Miksi naiset eivät perusta yrityksiä vaikka koulumenestys on hyvä?

Yksi syy ovat ainakin perhevapaat. Naiset pitävät niistä valtaosan, ja pienyritys on todella vaikea pistää jäihin pitkäksi aikaa.

Paljonhan riippuu siitäkin, minkä ammatin valitsee. Esimerkiksi parturi-kampaajalle yrittäjyys on pienoinen pakko, opettajana työskentelevä taas harvoin pystyy tai haluaa toimia yrittäjänä, jos tarjolla on vakivirka. Naiset ovat hieman korkeammin koulutettuja kuin miehet, joten se ehkä edistää kunnan ja valtion töihin hakeutumista.

Linkki?

Perustaahan. Miten niin ei perusta?

Riskinottokyky ja -halu on matalaa tasoa.

Minä olen perustanut 7 yritystä ja ihmettelen miksi miehet eivät perusta yrityksiä tai jos perustavat niin on kohta konkurssissa. Eikö miehet halliset talousasioista lainkaan?

Tiedän kolme naista, jotka ovat yksinyrittäjiä. Itsekin aion tuota kokeilla, mutta joo ei kiinnosta isompaa yritystä perustaa. Kunhan nyt itseni elättäisin. Rikkauksien kerääminen ei nappaa.

Kannustetaanko tyttöjä jo riskien ottoon?

Naisilla riskinotto on vähäisempää kuin miehillä keskimäärin tutkitusti. Tässä on todennäköisesti ihan biologisiakin syitä. Ei varmaan ole ollut jälkeläisten elossa selviämisen kannalta kovin hyvä ominaisuus jos nainen on ollut kova ottamaan riskejä. Miehillä taas esim. metsästys tai puolustatuminen on vaatinut myös riskien ottamista. Tässä nyt tällainen todella yksinkertaistettu näkemys asiasta.

Jaa. Olen perustanut kaksi yritystä. Ekan 90-luvun lopussa ja toisen 2010-luvulla. Ensimmäinen oli toiminimi, toka osakeyhtiö. 

Tiedän useita naisyrittäjiä (esim. kouluttajia, asianajajia, lääkäreitä, sairaanhoitajia, kampaajia, hierojia, fysioterapeutteja, psykologeja, psykiatreja, valokuvaajia, kauppiaita, kiinteistövälittäjiä, kosmetologeja, kahvila- ja ravintola- sekä siivousalan yrittäjiä). Joillakin on työntekijöitä, jotkut toimivat yksin. Ovat tulleet tutuiksi osin naisyrittäjien yhdistyksen kautta.

Naiset lähtevät yleensä liikkeelle varovasti kokeillen ensin ehkä sivutoimista yrittäjyyttä. Oma tieto-taitoa jos myy, niin siihen ei kummoisia investointeja tarvita.

Kuten mainittu, liittyy ennen kaikkea riskin oton välttämiseen. Naiset ovat urvallisuushakuisempia.

Minä ihmettelen miksi kukaan perustaa Suomessa vielä yrityksiä, kun katsoo tuota tämän vuoden konkurssilistaa.

Olen nainen ja haaveillut 20 vuotta yrittäjyydestä, mutta palkkatöillä menty ja tullaan menemään. Liittyy minullakin juuri turvallisuushakuisuuteen.

Olen ollut yrittäjä 15 vuotta ja en mene enää ikinä toiselle töihin. Yritykseni on perustettu harrastukseni ympärille ja tykkään työstäni hyvin paljon. Olen oman alani rautainen ammattilainen ja asiakkaita olisi enemmän kuin ehdin ottaa.

Tunnen monta samanlaista naista, iältään 45-65 vuotta, jotka ovat yrittäjiä menestyksekkäästi.

Mitä tekemistä kouluarvosanoilla on yrittäjäksi ryhtymisen kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Mitä tekemistä kouluarvosanoilla on yrittäjäksi ryhtymisen kanssa?

Ei mitään. Tuliko tässä vastaus kysymykseesi?

Ei ole yrityshenkeä.

Naiselle on luontaisempaa maata kotona kotiäitinä.

Osaavat matematiikkaa ja tiedostavat riskit. Siksi.

Mulla ei ole halua tulla tän valtion yrittäjävihamielisyyden persr*iskaamaksi, joten en tasan tarkkaan perusta yritystä Suomeen.

Muuten voisin kyllä harkita.

Duunareilla on usein yrityksiä, jotain LVI-asennushommia ja sen sellasta. Naisilla taas on korkeampi koulutus, niin ei tartte alkaa yrittäjiksi, kun pääsee töihin jonkun toisen firmaan.