Katkeruus siitä, että synnytys tuhosi seksielämän
Long story short: Synnytyksessä sain repeämän ja se ommeltiin. Jälkitarkastuksessa valitin jo, että pimppi on kipeä ja 4 kuukautta synnytyksestä kävin asian vuoksi lääkärissä. Vasta 10 kk synnytyksestä asia otettiin tosissaan. Emättimen suulle ja syvemmälle oli kuitenkin muodostunut paljon arpikudosta, joka kipuilee. Sain myös ponnistusinkontinenssin. Synnytyksestä on nyt 1,5 vuotta, ja yhdyntä ei onnistu kivun takia. En voi myöskään käyttää tamponeja, kuukuppia yms. Olen yrittänyt käyttää dilataatiota, mutta siitä ei tunnu olevan apua, kuten ei myöskään mistään liukuvoiteesta tms. Nyt jonotan taas erikoislääkäriaikaa...
Tapahtuma on saanut minut todella katkeraksi. Olen aina ollut seksissä aika yhdyntäkeskeinen, ja nyt kun se ei onnistu, olo on seksuaalisesti rampa. Tämä on johtanut myös pahaan aviokriisiin ja lisäksi lapsiluku jäänee nyt yhteen, kun alun perin toiveissa oli kolme lasta. Tuntuu, että olen asiasta katkera joka päivä ja joskus tunnen jopa vihaa lasta kohtaan. :( Nämä ovat kamalia tunteita. Miten päästä yli katkeruudesta? Onko saanut apua vastaavaan vaivaan vielä näin pitkän ajan kuluttua synnytyksestä?
Kommentit (273)
Vierailija kirjoitti:
Romanttinen parisuhde hyvällä seksielämällä vai lapsen tekeminen? Valitse toinen.
Tottakaihan lisääntyjät lisääntyy ainoastaan siksi että se on heille koko elämän kaikkein tärkein asia.
He ovat ottaneet hyvissä ajoin selvää aivan kaikista negatiivisista puolista ja koska lapsen saaminen on kaikkein tärkeintä, niin mikään negatiivinen asia ei tietysti haittaa tämän elämän tärkeimmän päätöksen tekemistä.
Se että esim seksielämä ja parisuhde kuolee on vain pikku juttu sen rinnalla että saa oman rakkaan lapsen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Romanttinen parisuhde hyvällä seksielämällä vai lapsen tekeminen? Valitse toinen.
Tottakaihan lisääntyjät lisääntyy ainoastaan siksi että se on heille koko elämän kaikkein tärkein asia.
He ovat ottaneet hyvissä ajoin selvää aivan kaikista negatiivisista puolista ja koska lapsen saaminen on kaikkein tärkeintä, niin mikään negatiivinen asia ei tietysti haittaa tämän elämän tärkeimmän päätöksen tekemistä.Se että esim seksielämä ja parisuhde kuolee on vain pikku juttu sen rinnalla että saa oman rakkaan lapsen.
:D vakavasti puhuen se olisi kyllä lapselle kaikista paras juttu, että on onnelliset vanhemmat joilla hyvä parisuhde
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Romanttinen parisuhde hyvällä seksielämällä vai lapsen tekeminen? Valitse toinen.
Tottakaihan lisääntyjät lisääntyy ainoastaan siksi että se on heille koko elämän kaikkein tärkein asia.
He ovat ottaneet hyvissä ajoin selvää aivan kaikista negatiivisista puolista ja koska lapsen saaminen on kaikkein tärkeintä, niin mikään negatiivinen asia ei tietysti haittaa tämän elämän tärkeimmän päätöksen tekemistä.Se että esim seksielämä ja parisuhde kuolee on vain pikku juttu sen rinnalla että saa oman rakkaan lapsen.
:D vakavasti puhuen se olisi kyllä lapselle kaikista paras juttu, että on onnelliset vanhemmat joilla hyvä parisuhde
Toki on, mutta moniko nykyajan vanhemmista on edes yhdessä esim. 7vuoden jälkeen lapsen syntymästä?
Nykyään tuntuu että on enemmän sosiaalisesti paheksuttua olla väljähtyneissä parisuhteissa kuin erota.
Omasta ystäväpiiristä on varmaan 80% eronnut n.7 vuoden päästä lapsen syntymästä, monet juurikin sen takia että parisuhde on kuollut lapsen syntymän myötä ja vuoroviikoin saa kätevästi omaa aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Romanttinen parisuhde hyvällä seksielämällä vai lapsen tekeminen? Valitse toinen.
Tottakaihan lisääntyjät lisääntyy ainoastaan siksi että se on heille koko elämän kaikkein tärkein asia.
He ovat ottaneet hyvissä ajoin selvää aivan kaikista negatiivisista puolista ja koska lapsen saaminen on kaikkein tärkeintä, niin mikään negatiivinen asia ei tietysti haittaa tämän elämän tärkeimmän päätöksen tekemistä.Se että esim seksielämä ja parisuhde kuolee on vain pikku juttu sen rinnalla että saa oman rakkaan lapsen.
