**ELOISAT JOULUN JÄLKEEN**

Joulun jälkeen on elämää, ainakin täällä päin! :)

Lomailen vielä viikon! Tänään soittelen aikaa neuvolaan! Omassa olossa ei mitään erikoista, edellisessä raskaudessa oli kamala kuvotus, mutta ei ole ainakaan vielä alkanut. En kyllä edes muista issä vaiheessa se alkoi! Tissit on kasvanut entisestään ja ovat semmoiset oikein kovat( Dollymaiset) ;) Täytyy varmaan mennä ostamaan isompia liivejä, jos tätä menoa kasvaa!!!:)



neiti04 rv 5+2

tämä lomalainen sitä vasta nostelee päätään. Olen yksin, mies töissä ja tyttö isällään. Me kun ollaan tällainen uusperhe.. Ihanaa nauttia tästä rauhallisuudesta, nyt kun vielä voi ;-))

Palasimme eilen Savosta, olimme siellä joulun vietossa, pyhät meni hyvin. Lievä kuvotus vaivasi aaton aattona ja aattona. Tuntuu, että minullakin turvotus on mahdoton ja alavatsassa outo olo koko ajan. Kyllä sen kestää. Eipä ole epäilystä tästä olotilasta. :-) Tissit on kipeät ja turvoksissa, liiviostoksille saattaa tämäkin tyttö joutua.



Mutta nyt taidan lähteä kinkun sulatuslenkille koiran kanssa.



Katinza rv 5+1

Liberon sivuilta lainatakseni viikon 8 olotilaa: ¿väsymystä, pahoinvointia, arat rinnat ja kahvi ei maistu¿! Mulla on kyllä just noita tuntemuksia. En ole ennen voinut aloittaa päivääni ilman kahvikupposta ja nyt en ole kahvia pariin viikkoon edes maistanut. Pelkkä ajatuskin puistattaa....



esmaralda

Joulut on vietetty ja suklaata syöty ihan liikaa. Nuorimmainen tosin liiskasi äsken viimeset konvehdit maton ja lattian väliin joten ei tarvitse ainakaan enää syödä niitä. Kävin äsken työkkärissä ilmoittautumassa työnhakijaksi. Töihin ei tee yhtään mieli mutta jos niitä eteen osuu niin pakkohan sitä on mennä. Pakko oli ilmoittautua että saa rahaa tähän elämiseen ja ennen tätä yllätysraskautta olin muutenkin ajatuksissa että nyt on jo aika alkaa töitä etsimään. Kummasti vaan se motivaatio hävisi kun testi näytti plussaa. Ajatukset tuntuu pyörivän turhan tiuhaan oman navan ympärillä. Neuvolaakin mietin josko saisin piakkoin varattua.



Olo on edelleen hyvä mitä nyt ei oikeen mikään maistu mutta pahoin vointia ei kuitenkaan ole. Väsyttää kyllä aika paljon mutta voi johtua ihan vaan valvomisestakin. Mulla rinnat on ennemmin pienentyneet viime aikoina mutta johtunee siitä että olen laihtunut aika paljon. Mulla aina alkuraskaudesta tippuu paino ja muutenkin ehdin laihduttaa tossa ennen kun huomasin raskauden.



Olo edelleen aika epätodellinen. Miehelle sain eilen sanottua että vauva oliis tulossa ja se oli vaan että ou nou ja ei muuta. Sulattelee vissiin asiaa ja eiköhän kommenttia ala tulemaan kun on tarpeeksi itsekseen pureskellut uutista.



aliisa ja ylläri 6+2

Joulu oli ja meni ja tänään en enää jouluruokiin koske, ihana päästä tavallisiin arkiruokiin taas käsiksi. Oma olo on aika neutraali, hieman tosiaan nälkä vaivaa ajoittain, mutta ei lainkaan vielä kunnon pahoinvointia eikä myöskään väsymystä, joten saas nähdä onko tuolla masussa kaikki kunnossa... Turvotuksia huomaan myös tulevan nyt herkästi, kun olen raskaana. On se jännä, että heti alusta saan tuon riesan eli aamulla herätessä sormet ovat pinkeä ja naama turvoksissa, onneksi kuitenkin laskee sitten heräämisen jälkeen!



