Lue keskustelun säännöt.
Muita, jotka kärsii vaihdevuosista?
22.09.2023 |
Olen yleensä iloinen ihminen, mutta joskus romahdan. Tulee sellainen alakulo, että en tahdo päästä siitä yli. Tuntuu, että kaikki on vaan ihan p*skaa, enkä halua nähdä ketään.
Tätä on kestänyt jo toista kymmentä vuotta.
Kai jotain lääkkeitä olisi, mutta rintasyöpäriskin takia en uskalla. Toisaalta - vissiin ihan sama sekin tässä iässä (67v).
Kommentit (86)
Nyt on ollut kyllä julkisuudessa lääkäreitä kertomassa, että pientä annosta estrogeenia voi ottaa elämän loppuun asti. Kai se annos pienennetään sitten vähitellen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tutkittu, että vaivat johtuu juurikin vaihdevuosista. Olet kuitenkin jo 67 vuotias.
Joillakin onnettomilla voivat vv-oireet kestää loppuelämän ajan. Onhan täälläkin joissakin ketjuissa ollut juttua kuinka äiti tai mummo 90-vuotiaanakin kärvisteli oireissaan.
Olen ymmärtänyt, että hormonikorvaushoitoa voi käyttää enintään 15 vuoden ajan. Tarkoittaako tämä, että vaihtarit iskevät päälle hoidon loputtua? Eivät ne mihinkään katoa, niitä vain siirretään tai loivennetaan. Tietysti tämäkin on tarpeellista jos on vaikeat oireet ja pitää selviytyä kunnialla eläkeikään.
Hormonikorvaushoito ei siirrä oireita vaan vaihdevuodet etenevät taustalla omaa rataansa lääkityksellä tai ilman. Jos oireita ilmenee lääkitystä lopettaessa, sitä ollaan lopettamassa liian varhain.
Mulla ei onneksi mitään muita oireita kuin se, että painoa tahtoo kertyä vaikka söisi erittäin kohtuullisesti. Ja ennen kuin menkat loppui, oli muutama vuosi sellaista ärsyttävää, että välillä olivat kuukausia pois, sitten tuli uskomattomat niagaravuodot, sitten taas saattoi mennä vain 20 pv seuraaviin menkkoihin jne. Mutta kuumia aaltoja, mielialavaihteluita tms. oireita en ole kokenut missään vaiheessa. Enkä ole siis minkään sortin hoitoa näihin hakenut kun en ole kokenut tarvitsevani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihdevuosioireet, viheliäiset sellaiset, menivät ohi hormonikorvaushoidolla. Harmikseni kuuluin siihen prosenttiin, jolle mainittu hoito aiheuttaa rintasyövän. Hoitona oli rinnan osapoisto, sädehoito ja viiden vuoden antiestrogeenikuuri. Se taas aiheuttaa omat ongelmansa.
"Suo siellä, vetelä täällä."
Just tuon takia, en ala niitä hormoneja syömään. Kahdesta pahasta valitsen mieluummin sen, että pidän rintani ja hikoilen.
Jo pelkkä ylipaino lisää rintasyövän riskiä merkittävästi enemmän kuin hormonikorvaushoito. Jostain syystä naiset syyttelevät hormonikorvaushoitoa, vaikkei mitään todellista syy-seuraussuhdetta taudin ja syövän välillä olisi ollut. Vaikka siis olisi käyttänyt hormonikorvaushoitoa ja saisi elämässään rintasyövän, syynä ei todennäköisesti ole se hormonikorvaushoito.
Painan 54kg, joten ei ole mun ongelmani tuo ylipaino.
Jostain syystä luonnolliset asiat halutaan niin kovasti medikalisoida. Lääketehtaat ja apteekit toki kiittää.
Hyväksyt kuitenkin varmaan kilpirauhasen vajaatoiminnan seurauksena aloitetun kilpirauhashormonin korvaushoidon? Miksi estrogeeniä ei saisi korvata, kun sen tuotanto hiipuu vaan pitäisi kärsiä vaikeista oireista luonnollisuuden nimissä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tutkittu, että vaivat johtuu juurikin vaihdevuosista. Olet kuitenkin jo 67 vuotias.
Joillakin onnettomilla voivat vv-oireet kestää loppuelämän ajan. Onhan täälläkin joissakin ketjuissa ollut juttua kuinka äiti tai mummo 90-vuotiaanakin kärvisteli oireissaan.