:D vakavasti puhuen se olisi kyllä lapselle kaikista paras juttu, että on onnelliset vanhemmat joilla hyvä parisuhde
Toki on, mutta moniko nykyajan vanhemmista on edes yhdessä esim. 7vuoden jälkeen lapsen syntymästä?
Nykyään tuntuu että on enemmän sosiaalisesti paheksuttua olla väljähtyneissä parisuhteissa kuin erota.
Omasta ystäväpiiristä on varmaan 80% eronnut n.7 vuoden päästä lapsen syntymästä, monet juurikin sen takia että parisuhde on kuollut lapsen syntymän myötä ja vuoroviikoin saa kätevästi omaa aikaa.
Omat vanhemmat ovat yhdessä vielä vanhoilla päivilläänkin ja uskoisin että lapsuuteni olisi ollut onnellisempi, jos olisivat eronneet. Ei sillä yhdessäolemisella ole arvoa, jos suhde on huono. Ilmapiiri ja elämänlaatu paranevat lapsillakin, jos ei tarvi hengittää kylmää ilmapiiriä joka päivä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan sulle laitettu alunperin repeämään liikaa tikkejä? Oon kuullut sellaisesta että repeämän lääkärit voi välillä tikata ns. liian kiinni, jolloin arpi jää naiselle tosi kipeäksi
Ja lisään vielä että syy miksi jotkut lääkärit tekee noin, johtuu seksismistä eli halutaan tehdä naiselle kireämpi vagina. Mutta usein tuolla tuhotaan naisen koko seksielämä, koska liika tikki satuttaa naista
Onko tämä ihan tosi juttu????
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan sulle laitettu alunperin repeämään liikaa tikkejä? Oon kuullut sellaisesta että repeämän lääkärit voi välillä tikata ns. liian kiinni, jolloin arpi jää naiselle tosi kipeäksi
Ja lisään vielä että syy miksi jotkut lääkärit tekee noin, johtuu seksismistä eli halutaan tehdä naiselle kireämpi vagina. Mutta usein tuolla tuhotaan naisen koko seksielämä, koska liika tikki satuttaa naista
Onko tämä ihan tosi juttu????
Ei ole. Älä nyt kaikkea propagandaa usko.
Vierailija kirjoitti:
Sairashan sinä olet kun syyttelet lastasi tilanteesta. Olisit miettinyt riskit etukäteen joista löytyy netistä tietoa loputtomasti ja miettinyt sitten asiaa uudelleen. Sinun psyykkinen kapasiteettisi ei selvästikään riitä äitiyteen joten on erinomainen asia ettet tämän jälkeen enää lisäänny.
Mistä näitä valopäätrolleja oikein sikiää? 🙄
Katsoppas se lapsi syntyessään ei ole mitenkään osallinen synnytykseen vaan silloin osallisina on itse synnyttäjä, kätilöt, lääkärit ja muu sairaalan henkilökunta. Tosin laitoshuoltajat jätetään siitä yhtälöstä pois "veritulppien ehkäisyn" nimissä, eli synnyttäneet, repeilleet ja tikatut tuoreet äidit kipuineen vaihtavat veriset lakanat ja hakevat itse ruokansa vauva kainalossa ja tarjotin toisessa, koska mitään kärryä tai petiä ei saa tälle uudelle tulevalle veronmaksajalle. Harmi niitä äitejä joiden miehet eivät auta tässä operaatiossa.
Tässä AP:n tapauksessa synnytys ei mennyt kuten strömsöössä, koska tuoreen äidin pildekipuja vähäteltiin todella pitkään ja näin ongelma kroonistui. Ei ole lapsen vika vaan hoitohenkilökunnan vika. Jostain ihmeen kumman syystä äitejä ei 2023-luvulla kohdella aidon hyvän hoidon arvoisesti, niin sitten monilla lapsiluku jää valitettavasti alle korvaavan rajan eli yhteen, tai vaihtoehtoisesti lapsi jää kokonaan hankkimatta, koska demokraattisessa yhteiskunnassa näistä asioista saa sentään puhua ääneen - ja varoittaa muita naisia, kuinka retuperällä synnytys ja jälkihoito on.
Nainen kirjaimellisesti luo sisällään uutta elämää ja puskee tämän elämän ulos eikä se tietenkään tule sieltä humps vaan, vaan kuten kasvitkin kasvaa juurista, niin kasvaa lapsikin kudoksista, eli se lapsi sitten tuo mukanaan niitä kudoksia, verta ja paljon paljon kipua. Silti tuosta huolimatta synnytystä ei kohdella "sairautena", eli pihdataan kivunhoidon ja jälkihoidon kanssa.
