Kyllästynyt miehen lasten äidin tapaan dumpats vastuu lapsista jatkuvasti meille

Miehesi, eli lasten isä järjestää hoidon parhaaksi katsomallaan tavalla. Asia ei kuulu sinulle.

Jos on sopimus vuoroista nii sitä noudatetaan ja äiti etsii hoitajan muualta. Joustaa voi, jos se tapahtuu puolin toisin. Keskustele miehesi kanssa. Älkää muuttako suunnitelmia omien suunnitelmien suhteen. Ex osaa hyväksikäyttö ja te suostutte.

Vierailija kirjoitti:

Miehesi, eli lasten isä järjestää hoidon parhaaksi katsomallaan tavalla. Asia ei kuulu sinulle.

Kyllä se siten kuuluu, että me voidaan harvoin lähteä esimerkiksi viikonlopuksi matkoille, kun lapset ovat meillä "hoidossa". Mieheni kysyy myös minun mielipidettäni asiaan, koska olemme normaali pariskunta, joka keskustelee asioista ja koittaa ratkoa asioita yhdessä. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehesi, eli lasten isä järjestää hoidon parhaaksi katsomallaan tavalla. Asia ei kuulu sinulle.

Kyllä se siten kuuluu, että me voidaan harvoin lähteä esimerkiksi viikonlopuksi matkoille, kun lapset ovat meillä "hoidossa". Mieheni kysyy myös minun mielipidettäni asiaan, koska olemme normaali pariskunta, joka keskustelee asioista ja koittaa ratkoa asioita yhdessä. Ap

Mitähän tapahtuisi, jos AP:n mies sanoisi exälleen kerrankin, että sori, kun just ollaan varattu hotelliloma toiselta puolelta Suomea tälle viikonlopulle.

Vierailija kirjoitti:

Jos on sopimus vuoroista nii sitä noudatetaan ja äiti etsii hoitajan muualta. Joustaa voi, jos se tapahtuu puolin toisin. Keskustele miehesi kanssa. Älkää muuttako suunnitelmia omien suunnitelmien suhteen. Ex osaa hyväksikäyttö ja te suostutte.

Jep, hyväksikäyttöähän tuo on, tai manipulointia. Me suoustutaan, koska lapset ovat muuten koko päivän yksin, tai saavat äitinsä vihat niskaansa, jos joutuu "lasten vuoksi" perumaan menonsa tai ylimääräiset työvuoronsa. Harmittaa eniten lasten puolesta, mutta vaikuttaahan tämä omiinkin menoihin. Ja tosiaan, joustoa ei ole puolin ja toisin, ainoastaan puolin. Ap

Mitäs nyt taas? Eli perheessä ei oikein kukaan aikuinen halua tai osaa ottaa vetovastuuta lapsista? Noo, pari vuotta niin kasvavat ja saatte kaikki kolme olla rauhassa :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehesi, eli lasten isä järjestää hoidon parhaaksi katsomallaan tavalla. Asia ei kuulu sinulle.

Kyllä se siten kuuluu, että me voidaan harvoin lähteä esimerkiksi viikonlopuksi matkoille, kun lapset ovat meillä "hoidossa". Mieheni kysyy myös minun mielipidettäni asiaan, koska olemme normaali pariskunta, joka keskustelee asioista ja koittaa ratkoa asioita yhdessä. Ap

Mitähän tapahtuisi, jos AP:n mies sanoisi exälleen kerrankin, että sori, kun just ollaan varattu hotelliloma toiselta puolelta Suomea tälle viikonlopulle.

Tämä on tapahtunut. Silloin hän kysyi, että voitaisiinko siirtää sitä, tai jopa perua, koska lapsille ei ole hoitopaikkaa eikä hän voi mitenkään jättää menemättä työvuoron, kun on jo luvannut. Kun sitten joutui todella jäämään itse kotiin, niin tiuski lapsille koko viikonlopun, haukkui meidät lapsille ja puolelle suvulle. Miehelle sateli viestejä, kuinka itsekkäitä ollaan, ja se viikonloppureissu olikin sitten oikein...riemukas. Ap

Ottakaa ap lapset kokonaan teille asumaan. Uskon että äiti ilahtuisi.

Vierailija kirjoitti:

Mitäs nyt taas? Eli perheessä ei oikein kukaan aikuinen halua tai osaa ottaa vetovastuuta lapsista? Noo, pari vuotta niin kasvavat ja saatte kaikki kolme olla rauhassa :)

Mihin jäi sisälukutaito?

Lasten isä ja AP hoitavat lapset omilla viikoillaan ja vähän äidinkin vuorolla. Lasten äiti tässä yrittää vältellä velvollisuuksiaan. 

Vierailija kirjoitti:

Mitäs nyt taas? Eli perheessä ei oikein kukaan aikuinen halua tai osaa ottaa vetovastuuta lapsista? Noo, pari vuotta niin kasvavat ja saatte kaikki kolme olla rauhassa :)

Mikä helv3tin vetovastuu? Jos on yhteishuoltajuus niin silloin se hoidetaan yhdessä tai vuorotellen, ei niin, että toinen tekee mitä lystää millon lystää, ja toinen kantaa kaiken vastuun, joustaa, hoitaa, järjestää, fiksaa, kun toista ei just silloin hotsita vaikka olisikin siinä "vetovastuussa".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehesi, eli lasten isä järjestää hoidon parhaaksi katsomallaan tavalla. Asia ei kuulu sinulle.