No olisihan se ihanaa, jos ei tarvitsisi raskauden aikana väsymyksestä ja pahoinvoinnista kärsiä, mutta kun takana on useampi raskaus, joissa kaikissa nuo selkeät oireet niin alkaahan sitä heti miettiä, että mites nyt asiat on. Toisaalta nuo edelliset raskaudet ovat olleet tyttöjä ja kaikki hyvin samanlaisia, että josko nyt olisikin sitten poika ;)



No täytyy saada koko katras nyt pihalle, kun aurinkokin hieman pilkottelee...



wintergirl h 5+2

tuolta Haahuista/Ex-haahuista. Eli, eilen plussasin ja viikkoja nyt mahtipontisesti 4+5 =) La nippa nappa elokuulle: 31.8.



Lyhyesti omaa napaa: uusioperhe ollaan, jossa lapsoset 7+7 vee, 9vee ja 10v. Kolmas minun, ja kolmas miehen, mutta ensimmäinen yhteinen nyt tuloillaan... Edellinen raskaus päättyi ikävästi rv 20+2, kun synnytin (18.10.06) kovin sydänvikaisen tyttöEnkelimme.



Nyt niin kovin alussa ollaan, että taidan tovin pysyä vielä tuolla Haahuissa...



Voimia ja jaksamista kaikille alkuun =)

Joulun aikana taisi moni plussata.



Joulu meni sukuloiden meillä ja muualla. Oli sen verran ohjelmaa ja aika huonot yöunet, että nyt olen ihan väsyksissä. Yritin saada esikoista kanssani unille, mutta eipä tuo tyttö nukahda, vaikka kuinka koettaa. Saa nyt äidin väsymyksen vuoksi katsoa lahja-dvd:tä loman kunniaksi.



(.) Turvottaa, välillä kuvottaa, välillä hillitön nälkä ja samalla kuvottaa, joten taitaa tosiaan jotain tapahtua tuolla sisuksissa.. En ole nyt tilannut alkuraskauden ultraa enkä taida myöskään tilata. Ekaan neuvolaan ei ole enää kuin 3,5 viikkoa, ja se tuntuu nyt aika lyhyeltä ajalta. Esikoisen kanssa ajan kulu oli hitaampaa. Kunnalliselta puolelta np-ultra on vasta viikolla 12-13 eli helmikuun alussa minun kohdallani. Saa nähdä miten loman jälkeen mahdun tavallisiin vaatteisiin.



västis 6+5

ajalta ja toivonkin nyt kaikkea hyvää tähän raskauteen. Tervetuloa myös muille uusille eloisille !



Meillä on myös uusioperhe : minä ja minun 4 tyttöä edellisestä liitosta, mies ja yhteinen tyttö. Eli 5 tytön typykkää tallustaa tässä huushollissa :o)



Hahaa, nyt pääsen kauppaan ostamaan Riitan Herkun metripizzaa ;o) Tytöllä on astmakontrolli liki 30 km:n päässä kaunpungissa ja sen varjolla pitää päästä Prismaan ostoksille :oD Tuon metripizzan lisäksi ainoastaan kebab riisillä ja Alpro soyan suklaajuoma menee alas...... Monipuolinen ruokavalio siis !



Pahoinvointi alkoi, kuten edellisilläkin kerroilla, viikolla 7+. Kyllä sitä monet kerrat kaipailee että eikö jo öklötä ja onko kaikki hyvin, mutta sieltä se aina tulee.....



Nyt on pakko mennä sinne astmajuttuun ja alkaa pakkaamaan perhettä autoon.



