Lue keskustelun säännöt.
Valtiolle työhön pääsy, mahdoton tehtävä?
24.09.2023 |
Olen hakenut useita paikkoja, en ole kertaakaan päässyt edes haastatteluun. Tradenomi taustalla ja opistotason koulutus, jolta pitkä työkokemus.
Nyt todella kiinnostava työ haussa, jossa todetaan hakukuukutuksessa, että "molempien kotimaisten kielten lisäksi arvostamme...".
Kosahtaako haku tällä kertaa siihen, että en osaa ruotsia muuten kuin kouluissa opetetun?
On järkyttävän vaikea löytää uutta työtä nykypäivänä. Pitäisi osta kaikenlaiset tietojärjestelmät ja osta vähintään kolmea kieltä.
Muilla kokemuksia valtiolle työnhausta? Pääseekö sinne kukaan vaan onko nuo paikat jo sisältä korvamerkattuja?
Kommentit (51)
Minä sain aikanaan 50 vuotta sitten ihan itse valita kahdesta valtion virasta toisen ilman ruotsinkielen taitoa keskikoulu- ja ammattiopistopohjalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin menin pääministeriksi vaikken osaa mitään
Valtiovarainministeriksikin pääsee vailla mitään substanssiosaamista saati oikeaa työkokemusta.
sanna alepankassa kirjoitti:
Minäkin menin pääministeriksi vaikken osaa mitään
Antti vaan etsi porukastaan tarpeeksi tyhmän
Meidän virastosta lähtee huru-ukko eläkkeelle nyt syksyllä!!💡😝👍🏻👍🏻😬
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valtiolla vakituiset tehtävät on korvamerkitty jo talossa työskentelevälle määräaikaiselle työntekijälle. Kannattaa pyrkiä sisään määräaikaisen tehtävän kautta.
Ei pidä paikkaansa. Sain viran ensihakemalla .Ruotsiakaan en osaa. Koulutuksena merkonomi, tosin työkokemusta löytyi. Työ sellaista mitä ei missään opeteta.
Ohiksena sanon, että olet todennäköisesti työllistynyt aiemmin/sopivaa hakijaa ei ole ollut talon sisällä. Nykyään ylipäänsä viran saaminen on vaikea, koska valtaosa virkasuhteista on määräaikaisia. On myös paljon amkin/yliopiston käyneitä, joten lähtökohtaisesti merkonomi on heikommassa asemassa kuin tradenomi. Mutta aina kannattaa hakea, koska toisinaan käy niin, ettei talon sisällä ole sopivaa hakijaa/kukaan ei halua hakea.
Olen ollut virassa 40 vuotta. Eläkkeelle jään viimeistään 68 vuotiaana. Täyttyykö määräaikaisuus?
Nyt en kyllä saa kiinni, että mitä tarkoitat kysymykselläsi. Niin kuin itsekin sanoit, olet ollut virassa 40 vuotta. Virka ja virkasuhde ovat eri asioita. Nykyään valtio suosii virkasuhteista eli määräaikaisia. Entisaikaan virka oli helpompi saada ja silloinhan ei edes nykyisiä tradenomeja ollut. Nykyään tilanne on ihan eri. Jos menet haastattelussa/hakemuksessa sanomaan ettet osaa ruotsia, se on miinus. Ja tiedän tämän useammankin nimitysmuistion lukeneena.
Mitähän muistoita olet lukenut 😂?
Etkö tiedä, mikä on nimitysmuistio? Se täytetään aina valtiolla, kun virkaa täytetään.
40 vuotta virassa olleena tiedän jotenkin, miten valtiolla töita tehdään 😂
Ja silti et tiedä, mikä on nimitysmuistio? Toisaalta, eipä noita 40 vuotta sitten tainnut ollakaan eikä niitä saakaan nähtäväksi kuin hakijat.
Ei kai se mahdotonta ole, kun koko ajan palkataan ihmisiä virkoihin ja toimiin. Jos vaaditaan todistus virkamiesruotsin pätevyydestä, pitää se toki olla. Muuten valinta tyssää siihen.
Miksi aloittaja ei voi mennä sijaistusketjutukseen, jos se on paras tapa päästä taloon sisään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä sain aikanaan 50 vuotta sitten ihan itse valita kahdesta valtion virasta toisen ilman ruotsinkielen taitoa keskikoulu- ja ammattiopistopohjalta.
Niin, 50 vuotta sitten 🤦
Vierailija kirjoitti:
Olin sekä valtiolla että kuntapuolella; koskaan ei kysytty mitään kielitaitoa (valtion virkam.. henkilön pitäisi osata myös sitä toista kotimaista).
Ruotsista kirjoitin M-, sitä kieltä koskaan käyttänyt.
Mihin sitä nyt periferiassa tarvitaan?
Mutta, se/ne pätevyysvaatimukset on; siinä minä sitten "hävisin" muodokkaammille hakijoille.
(eikä mitään naisvihaa ole, heillä vaan oli koulutus ylempi kuin mulla; yritin kyllä täydentää/ylentää, mut esimies sanoi, turhaa - iän puolesta-; jumankekka olin vasta 35v. !)
Tuolta asia voi vaikuttaa jos itsellä on matalampi koulutus. Usko vaan, kyllä hakijoissa on voinut olla monia pätevämpiä, jotka yhtä lailla jäivät rannalle.
Valtion virassa ollut vanhempi henkilö kommentoi joskus, kuinka heiltä joskus sihteeri lähti kouluttautumaan yliopistoon. Puheen perusteella oletuksena oli, että henkilö lopettaa töissä. Ei kai sihteerin työssä yliopistokoulutusta tarvita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sen sijaan viraston johtaja palkkasi suoraan vakivirkaan paikallisen urheilutähden, joka tarvitsi töitä, kun jotkut valmennushommat oli kosahtanut muualla.
Oli varmaankin pätevöitynyt siis virkaansa kentillä ja pukukopeissa!
Ystäväni pääsi HR-töihin julkiselle sektorille HR-työkokemuksella. Oli aiemmin tehnyt kv-suuntautuneita työharjoitteluita muualla julkisella sektorilla, mutta niiden avulla ei ollut päässyt töihin.
Sitten pääsi HR-töihin firmaan ja sitä kautta myöhemmin julkiselle puolelle. Vaikutti pitkään kertovan työyhteyksissä vain olevansa humanisti, ei alaansa tarkemmin.
Töissä eteni vaikka oikistaustaa arvostettiin.
Aikoinaan eräässä yliopistossa taas eräs taloushallintoon päätynyt työntekijä kertoi LinkedInissä olevansa Master of Science, vaikka oli humanistityyppiseltä alalta. Oli opiskellut eri yliopistossa kuin työpaikkansa. Ehkä koki, että varminta vaan antaa kuvaa, että koulutus on luonteva työtehtävään.