Olen ymmärtänyt, että hormonikorvaushoitoa voi käyttää enintään 15 vuoden ajan. Tarkoittaako tämä, että vaihtarit iskevät päälle hoidon loputtua? Eivät ne mihinkään katoa, niitä vain siirretään tai loivennetaan. Tietysti tämäkin on tarpeellista jos on vaikeat oireet ja pitää selviytyä kunnialla eläkeikään.
Hormonikorvaushoito ei siirrä oireita vaan vaihdevuodet etenevät taustalla omaa rataansa lääkityksellä tai ilman. Jos oireita ilmenee lääkitystä lopettaessa, sitä ollaan lopettamassa liian varhain.
Ei ole näin, vaan ihan yhtä lailla se estrogeenitason lasku hormonikorvauksen lopettaessa aiheuttaa vaihdevuosioireet vanhempana, kuin nuorempanakin. Ne oireethan johtuu juuri siitä, kun tiettyyn estrogeenitasoon sopeutunut elimistö joutuu totuttelemaan vähemmälle. Ei siinä ole mitään merkitystä sillä, onko se aiempi estrogeenitaso tullut luonnollisena sisäerityksenä vai korvaushoidosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihdevuosioireet, viheliäiset sellaiset, menivät ohi hormonikorvaushoidolla. Harmikseni kuuluin siihen prosenttiin, jolle mainittu hoito aiheuttaa rintasyövän. Hoitona oli rinnan osapoisto, sädehoito ja viiden vuoden antiestrogeenikuuri. Se taas aiheuttaa omat ongelmansa.
"Suo siellä, vetelä täällä."
Just tuon takia, en ala niitä hormoneja syömään. Kahdesta pahasta valitsen mieluummin sen, että pidän rintani ja hikoilen.
Jo pelkkä ylipaino lisää rintasyövän riskiä merkittävästi enemmän kuin hormonikorvaushoito. Jostain syystä naiset syyttelevät hormonikorvaushoitoa, vaikkei mitään todellista syy-seuraussuhdetta taudin ja syövän välillä olisi ollut. Vaikka siis olisi käyttänyt hormonikorvaushoitoa ja saisi elämässään rintasyövän, syynä ei todennäköisesti ole se hormonikorvaushoito.
Painan 54kg, joten ei ole mun ongelmani tuo ylipaino.
Jostain syystä luonnolliset asiat halutaan niin kovasti medikalisoida. Lääketehtaat ja apteekit toki kiittää.Hyväksyt kuitenkin varmaan kilpirauhasen vajaatoiminnan seurauksena aloitetun kilpirauhashormonin korvaushoidon? Miksi estrogeeniä ei saisi korvata, kun sen tuotanto hiipuu vaan pitäisi kärsiä vaikeista oireista luonnollisuuden nimissä?
Eri, mutta tuo on aivan eri asia. Kilpirauhasen tuottamat hormonit on elämälle välttämättömiä. Kun taas hormonikorvaushoidon korvaamat tarpeellisia ainoastaan lisääntymistoimintoihin, ja sekä eliniän alku- että loppupäässä, joissa lisääntyminen ei ole ajankohtaista, on siis luonnollista ettei niitä ole. Vai pitäisikö antaa lapsillekin estrogeenikorvaushoitoa, kun raukoilla ei sitä erity.
Vierailija kirjoitti:
Auttaako mikään hikoiluun? Lieventääkö sitä mikään?
Mä en periaatteesta koske hormoneihin. En aio tukea sitä, että naisia voi hoitaa vain hormoneilla. Ettei muuta viitsitä keksiä. Enkä halua edes vähäistäkään syöpäriskiä lisää.
Salvia. Mä käytin Chelloa, se oli ainut mikä auttoi luontaistuotteista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tutkittu, että vaivat johtuu juurikin vaihdevuosista. Olet kuitenkin jo 67 vuotias.
Joillakin onnettomilla voivat vv-oireet kestää loppuelämän ajan. Onhan täälläkin joissakin ketjuissa ollut juttua kuinka äiti tai mummo 90-vuotiaanakin kärvisteli oireissaan.
Olen ymmärtänyt, että hormonikorvaushoitoa voi käyttää enintään 15 vuoden ajan. Tarkoittaako tämä, että vaihtarit iskevät päälle hoidon loputtua? Eivät ne mihinkään katoa, niitä vain siirretään tai loivennetaan. Tietysti tämäkin on tarpeellista jos on vaikeat oireet ja pitää selviytyä kunnialla eläkeikään.
