Meni kesken. Anoppi totesi siihen "näin oli tarkoitettu". Savu nousee korvista!
Rakas ja odotettu lapsi meni kesken viikolla 18.
Kun kerroimme miehen (uskonnolliselle) äidille uutiset, hän totesi että näin oli tarkoitettu. Mitenköhän tuon oli tarkoitus lohduttaa, ihan sairas ajatus että hän esittää tietäneensä lapseni kuoleman. Uskomaton muija, tässä on muutenkin vaikeata.
Kommentit (44)
Itsekin olen uskossa, mutta noin ei sanota. Voimia Ap!
Oli luultavasti vaikeasti kehityshäiriöinen ja luonto hoiti näin. Oikeassahan anoppisi on.
Niin, no oli siinä oikeassa että elimistösi laittoi ecejtin päälle kun tuloksena oli sairas vauva, mutta ei liity mihinkään jeesuläppään
Yritti lohduttaa, mutta ei löytänyt sopivia sanoja tai ymmärtänyt olla vain hiljaa ja kuunnella. Yritä sinä puolestasi antaa hänelle anteeksi.
Osanotto suruusi.
Oikeassahan anoppisi oli.
Pahoittelut mutta keskenmenoja tulee jos kaikki ei ole kunnossa. Yrittäkää uudelleen.
Vierailija kirjoitti:
Niin, no oli siinä oikeassa että elimistösi laittoi ecejtin päälle kun tuloksena oli sairas vauva, mutta ei liity mihinkään jeesuläppään
Mikä on ecejt?
Näin oli tarkoitettu ei viittaa anopin tietämisiin tai arvaamisiin, vaan siihen, että elämä on jumalan tai kohtalon käsissä.
Aika tylyähän tuota on sanoa noin nykyaikana, mutta tarkoittaa, ettet itse mahtanut asialle mitään.
Otan osaa suruun. Voimia ja tsemppiä tulevaan. Älä vihaa anoppia.
Ehkä tahditonta, mutta anoppi oli oikeassa. Saattoi tarkoittaa hyvää. Luonto on hoitanut asian niin, että raskaus menee kesken, jos on kehityshäiriöitä tms. Toivottavasti sinun aikasi tulee vielä. Uskon, että nyt tuntuu kovin surkealta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, no oli siinä oikeassa että elimistösi laittoi ecejtin päälle kun tuloksena oli sairas vauva, mutta ei liity mihinkään jeesuläppään
Mikä on ecejt?
eject
Uskovaisilta ja henkisiltä ihmisiltä puuttuu joskus tilannetaju. "Niin oli tarkoitettu" tai "se oli Jumalan tahto" lohduttavat ehkä heitä mutta useimpien muiden korviin tuollaiset kommentit ovat julmaa vähättelyä. Otan osaa suruusi. <3 Ikävää, että noin kävi.
No älä ota henkilökohtaisesti. Saattaa ajatella noin vähän joka asiasta, eikä osannut yhtäkkiä tähänkään sanoa muuta.
Vierailija kirjoitti:
Oli luultavasti vaikeasti kehityshäiriöinen ja luonto hoiti näin. Oikeassahan anoppisi on.
Samalla logiikalla voisi kuitata läheisensä menettäneelle, että luonto hoiti näin. Mihin tahansa vastoinkäymiseen voi todeta, että näin oli tarkoitettu. Mutta empaattinen ihminen ei sitä tee.
Suru muuttaa muotoaan ja alkusokissa ei halua kuulla tuollaista. Ajan myötä ihminen voi sitten itse päästä ajatukseen, että näin oli tarkoitettu.
Näin kävi. Luonto hoitaa epäkelvot pois onneksi. Mieti minkä taakan olisitte elämäänne saaneet vam maisesta lapsesta. Eteenpäin!
Mitä hänen olisi pitänyt sanoa? - Vai olisiko pitänyt olla vain hiljaa. Olisko hänen tullut sanoa esimerkiksi, että tieteellsienä faktana voin kertoa teille (tai vain sinulle miniäni), että Keskenmeno on yleinen ja tapahtuu ainakin 15 %:ssa kaikista raskauksista. Ja Keskenmenot kyllä tapahtuvat useimmiten 5. - 8. raskausviikolla ja huomattavin niistä johtuu geneettisestä viasta sikiössä.(...)
Hyviä voimia jaksamista sinulle Ap ja läheisillesi.
Uskovainen mies
Jos on oikeasti uskovainen, niin silloinhan kaikki on "tarkoitettu". Aivan kaikki. Se on heidän tapansa nähdä elämää ja kestää vastoinkäymiset. Eivät he tarkoita sillä mitään pahaa, vaikka se välillä rasittavaa onkin. Itsekään en ole uskovainen, mutta suvussa heitä on, ja yritän ymmärtää heitäkin.
Tuo nyt on vain sanonta, jota jotkut käyttävät. Samalla tavalla kuin hautajaisissa esitetyt osanotot vainajan läheisille. Tapa sanoa ilman sen kummempaa sisältöä.
Silloin, kun ihminen kokee surua, hän ei ehkä mieti niitä sanomisiaan niin tarkkaan. Tämä oli menetys anopillekin ja hän kokee surua myös poikansa ja sinun takiasi. Ja kuten 10 edellistä vastaajaa on jo todennut, ei terveet raskaudet mene kesken eli joku syy tuohon oli.
Mitä eikö koko miehen suku lopettanut omaa elämäänsä ja tullut palvelemaan sekä huomioimaan sinua vaikka kuinka uhriudut että meni kesken?
Olisiko kuitenkin todellisuus se että sinun tunteilla ei ole miehen perheelle ja suvulle mitään arvoa
Nuo tuollaiset "hölmöydet" on joskus sukupolvia sitten olleet tapoja lohduttaa. On turvattu Jumalaan kun muuta ei ole osattu. Jäänyt joillekin lapsuussa opittuna tapana pahoitella tapahtunutta jota ei osata selittää eikä ymmärtää. Yleensä tuolla ei pahaa tarkoitateta . Päin vastoin. Pitää ymmärtää aikoja ja tapoja.
byhyyyyyy