Rapuäiti ja Lahja rv 8+1

Sofia-77: Toivotaan että tällä kertaa pikkainen pysyy matkassa mukana loppuun asti. Kyyneleet tuli silmiin kun luin viestisi:/



Tänne iski eilen illalla flunssa. Kurkku on kipeenä ja kuumekin nousi. Paha olo velloo kokoajan, ja mikään ei maistuisi, mutta pakko koittaa jotain aina välissä haukata, koska muuten taas oksetus olo saa vallan. Tänä jouluna en ole lihonnut grammaakaan, koska mikään ei maistu. Jouluruokia tuli syötyä kohtuudella, tai siis aika vähän kun ei vaan maistunut. Samaten jokaikinen suklaarasia on pysynyt avaamattomana, mikä on niin epänormaalia käytöstä multa, koska olen yleensä suklaaholisti;)



Eka neuvola on 2.1.07 Mun piti varata ultraankin aika perjantaille jo kaks viikkoa sitten, mutta se on vaan jäänyt. Nyt tuskin enään perjantaille aikaa saisin, joten ehkä jätän sen ultran nyt väliin, ja odotan siihen np-ultraan.



Nyt lepäilemään, jos vaikka olo paranisi hieman!

T. Falz 7+0???

Juu, verenpaine edelleen tosi alhaalla (huippaa ja päätä särkee, kotona portaat tekee tiukkaa kun pitää kaiteesta ottaa tiukasti kiinni) ja kuvottaa. Joulunakaan ei pahemmin tullut mässäilytä kun tuntuu että maha täyttyy helpommin ja useat ruat eivät juuri ruokahalua herätä. Muutama suklaa kuitenkin meni alas. :)



Takas töissä ollaan, olisi loma saanut olla pidempikin kun väsytää niin himpskatisti. Ja 3v. esikoinenkin joutui menemään vieraaseen varahoitoon ilman tuttuja hoitajia tai kavereita. :( voi pientä kultaa, onneksi on reipas ja sosiaalinen, mutta silti äiti olisi halunnut mieluummin olla kullan kanssa kotona.



Täytyy myöntää että olen todella varovaisin mielin vielä liikkeellä tämän raskauden suhteen. Syksyn keskenmeno ja itsesuojeluvaistoinen pessimismini saa minut vieläkin ajattelemaan että ' jos meille tulee kesällä vauva niin...' . :/ En osaa olla vielä raskaana, tai siis ajatella itseäni niin ennen kuin joku vakuuttaa minulle että kaikki on ok ja massussa on turvallisesti elämää. Onneksi eka ultra on 10.pv tammikuuta, siellä kuulee jotain suuntaan tai toiseen.





Masuasukki rv 9+1

Joulu on juhlittu ja arki valuu taloon pikkuhiljaa.



Tänään en ole kuitenkaan jaksanut tehdä vielä mitään. Nuorimmainen on vielä ensi viikonkin kotona, joten pääsen vasta sitten omien töiden pariin.



Väsynyt ja huimaava olo. Jotain piristävääkin kaipaisin, enkä olen jopa vähän down. Monen viikon flunssa ja raskauspahoinvointi on viennyt energiaa liikaa. Kai tämä tästä =)



Gaia rv 9+

eli tänään pääsin apteekkiin ja aaton haamu muuttui iltapäivällä ostetussa testissä äsken selkeäksi plussaksi.



Voi teitä, joille ei maistunut ruoka jouluna ettekä lihoneet grammaakaan. Mä söin sitten teidänkin edestä. Voi olla, että lähden ryminällä pois täältä listalta, mutta ainakaan vielä ei ole juuri paha olo ollut riesana. Paino on noussut varmaan kolme kiloa muutamassa päivässä. Onneksi ei ole vaakaa.



