IL : Uusi ilmiö Helsingin asuntokaupassa ,Myyjät loukkaantuvat
Kommentit (30)
Ei kannattaisi loukkaantua vaan tehdä vastatarjous.
Kävisikö rasi...ti tai hyväksikäyttö-kortti tähänkin? Normaali tapa tällä hetkellä ja muulloinkin jos ollut myynnissä pidempään, turha loukkaantua.
Ylempi keskiluokka elää vielä kuplassa, he eivät ymmärrä että lama on alkanut.
Tämän huomaa myös ajoneuvomarkkinoilla.
Niin on vaikeaa ymmärtää että hinnat myös joskus laskee
Jos ei itse ole se myytävä asunto, alhaista tarjousta ei kannata ottaa henkilökohtaisesti.
Vierailija kirjoitti:
Alkaa paineet myyjillä kasvavan.
Ei ala. Ostaja vain ei saa ostettua asuntoa.
Minulla on ollut yänä cuonna asunto myynnissä, mutta voin yhtä hyvin myydä sen vaikka muutaman vuoden päästäkin. En myy, ellen saa mieleistäni hintaa.
Aika hauska, että tuossa sanotaan kaupan tyssäävän yllättävän pieniin summiin ja perään sanotaan, että muutamista kymppitonneista kuitenkin kyse. Kyllä saa olla vähintään puolen miljoonan asunto, että pystyy ajattelemaan muutaman kymppitonnin olevan pikku raha isossa kuvassa.
Me oli laitettu pyyntihinta välittäjän neuvosta riittävän asialliselle tasolle, koska ei haluttu asunnon jäävän roikkumaan pitkäksi aikaa. Saatiin tarjous, joka oli 7000€ alle pyynnin ja sen pystyi ottamaan sillä tavalla, että pikkuraha ja hyväksyttiin tarjous. Kun välittäjä soitti myöhemmin, hän alkoi selittää miten tällaisessa tilanteessa kannattaa toimia, jos ei halua suoraan sitä tarjousta hyväksyä. Hän ei ollut huomannut, että olimme jo hyväksyneet tarjouksen ja tuntui ihmettelevän. Ehkä hän oli valmistautunut siihen, että joutuu kovasti pehmittelemään vielä molempia osapuolia tulemaan toisiaan vastaan.
Tuollaiset, jotka tarjoaa 50% pyynnistä, eivät välttämättä halua sitä tarjolla olevaa asuntoa. Jos ostaja on asunnosta oikeasti kiinnostunut, niin kyllä hän tarjoaa lähemmäs pyyntihintaa.
En silti moiti noita alhaisiakaan pyyntöjä. Saahan sitä kokeilla, onko myyjä kauheassa taloudellisessa ahdingossa ja onko hintapyynnössä reilusti joustovaraa. Myyjä voi sitten omalla vastatarjouksellaan viestiä, onko sitä joustovaraa vai ei.
Me saatiin edellisestä asunnosta tarjous, joka taisi olla noin 50000€ alle pyynnin ja me vastasimme siihen vastatarjouksella, joka oli 5000€ pyyntihinnan alapuolella. Ostajakandidaatti kiukutteli ja piti hintapyyntöä ihan epärealistisena (koska oli Australiasta käsin seurannut Suomen asuntomarkkinaa o_O ja oli hyvin asioista perillä), mutta lopulta teimme kaupat hyvin lähellä pyyntihintaa.
Tyhmähän se on joka ei puolta tarjoa!
T: kiinteistökeijo
Mitä siitä loukkaantumaan
Eihän tarjousta tartte ottaa edes vastaan
Se huonokin tarjous on tarjous. Jos on korvia myöten veloissa eikä paukut riitä niin 400k€ asunnosta 200k€ voi ratkaista ongelman. Siinä vaiheessa kun lainaa ei pysty maksamaan niin pankki ottaa asunnon haltuun ja myy sen tuohon puoleen hintaan.