Kyllä se siten kuuluu, että me voidaan harvoin lähteä esimerkiksi viikonlopuksi matkoille, kun lapset ovat meillä "hoidossa". Mieheni kysyy myös minun mielipidettäni asiaan, koska olemme normaali pariskunta, joka keskustelee asioista ja koittaa ratkoa asioita yhdessä. Ap

Mies neuvottelee tietysti ensin sinun kanssasi, ennen kuin voi luvata itse hoitaa lapsensa eksänsä vuorolla. Älä tee asioista monimutkaisempia kuin ne ovat.

Jos mies ei järjestä teille tarpeeksi omaa yhteistä aikaa lastensa takia, harkitse vakavasti eroa.

Kahden lapsen lähivanhempana voin kertoa, että silloin kun poikien äiti keksii olevansa kiireinen omien hoitovuorojensa aikana, sanon aina vain että ok, hyvä on. En moiti pojille äitiänsä, kerron vain suunnitelmien muuttuneen. Kyllä pojat ajan myötä ymmärtävät elleivät jo ole ymmärtäneetkin, kumpi heistä viime kädessä aina huolen pitää. Henkilökohtaisesti se joskus häiritsee menojani, mutta otan asian sillä asenteella, että olenpahan ollut vielä enemmän poikien elämässä läsnä.

Hieman raskas tie, eikä välttämättä sovi kaikille, kunhan kerroin esimerkkinä.

Vierailija kirjoitti:

Ottakaa ap lapset kokonaan teille asumaan. Uskon että äiti ilahtuisi.

Olen tätä varovasti ehdottanut, mutta veikkaan että syttyisi sota. Lasten äiti on tarkka siitä, että ulkoisesti kaikki näyttää täydelliseltä. Miltä se nyt näyttäisi, jos varhaiskasvatuksen ammattilaisen lapset asuisivat suurimman ajan jossain muualla kuin ammattilaisen luona? Ap

Vakava keskustelu tänään, jossa myös lapset ovat osallisena. Kerrotte, että jatkossa menette kaikki viikot sopimuksen mukaan. Äidille ja lapsille paperille päivät ja kellonajat milloin vuoro vaihtuu. Kerrotte suoraan ettei teillä ole mahdollista enää joustaa äidin töiden ja menojen suhteen.

Tämä siis myös lapsille tiedoksi, koska ovat osallisia ja äiti voi valittaa heille että isä ei huolehdi.

Kun on tarkat kellonajat ja tapaamiset niin äidin puhelinnumeron voi laittaa estoon.

Kuka edes kaiken moisen haukkumisen ja sättimisen jälkeen edes suostuu joustamaan?!

Vierailija kirjoitti:

Kahden lapsen lähivanhempana voin kertoa, että silloin kun poikien äiti keksii olevansa kiireinen omien hoitovuorojensa aikana, sanon aina vain että ok, hyvä on. En moiti pojille äitiänsä, kerron vain suunnitelmien muuttuneen. Kyllä pojat ajan myötä ymmärtävät elleivät jo ole ymmärtäneetkin, kumpi heistä viime kädessä aina huolen pitää. Henkilökohtaisesti se joskus häiritsee menojani, mutta otan asian sillä asenteella, että olenpahan ollut vielä enemmän poikien elämässä läsnä.

Hieman raskas tie, eikä välttämättä sovi kaikille, kunhan kerroin esimerkkinä.

Ymmärrän, ja kiitos kommentista. Me olemme todella varovaisia puheissamme lasten kanssa. Lapsille asiat esitetään aina niin, että mistään ei ole ylimääräistä vaivaa, kaikki hoituu ja järjestyu, kivaa vaan kun tulivat, meillä olisikin ollut tylsää eikä mitään tekemistä ilman heitä. Ap

Ottakaa lapset kokonaan ja äidille elarit. Ek tarvii sitten mussuttaa enää

Tästä yritetään tehdä miesten eksienvihaamisketju sen sijaan, että eronneet miehet joutuisivat itse vastaamaan aiemman suhteensa lapsista ja asioiden hoitamisesta lastensa äitien kanssa.

Vika on miehessä, ei lasten äidissä joka elää omaa elämäänsä parhaan ymmärryksensä mukaan. Erityisesti vikaa on miehen nykyisessä vaimossa, joka vaikuttaa äärimmäisen kateelliselta ihmiseltä ja väittää, että joutuu omalta osaltaan mahdollistamaan "lasten äidin kampaamokäynnit, ripset, kynnet, uudet käsilaukut, meikit, ketjut ja vyöt."

Valitettavasti sinä ap et voi tehdä yhtään mitään, koska sinulla ei ole virallista suhdetta miehesi lapsiin. Asia on vanhempien ratkaistava ja sinä liityt siihen vain välillisesti. 

Tuossa ei monta vuotta enää mene ennen kuin lapset ovat tarpeeksi isoja pärjäämään yksin vähän pitempiäkin aikoja. Jos olisi omista lapsistani kyse, en alkaisi nipottaa toiselle vanhemmalle, koska olisin vaan iloinen siitä, että saisin rakentaa tiiviin suhteen lapsiini. Kuten sanoin, nuo vuodet kuluvat aika nopeasti. Sinun suhtautumisesti asiaan on tietysti eri, koska lapset eivät ole omiasi. Sinua neuvoisin kuitenkin olemaan sekaantumatta asiaan edes etäisesti sitä kommentoiden mahdollisimman paljon ja antaa miehesi hoitaa sen.

Olisiko se kaikille osapuolille ookoo että yhteishuoltajuus puretaan ja mies saisi lapsien yksinhuoltajuuden?