Kivaa kuitenkin ajatella, että mulla on pieni salaisuus, jota en kerro kenellekään ihan vähään aikaan. Se vaan saa hymyilemään sisään päin. Ja kivaa, kun asian voi jakaa tällä palstalla teidän kanssanne. :)

Täällä on myös selvity joulusta. Ruoka ei kyllä oikein maistunut ja etova olo on vain pahentunut näiden kahden viikon aikana, milloin se alkoi. Kyökkiä pitää oikein mallikkaasti, mutta oksennus ei silti tule ulos. Töissä se on hieman vaikeaa, ku yrittää olla ettei kukaan huomaa! Naama irvistää vähän väliä! Vähän sitä toivosi että tulis flunssa, että nenä menis tukkoon, ku tää hajuaisti on ku koiralla! Sitä haistaa kaikki pahat hajut ja ruoan käryn yms... Rajoittuisi edes aamuun vaan muttaku se on 24/7...

Ylihuomenna olisi eka neuvola ja sitten taas tietää enemmän.

Toivottelen jo kaikille hyvää uuttavuotta, ku en varmaan kerkeä tulemaan tänne ennen sitä. Ja selvää sellaista...



Terv Keikuli 9+0

kiitokset tervetulotoivotuksista ja osanotoista. Tämä syksy on kyllä ollut todella rankka. Viiko sen jälkeen kun olin synnyttänyt Enkelimme, kuoli nuoremman tyttöni paras kaveri tapaturmassa. Menetyksiä menetyksen perään. Lapset odottivat kovasti " yhteistä" vauvaa syntyväksi, ja raskaasti ottivat kun ei vauvaa saatukkaan! Nyt niin tekis mieli kertoa iloisesta tapahtumasta, mutta ei yksinkertaisesti voi - pakko odottaa ensin edes pientä varmistusta siitä, että kaikki on kohdussa hyvin.



Mulla onkin tuo neuvolaan soitto melko pian edessä, koska joudumme NKL:lle tutkimuksiin tuon Enkelin sydänvian vuoksi. Hyvä tietysti, että tarkempaan syyniin pääsemme. Aika tuntuu vaan niin pitkältä! Ainakin siis ekaa ultraa odotetaan ennen kertomista..



Oireista: tukka lähtee kuten kaikissa raskauksissa, muuta ei ole vielä siunaantunut. Mulla on pahoinvointikin aina rajoittunut etovaan oloon, oksentanut en ole kertaakaan. Turvotus on kyllä ihan kamala jo nyt :(

Väsyttää, mutta se taitaa olla joulun jälkeistä väsymystä.



Tsemppiä ja jaksamista ihanien oireiden keskellä kaikille Eloisille!

Terveiset Vitanovalta Vaasasta!

En ole ehtinyt enkä jaksanut kirjoitella, kun jo olemassa olevat lapsosemme pitävät äitin melko aktiivisena pitkin päivää: 11-kuukautinen Almamme on ruvennut heräämään joka penteleen aamu viideltä kukuttuaan ensin kuukauden verran yöaikaan hereillä hampaidentulon vuoksi. Pitkin päivää kuohahduksia aiheuttaa muuten varsin söpökkä esikoisemme Mikael, joka kuitenkin elelee niin messevän mukavaa uhmaikää (2 v 10 kk). Mies on töiden ohessa remontoinut ja opiskelee kaikki viikonloput ja illat. Eli elämän ruuhkavuosia elellään! Jos olisi hiukan voimia lisää, niin oikein ihanaa auvoahan tämä olisi! Haaveilen vain viikosta, jolloin saisin nukkua kaikki univelat pois ja keskittyä ihan oikeasti johonkin. Vaan aika aikansa kutakin: enköhän mä jo muutaman vuoden kuluttua saa koisia riittämiin...

