Mies lähtee, ikävä jää.

Surullinen tilanne teillä, mutta uskon että olette harkinneet asiaa niin ettei ole vaihtoehtoja. (((voimahalaus)))

Ekat pari viikkoa helvetin vaikeita, mutta siinä vaiheessa kun alat tajuta miten ihanaa on saada elää miten itse haluaa ilman että täytyy pelätä onko toinen kännissä ja mitä tekee niin olet valintaasi enemmän kuin tyytyväinen.



Been there, done that ja en käsitä miksi kattelin sitä menoa niin kauan.

Voimia sinulle kovasti.



Osituksen voi tehdä heti kun avioeropaperit on jätetty sisään, joten sitä puoltakaan vuotta ei tarvitse odottaa, että saa miehen nimen lainapapereista pois. Samalla kun mies muuttaa pois alkaa tietysti sitten elatusmaksut juosta ja samoin lapsilisään yksinhuoltajakorotus. Ole yhteydessä lastenvalvojaa ja kelaan siis kun arki koittaa. Mieti, että mikä muu tulevaisuudessa pelottaa kuin käytännönjärjestelyt.



Ikävä on sellainen asia, joka pitää vaan työstää. Suhteeseenne on täytynyt mahtua niin hyviä kuin huonoja asioita. Sure, silloin kun surettaa ja anna lapsille myös oikeus surra. Yritä " sanoittaa" heidän tunteitaan ja älä vähättele heidän ikäväänsä tai suruaan ja puhukaa kaikki paljon. Toivottavasti löydät näin joulun keskellä juttuseuraa itsellesi.

ap

Sinun pitää nyt vain olla rohkea itsesi ja lasten takia ja miettiä minkälaisen elämän haluat. Ja sitten elää sen mukaan.



Tsemppiä!

Silloin vain rakastin ja ehkä olisin pystynyt hoitamaan asiat suht järkevästi ja asiallisesti. Nyt on tunteiden mylläkkään sekoittunut jo vihaa, halveksuntaa, katkeruutta ja sääliäkin, silti vielä rakkauttakin mukana.

Ilmoitin hänelle, että musta ei sitten tule sitä mukavaa exää, jonka kanssa asiat sujuvat eron jälkeen hyvin, vaan tulen olemaan se katkera ämmä, joka lyö lapsella ja tekee sen niin taitavasti, että lapset ei sitä ymmärrä, mutta mies ymmärtää.



ap

Vierailija:

Tänään se sitten tapahtuu, mies muuttaa pois kotoa. On jo pakannut muovikassiin farkut, pari t-paitaa, sukkia ja kalsareita.

Avaimia ei suostu antamaan pois, on sitä mieltä, että niin kauan kuin lainapapereissa lukee hänen nimensä, on hänellä oikeus tulla ja mennä, miten lystää.

Takana katastrofaalinen joulu, edessä pelottava tulevaisuus.

ERoa on mietitty puoli vuotta, muta eilisen kännäysreissunsa jälkeen mies vihdoin lähtee. Vaihtoehtoja en antanut.

Lapsilla helvetillinen yö takana, samoin minulla. Nyt tää on loppu.[/i

juuri noiden tukien takia lisäisin seuraavaa;

voit itse ilmoittaa että miehesi on muuttanut pois. eli tehdä hänen puolestaan vaikka tänään sen osoitteenmuutoksen. jos ei suostu sanomaan osoitettaan, ilmoitat vaan että on lähtenyt.

itse en tuota tiennyt ja tuet meni niin itseltä kun kotona asuvalta opiskelijaltakin. voimia tulevaan ja muista kyllä sä pärjäät!

Ero on lapsille muutenkin vaikea paikka ja pahin mitä äitinä voit tehdä on jatkaa miehen kanssa riitelyä. Erosta pitää olla lapsille se hyöty, että riidat edes loppuvat. Lapsien selviämiseen erosta helposti on kaksi edellytystä: että vanhemmat eivät enää riitele ja että asioista puhutaan.



Eroperhe sivuilla on hyviä artikkeleita, käy lukemassa niitä. Siellä kerrotaan miten voit tukea lapsiasi.



Itsellesi voit hakea vaikka ulkopuolista apua, omaa pahaa oloasi et saa kaataa lasten niskaan. Muista toistella, että lapset eivät ole eron syy ja myös sitä, että sinä et mihinkään lähde, vaikka isä on lähtenytkin.



Se on rankkaa, että sinä omassa kriisissäsi joudut olemaan se, joka lapsia nyt tukee, mutta sinä olet aikuinen ja se on sinun tehtäväsi. Käytä energiasi siihen, ei siihen, että pidät vihaa exän kanssa.



Ja mitä puolen vuoden takaiseen jossitteluun tulee, niin uskon vahvasti, että et olisi silloin vielä ollut valmis eroon. Tarvitsit tämän puoli vuotta aikaa siihen, että henkisesti pääset eroon.

Se tässä onkin korneinta, että meillä ei ole mitenkään erikoisen riitainen perhe. Siksi minulle tulikin täytenä yllätyksenä se, että mies haluaa erota.



Ap

Sitä suuremmalla syyllä, älä nyt aloita riitelyä, vaikka mies on sinua huonosti kohdellutkin.



Uskon, että se vaatii ajoittain hammasten kiristelyä ja ties mitä muuta, mutta kun muistat, että kaikki mitä teet ei ole " alistumista pahan edessa" vaan parasta mahdollista erotilanteessa oleville lapsille, niin kyllä sä selviät! Mäkin olen selvinnyt ja voin sanoa, että en mäkään ihan pikkuasioista eronnut.

vaikka juuri nyt ei varmaan tunnu siltä. Sinä ja lapset pääsette uuden hyvän elämän alkuun. Voimia sinulle ja lapsille, teille on edessä vielä monta hyvää, parempaa joulua kun tänä vuonna!

Mutta ehkä kuitenkin hyvä tulevaisuuden kannalta toi ero. Voimia kovasti sinne missä oletkin.

Mutta kaikille teille kannustaville; hyvää joulun jatkoa.



ap