Hormonikorvaushoito ei siirrä oireita vaan vaihdevuodet etenevät taustalla omaa rataansa lääkityksellä tai ilman. Jos oireita ilmenee lääkitystä lopettaessa, sitä ollaan lopettamassa liian varhain.
Ei ole näin, vaan ihan yhtä lailla se estrogeenitason lasku hormonikorvauksen lopettaessa aiheuttaa vaihdevuosioireet vanhempana, kuin nuorempanakin. Ne oireethan johtuu juuri siitä, kun tiettyyn estrogeenitasoon sopeutunut elimistö joutuu totuttelemaan vähemmälle. Ei siinä ole mitään merkitystä sillä, onko se aiempi estrogeenitaso tullut luonnollisena sisäerityksenä vai korvaushoidosta.
Hormonikorvaushoidossa estrogeenitasoa voi laskea hitaasti ja pitkällä aikavälillä ilman mitää "shokkitilaa", eikä lopettaminen aiheuta oireita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihdevuosioireet, viheliäiset sellaiset, menivät ohi hormonikorvaushoidolla. Harmikseni kuuluin siihen prosenttiin, jolle mainittu hoito aiheuttaa rintasyövän. Hoitona oli rinnan osapoisto, sädehoito ja viiden vuoden antiestrogeenikuuri. Se taas aiheuttaa omat ongelmansa.
"Suo siellä, vetelä täällä."
Just tuon takia, en ala niitä hormoneja syömään. Kahdesta pahasta valitsen mieluummin sen, että pidän rintani ja hikoilen.
Jo pelkkä ylipaino lisää rintasyövän riskiä merkittävästi enemmän kuin hormonikorvaushoito. Jostain syystä naiset syyttelevät hormonikorvaushoitoa, vaikkei mitään todellista syy-seuraussuhdetta taudin ja syövän välillä olisi ollut. Vaikka siis olisi käyttänyt hormonikorvaushoitoa ja saisi elämässään rintasyövän, syynä ei todennäköisesti ole se hormonikorvaushoito.
Painan 54kg, joten ei ole mun ongelmani tuo ylipaino.
Jostain syystä luonnolliset asiat halutaan niin kovasti medikalisoida. Lääketehtaat ja apteekit toki kiittää.Hyväksyt kuitenkin varmaan kilpirauhasen vajaatoiminnan seurauksena aloitetun kilpirauhashormonin korvaushoidon? Miksi estrogeeniä ei saisi korvata, kun sen tuotanto hiipuu vaan pitäisi kärsiä vaikeista oireista luonnollisuuden nimissä?
Eri, mutta tuo on aivan eri asia. Kilpirauhasen tuottamat hormonit on elämälle välttämättömiä. Kun taas hormonikorvaushoidon korvaamat tarpeellisia ainoastaan lisääntymistoimintoihin, ja sekä eliniän alku- että loppupäässä, joissa lisääntyminen ei ole ajankohtaista, on siis luonnollista ettei niitä ole. Vai pitäisikö antaa lapsillekin estrogeenikorvaushoitoa, kun raukoilla ei sitä erity.
Kyllä estrogeenillä on lukuisa määrä muitakin tehtäviä kuin lisääntymiseen liittyvät. Enkä vertaisi lapsen kasvavaa kehoa, jonka hormonitasot monella muullakin tavalla poikkeavat aikuisesta vanhenevan naisen kehoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Missä kohtaa se hoito kannattaa aloittaa? 🤔
Ei siitä paljon nauti kun alkaa mummotauti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko kenelläkään kokemusta hormonikorvaushoidoista? Olen "vasta" 51-vuotias, joten työuraa pitkästi jäljellä. Nukkuminen mennyt huonoksi ja kuumia aaltoja esiintyy. Muuten kaikki ok, mutta mietin, kokeilisiko korvaushoitoa.
Minä aloitin hormonikorvaushoidon sinun iässäsi, olen nyt 56. Minulla oli suurimpana vaivana juuri tuo huono nukkuminen ja kuumat aallot, hormonikorvaushoito on auttanut täydellisesti.
Olen 20 vuotta sinua nuorempi ja kärsin vasta esivaihtareista. On kyllä melko täydellisen kaukainen ajatus, että vaihtarit olisi naisen elämän parasta aikaa ja saisi oikein kukoistamaan kuten monetkin julkkisnaiset (paitsi se h. sumari) haastatteluissa väittää.