Oireista:

kahvi rupesi tökkimään, uskokaa tai älkää, viisi päivää oletetun hedelmöittymisen jälkeen ja muutenkin mieli on siitä asti ollut herkkänä: lueskelen lehdestä pikku-uutisia tyyliin nakkikioskilla nahisteltiin - ja nieleskelen liikutuksesta kyyneliä! Myös tämä syvä uupumus valtasi kehon yhtä aikaisin. En osannut ensin arvatakaan oireiden viittaavan raskauteen, kun kiertopäivä oli vasta varsin mitätön, vaan sitähän se oli. Nyt olisi vielä jaksettava puristaa jostain kielikurssi ja vedettävä se reippahenkisen motivoivana ja pätevänä opena seuraavan kahden kuukauden aikana - millä aivoilla ja millä voimavaroilla!!!? Muuten olen siis ollut viimeiset vuodet kotona, kun nitä lapsosia on siunaantunut tiheään tahtiin. Tämä kolmas jää kyllä ainakin toistaiseksi viimeiseksemme, sillä tiheään syntyneessä triossa on kyllä kovasti huollettavaa ja rakastettavaa! Elämä tuntuu loksahtaneen varsin onnellisille tolille, sillä olen aina haaveillut useasta lapsesta, ja jos vain kaikki menee hyvin, näyttää toive toteutuvan melkoista pikavauhtia kerran alettuaan (ehdin päivää vaille kolmekymppiseksi, kun esikoisemme syntyi).

MAha on julmettu paisunut taikinapullalöllö, ei tietoakaan edellisen, lokakuussa muistaakseni lopetetun imetyksen laihduttavasta vaikutuksesta. Ainoat housut, jotka päälle menevät, ovat mammapökiä. Noh, jahka tästä selvitään, aion (millä ajalla!?) kohottaa taas kunnon ja kehon mieleiseen, tai ainakin melkein, tilaan. Ü

Synnytys pelottaa ekan kerran: ekalla kerralla olin luottavainen, ja tokalla ajattelin, ettei se nyt ikinä voi kamalampaa olla kuin esikoisen synnyttäminen, vaan nyt siis toisenkin melko kokemuksen läpikäyneenä - ja hengissä selvinneenä - kipu ja komplikaatiot pelottavat. Eka nla mulla on vasta 10.1, ja siellä aionkin jo tutuksi tulleen tosi ihanan nlantädin kanssa jutella tästä.

Nyt lennän soffalle Kuusniemen seikkailuita tsiigaamaan.

Voimia ja hyviä oloja kaikille!



Vitanova rv 8+4 (kai)

Eilen saatiin testistä vahva plussaviiva ja vieläkin on vähän epäuskoinen olo. Viikoista ei ole mitään tietoa, minulla kun kuukautiset oli viimeksi lokakuun lopulla. Testejä tein kun tuntui että nyt on myöhässä ja vielä itsenäisyyspäivänäkin tein negatestin. Sitten luovutin ja ajattelin että on vaan kierto hukassa kun vasta lokakuun alussa otettiin hormonikierukka pois ja odottelin jotta koska ne menkat alkaisi. Sitten olikin yhtäkkiä rinnat kipeenä ja jatkuvasti huono olo ja pakko tehdä taas testiä. Ja vihdoin se plussa sitten tulikin.

Toinen olisi meille nyt tulossa, ensimmäinen täytti juuri 3v.

Vihdoin on joulu takana ja työt taas alkanut..olen kylläkin tässä pari päivää sairaslomalla kauhean flunssan takia..ollut jo kohta kolme viikkoa riesana.

ensin mulla oli vaan rinnat kipeinä..noista oireista..nyt on tullut jo kuvotus mukaan..vatsaa koskee aika-ajoin..toivottavasti kaikki vaan viittaa siihen että sielä jokin matkalainen on masussa =)

eka neuvola on vasta tammikuun alussa ja eka ultrakin on vasta tammikuun lopussa..

päätettiin sitten miehen kanssa, että käyn nyt alkuraskauden ultrassa.tietää sitten että sielä on kaikki hyvin.

eiköhän sieltä jo nyt pitäis nähdä onko sielä joku vai ei?

eli huomen aamulla sinne ultraan kattomaan pientä asukkia =)



mukavaisia hetkiä kaikille =)



enkeli vk 7+2 (8) + masuasukki =)

Ilmottaudun minäkin tähän elokuisten joukkoon. Raskausviikkoja on

6+2 laskettuaika siis 20.8. Varovaisen toiveikkaasti suhtaudun tähän raskauteen, pitkä yrittämisaika ja kesäinen keskenmeno on opettanut, ettei niitä vauvoja välttämättä niin vain tilailla joka perheeseen.