Vierailija kirjoitti:
Se huonokin tarjous on tarjous. Jos on korvia myöten veloissa eikä paukut riitä niin 400k€ asunnosta 200k€ voi ratkaista ongelman. Siinä vaiheessa kun lainaa ei pysty maksamaan niin pankki ottaa asunnon haltuun ja myy sen tuohon puoleen hintaan.
Mitä sä sillä ratkaiset jos sinulla on 400k velkaa ja saat 200k? Aika harvalla on toiset 200k repiä jostakin.
Parempi laittaa vuokralle vaikka jäisi muutaman satkun kuukaudessa alle lyhennykset ja vastikkeet ja odotella sitten korkojen laskua.
Pienellä osalla myyjistä on pakkorako,isolla osalla ei.Asuntolainoja lyhennellään nyt laina-aikoja nopeammin korkojen vuoksi.Ja sitten lopuksi onhan se jossakin tosiaan myös asuttava.
Vierailija kirjoitti:
Ylempi keskiluokka elää vielä kuplassa, he eivät ymmärrä että lama on alkanut.
Tämän huomaa myös ajoneuvomarkkinoilla.
Jep, veli vaimoineen osti pari vuotta sitten Töölöstä vajaan millin kämpän ja kun tulevasta juteltiin niin huomasi että Hesan koulutetut ovat varsin pihalla todellisuudesta. Itse ennustelin tätä nyt tullutta ja toiselta puolelta tuli litaniat varmoista arvonnousuista tuolla alueella jne. Noh, onneksi vaimo työskentelee pankissa ja pesueella on pinkka kunnossa, niin eivät ole näillä näkymin pahassa kusessa.
Pankeilla tulee kiirettä , taitaa 2024 vuosi olla historiallisen huono kun työttömyys räjähtää.
En tarvitse olla kyse loukkaantumisesta, ei vaan ole edellytyksiä jatkaa keskustelua kaupasta.
Minulla oli hieman sama tilanne toisinpäin. Myynnissä oli ja on kaksi vuotta sitten valmistuneessa talossa asunto, jonka hintapyyntö oli sama kuin sen hinta oli uutena, noin 275.000e. Samassa talossa on myös rakennusliikkeellä vielä myynnissä kaksi uutta asuntoa niinikään alkuperäisellä hinnalla. Tarjosin asunnosta 220.000 euroa, myyjä teki vastatarjouksen jossa hän laski 3000 euroa alkuperäisestä pyynnösä, siis n. 272.000. Ehkä tuo oli vattuilua, mutta en loukkaantunut. Lopetin kuitenkin hintakeskustelut siihen, koska edellytyksiä kaupalle ei ollut.
Jos on hyvä välittäjä, niin hän pystyy ohjaamaan ostajan tarjousta järkevämpään suuntaan. Kokeilijoita on aina liikkeellä, mutta jotkut ostajat heittelevät tarjouksia koko ajan sinne tänne toivoen saavansa tärpin jostakin.
Jokainen myyjä tajuaa jo ihan otsanahkaansa rypistämällä, että asuntokauppaan kuuluu tinkiminen. Se, että suostuu antamaan vastatarjouksen voi lopulta olla hyvä kauppa ostajalle ja myyjälle. Päästään neuvottelemaan.
Myin asuntoni juuri ennen asuntokaupan hiljentymistä ja tiesin, etten saa enää koronavuosien voittoa niin kuin kiva tietysti olisi ollut. Sain pienemmän voiton, mutta koin että hintaneuvottelut päättyivät täysin realistisiin summiin siinä hetkessä ja taloustilanteessa.
Asuntoaan ei kannata omistaa tunteella ja intohimolla. Niille ei ole tunnehintaa ja jolloin myyjän loukkaantuminen on ihan varmaa, jos ostaja ei näe sitä rakasta kotia ihan samalla tavalla kuin myyjä näkee.
Mistäpä ei tänä päivänä loukkaannuta ja pöyristytä