Ihan hirveäähän tämä on. Murrosikäkin aikanaan oli paljon vähempi hankala oireiltaan ja mielialan muutoksineen mitä nämä esivaihtaritkin. Kauhulla odotan jo niitä "virallisia" vaihtareita vaikka menkkoja ei kyllä ikävä tule.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen 20 vuotta sinua nuorempi ja kärsin vasta esivaihtareista. On kyllä melko täydellisen kaukainen ajatus, että vaihtarit olisi naisen elämän parasta aikaa ja saisi oikein kukoistamaan kuten monetkin julkkisnaiset (paitsi se h. sumari) haastatteluissa väittää.
Ihan hirveäähän tämä on. Murrosikäkin aikanaan oli paljon vähempi hankala oireiltaan ja mielialan muutoksineen mitä nämä esivaihtaritkin. Kauhulla odotan jo niitä "virallisia" vaihtareita vaikka menkkoja ei kyllä ikävä tule.
Olipas muuten hurja tajuta, että sitä on tosiaan vain kahden vuosikymmenen päästä jo liki 70-vee..
Justhan sitä oli vasta alta kolmekymppinen ja pian onkin jo 50-vuotisjuhlat. Mihin tämä aika oikein menee?!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 20 vuotta sinua nuorempi ja kärsin vasta esivaihtareista. On kyllä melko täydellisen kaukainen ajatus, että vaihtarit olisi naisen elämän parasta aikaa ja saisi oikein kukoistamaan kuten monetkin julkkisnaiset (paitsi se h. sumari) haastatteluissa väittää.
Ihan hirveäähän tämä on. Murrosikäkin aikanaan oli paljon vähempi hankala oireiltaan ja mielialan muutoksineen mitä nämä esivaihtaritkin. Kauhulla odotan jo niitä "virallisia" vaihtareita vaikka menkkoja ei kyllä ikävä tule.
Olipas muuten hurja tajuta, että sitä on tosiaan vain kahden vuosikymmenen päästä jo liki 70-vee..
Justhan sitä oli vasta alta kolmekymppinen ja pian onkin jo 50-vuotisjuhlat. Mihin tämä aika oikein menee?!
"Nuoruus, keski-ikä, herrajjumala, koska minusta tuli vanha:"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihdevuosioireet, viheliäiset sellaiset, menivät ohi hormonikorvaushoidolla. Harmikseni kuuluin siihen prosenttiin, jolle mainittu hoito aiheuttaa rintasyövän. Hoitona oli rinnan osapoisto, sädehoito ja viiden vuoden antiestrogeenikuuri. Se taas aiheuttaa omat ongelmansa.
"Suo siellä, vetelä täällä."
Just tuon takia, en ala niitä hormoneja syömään. Kahdesta pahasta valitsen mieluummin sen, että pidän rintani ja hikoilen.
Et tannut ymmärtää lukemaasi? Minulla on edelleen molemmat rinnat.
Hikoile aivan rauhassa, ja herää monta kertaa yössä vaihtamaan lakanat.
Kun keho lopettaa tuottamasta estrogeenia niin ainakin itse voin todella huonosti. Elämä on muuttunut totaalisesti.
Ennen ei eletty kauaa tuon jälkeen mutta nykyisin eletään vuosikymmeniä.
Kumma kun keho ei itse kykene tekemään mitään asialle. Tila on luonnoton.
Sitten vaan kärvistellään pillereistä huolimatta.
Toivon, että tyttärilläni olisi helpompaa.
Olisikin vain hikoilua ja aaltoja!
Voisin luetella listan eri vaivoista. Ehkä kirjoitan kirjan niistä jos nyt en enää kelpaa töihin.
Muille tueksi.
Joillakin onnettomilla voivat vv-oireet kestää loppuelämän ajan. Onhan täälläkin joissakin ketjuissa ollut juttua kuinka äiti tai mummo 90-vuotiaanakin kärvisteli oireissaan.
Olen ymmärtänyt, että hormonikorvaushoitoa voi käyttää enintään 15 vuoden ajan. Tarkoittaako tämä, että vaihtarit iskevät päälle hoidon loputtua? Eivät ne mihinkään katoa, niitä vain siirretään tai loivennetaan. Tietysti tämäkin on tarpeellista jos on vaikeat oireet ja pitää selviytyä kunnialla eläkeikään.