Kärsin massiivisesta pahoinvoinnista 24/7 ja muista alkuraskauden normaaleista ihanuuksista. Onneksi esikoinen on jo viisivuotias reipas lapsi, joka antaa äidin lepäillä tarvittaessa. Toisin on tosin töissä, teen suht vaativaa kolmivuorotyötä, tälläkin hetkellä yövuorossa yrjöt kurkussa.



Ensimmäinen yksityinen ultra on 10.1 jossa haluan varmistaa sikiön olevan (toivottavasti!) elossa. Siihen asti tässä ollaan ja kuulostellaan ja odotellaan.



Hyviä vointeja teille kaikille!

Tein muutama tunti sitten testin, koska kauhee väsymys ja päänsärky ja kuvotus vaivaa ja se näytti plussaa! Vihdoinkin!! Ollaan 5kk yritetty tehdä meidän prinsessalle (reilu 1 vuotta) pikkusisarusta ja viimeinkin tärppäs. IHANAA!! Laskettuaika luultavasti 3.8. mutta huomenna soitan neuvolaan ja mahdollisimman pian ultraan varmistamaan, että kaikki ok ja laskettuaika tarkalleen. Uskomaton tunne!!



Marijp

vaikka aika aktiivista porukkaa täällä tuntuu olevan ja mikäs sen hauskempaa kun aina on uutta luettavaa.

Eilenhän minä sitä pahoinvointia jo hieman kaipailin ja nyt sain mitä tilasinkin. Eilen illalla oli olo tutun etova, mieli teki jotain supersuolaista, joten jalopenotäytteisiä oliiveja vetelin ja mieli olisi tehnyt ihanan happamia vihreitä omenoita. Mulla on yleensä ollut tuo ilta ja väsymys pahoinvoinnin kanssa pahinta edellisissä raskauksissa. Tosin siis ollut ympärivuorokautista. Nyt sitten aamulla jo huomasin, että minkä tahansa ruuan ajattelu on vastenmielistä, greippimehua ehkä tekisi mieli, kun tuo vesikin maistuu niin uskomattoman pahalle, yäk.



Pahinta on sitten se kun ruokakauppaan meno on niin vastenmielistä, onneksi vielä ei pahin olo ole päällä. Pitäisiköhän tänään kokeilla noita inkiväärikapseleita hakea apteekista, niistä voisi olla apua pahoinvointiin, b vitamiini ei ainakaan aiemmin ole auttanut laisinkaan.



Pakkasesta ajattelin kaivaa mustaherukoita, pitäisiköhän ostaa mehujäätä sekin voisi olla hyvää. Iloinen tosin olen, että pahoinvointia alkaa pikkuhiljaa ilmaantua, sehän on yleensä ihan hyvä merkki.



Minulla on nyt plussauksesta aloitettu tuo miniasperiini, mutta olen kyllä tosi surkea muistamaan sen ottamisen ja sitten illlalla pähkäilen aina, että otinko vai enkö. Nyt täytyy alkaa ottaa aamupalan yhteydessä, niin, että siitä tulee kunnon rutiini.



Minulla ensimmäinen ultra on reilun viikon päästä, joten siihen asti on jännäiltävä onko kyydissä ketään. Neuvolaan ajattelin ottaa yhteyttä vasta sen jälkeen, jos kaikki on niinkuin pitääkin.



tsemppiä kaikille pahoinvoinnin kourassa taisteleville...



t. wintergirl h 5+3