveksuva huvittuneisuus. Vieläkö keskustellaan?

Tässä tulikin oikein oppikirjaesimerkki siitä mitä aloituksella haettiin. Koska ei osata käsitellä omia tunteita niin käyttäydytään lapsellisesti ja jopa ilkeästi.

Vierailija kirjoitti:

Kotona lapsuudessa nämä taidot opitaan.

Voi niitä myöhemminkin opetella aikuisena, kunhan tajuaa, että siihen on tarvetta ja tekee vaadittavan työn.

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitäisi olla kiinnostunut kenenkään tunteista? Siksi en puhu omistanikaan, paitsi kotona/parisuhteessa.

Eihän se mikään pakko ole, mutta onhan se mukavampaa olla tekemisissä ihmisten kanssa, jotka välittävät toisten tunteista. Toki myös omistaan, siitähän se lähtee.

Vierailija kirjoitti:

Minusta tunteista puhuminen tietyn rajan jälkeen on sietämätöntä. Siis sellainen jauhaminen. En ymmärrä miksi niistä on jankattava? Tällaisia jankuttavia ihmisiä on, esimerkkinä bb:ssä mukana muutama vuosi sitten ollut Tarina.

Pystyn siis kyllä puhumaan tunteista ja kuuntelemaan muiden tunteista, mutta turhaudun siihen aika pian. Yksinkertaisesti en näe siihen mitään syytä. Jos on kyse jostain ongelmasta, ei siinäkään tunteiden jauhaminen auta kuin sellaista, jolle ne tunteet on jotenkin ongelma. Terapiaan silloin, ehkä joku ratkaisu löytyy. Noin muuten ongelmat ratkotaan ongelmakohtaisesti eikä tunteista lähtien.

Jotkut jankuttavat toivoen, että toinen vihdoin kuulisi ja välittäisi. Jos ei toista kiinnosta, silloin olisikin hyvä osata päästää irti ja etsiä kuulijat muualta.

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitäisi olla kiinnostunut kenenkään tunteista? Siksi en puhu omistanikaan, paitsi kotona/parisuhteessa.

Ihmiset ovat sosiaalisia olentoja, ja empatia on osa inhimillisyyttä. Kyky ymmärtää ja välittää toisten tunteista on tärkeä osa terveitä ihmissuhteita ja yhteisön rakentamista. Kun olet tietoinen toisten tunteista, voit tarjota tukea ja apua, kun joku tarvitsee sitä. Tämä voi olla erityisen tärkeää vaikeissa tilanteissa, kuten surun, stressin tai vaikeuksien hetkellä. Kiinnostuminen toisten tunteista voi auttaa ratkaisemaan konflikteja ja ongelmia tehokkaammin. Ymmärtämällä toisten näkökulmia ja tunteita voit paremmin löytää kompromisseja ja rakentavia ratkaisuja. Kun olet kiinnostunut toisten tunteista, opit enemmän ihmisten moninaisista kokemuksista ja näkökulmista. Tämä voi rikastuttaa omaa maailmankuvaasi ja auttaa sinua ymmärtämään paremmin maailmaa ympärilläsi. Kiinnostuminen toisten tunteista voi lisätä positiivisia vuorovaikutuksia ja tehdä elämästä miellyttävämpää. Kun osoitat välittämistä ja kiinnostusta toisia kohtaan, saat todennäköisesti samanlaista kohteliaisuutta ja kiinnostusta takaisin.

No esim. itse osaan mutta kun toinen ei niin ulkopuolisten mielestä "ne kaksi" ei osaa.

Koska ne toiset on aina semmoisia vatipäitä, ettei niitten kanssa pysty piru vie keskustelemaan asiallisesti.

He ovat lukeneet vain: 7 veljestä, puoliväliin saakka ja saaneet ratkaisumallinsa siitä; halolla päähän. Olisi kannattanut lukea loppuun saakka

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitäisi olla kiinnostunut kenenkään tunteista? Siksi en puhu omistanikaan, paitsi kotona/parisuhteessa.

On hyvin uuvuttavaa tunne-eläytyä kaikkien tunnetiloihin kaikenaikaa. Olen empaatikko ja joudun kytkemään tunteet pois aina välillä pysyäkseni työkykyisenä. Menen pelkällä järjellä tuolloin.

Se minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa. Kaikki johtuu tunnelukoista sekä opituista esimerkeistä.

Vierailija kirjoitti:

Se minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa. Kaikki johtuu tunnelukoista sekä opituista esimerkeistä.

Tunnelukko ei ole mikään diagnoosi, vaan keksitty termi. Ja mikään ei ole lukossa jos ihminen ei itse koe niin. Jos koen itse ettei mikään ole lukossa ja olen tyytyväinen itseeni, voin jatkaa entiseen malliin, muiden ajatuksilla ei väliä.

Mitä ihmettä! Keskusteletteko te oikeasti tunteistanne? Mua kiinnostaa ihan muut asiat kuin omat tai toisten tunteet, siis keskustelun aiheena.

.