Surutyö ystävyydestä

Marraskuussa nähtiin viimeksi ystäväni järjestämissä bileissä. Tunsi itseni täytehenkilöksi. (Syytä en osaa sanoa). Olen yritäänyt soittaa ja viestitellä. Vastauksena satunnaisia hymiöitä, peukkuja tai "oi voi" kommentteja.
Muutaman kerran olen ryhmäkeskustelussa sivunnut jotain ystäväänikin koskevaa aihetta ja saanut vihaisen vastauksen.
Esimerkiksi kun pohdin asuntomarkkina tilannetta kunnassamme. Ystävä ilmoitti "En halua puhua tästä". Myöhemmin muistin että heillä oli mökki myynnissä.

Ole päätynyt siihen ettei ystävyyttä enää juurikaan ole. Olimme ennen läheisiä ja mietin kauanko "kuolleen ystävyyden" surutyö tavallisesti kestää. Olen hyväksynyt tilanteen, mutta olen tuntenut itseni alakuloiseksi jo pidemmän aikaa.
Ystäviä ehdimme olla n. 25 vuotta.