Olis kiva jos näistä asioista puhuttais enemmän ja joku tutkiva journalisti ottaisi kopin siitä ideasta, että jos kerran lapsilla on kaikki paperilla hyvin tässä yhteiskunnassa niin miksi niitä ei synny? Pitää mennä ruohonjuuritasolle eli synnytykseen. Ei olisi kovin kaukaa haettua että nykynuorison pahoinvointi liittyy jotenkin synnytyksen ja ensimmäisten vuorokausien aikaiseen stressiin mikä syntyy ihan noista keinotekoisen kamalista synnytysolosuhteista. Varmasti äidille ja vauvalle on terveellisempaa aktivoida äitiä vauvan kanssa eikä aktivoida äitiä vaihtamaan lakanoita samalla kun vauva vaan on ja fiilistelee ahdistuneen ja kipeän äidin tuntemuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan sulle laitettu alunperin repeämään liikaa tikkejä? Oon kuullut sellaisesta että repeämän lääkärit voi välillä tikata ns. liian kiinni, jolloin arpi jää naiselle tosi kipeäksi
Ja lisään vielä että syy miksi jotkut lääkärit tekee noin, johtuu seksismistä eli halutaan tehdä naiselle kireämpi vagina. Mutta usein tuolla tuhotaan naisen koko seksielämä, koska liika tikki satuttaa naista
Onko tämä ihan tosi juttu????
Ei ole. Älä nyt kaikkea propagandaa usko.
Olen hullumpaakin kuullut ihan tosielämästä. Kuten että hyvinvointivaltio Suomessa synnyttävä äiti joutunut rukoilemaan kipulääkettä ja jäänyt ilman kunnon jälkihoitoa. Sairaalassa vaihtanut omat veriset lakanansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan sulle laitettu alunperin repeämään liikaa tikkejä? Oon kuullut sellaisesta että repeämän lääkärit voi välillä tikata ns. liian kiinni, jolloin arpi jää naiselle tosi kipeäksi
Ja lisään vielä että syy miksi jotkut lääkärit tekee noin, johtuu seksismistä eli halutaan tehdä naiselle kireämpi vagina. Mutta usein tuolla tuhotaan naisen koko seksielämä, koska liika tikki satuttaa naista
Onko tämä ihan tosi juttu????
En ole varma, laitetaanko Suomessa liikaa tikkejä juuri tämän takia vai vaan vahingossa tai epävarmuudessa, mutta "the husband stitch" on ihan oikea asia. Siitä löytyy ainakin englannin kielellä Wikipedia-sivu.
Vierailija kirjoitti:
Näistä olisi todellakin hyvä puhua ja varoitella, että onko valmis loppuelämänsä kipuihin ja seksittömyyteen kun hankkii lapsen. Meillä ei välitetä naisten terveydestä tuon tippaa terveydenhuollossa eikä heitä kiinnosta kuin käytettävyytesi ihmisten tekoon. Jos et siihen enää psyty, olet roskaa bye, bye mene pois. Hyvinvointisi naisena on valitettavasti terveydenhuollon kannalta yhdentekevää. Sinun ei tarvitse oppia hyväksymään tilannetta, sinun ei tarvitse tottua, vaan etsi apua kunnes löydät sen ja vaadi apua. Pakkohan tuo on leikkauksella korjata ja se on heidän tehtävä hoitaa se.
Itse en kyllä olisi noin äärimmäistä mieltä, että ei välitettäisi tipan tippaa naisten terveydestä terveydenhuollossa, kun vähän väliä tulee kutsua mammografiaan tai kohdunkaulan näytteen ottoon. Taidat olla vielä niin nuori, että et tämän huolenpidon kohteeksi ole joutunut. :) Se on myös iso taloudellinen satsaus veronmaksajilta, nuo kontrollit. Kiitos niistä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan sulle laitettu alunperin repeämään liikaa tikkejä? Oon kuullut sellaisesta että repeämän lääkärit voi välillä tikata ns. liian kiinni, jolloin arpi jää naiselle tosi kipeäksi
Ja lisään vielä että syy miksi jotkut lääkärit tekee noin, johtuu seksismistä eli halutaan tehdä naiselle kireämpi vagina. Mutta usein tuolla tuhotaan naisen koko seksielämä, koska liika tikki satuttaa naista
Onko tämä ihan tosi juttu????
Ei ole. Älä nyt kaikkea propagandaa usko.
https://en.wikipedia.org/wiki/Husband_stitch
On ihan totta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan sulle laitettu alunperin repeämään liikaa tikkejä? Oon kuullut sellaisesta että repeämän lääkärit voi välillä tikata ns. liian kiinni, jolloin arpi jää naiselle tosi kipeäksi
Ja lisään vielä että syy miksi jotkut lääkärit tekee noin, johtuu seksismistä eli halutaan tehdä naiselle kireämpi vagina. Mutta usein tuolla tuhotaan naisen koko seksielämä, koska liika tikki satuttaa naista
Onko tämä ihan tosi juttu????
Googlaa "husband stitch"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet ihan itse valinnut tehdä ja synnyttää lapsen ja samalla hyväksynyt myös sen mukana tulevat ongelmat ja vaivat. Joten..
Oletko siis sitä mieltä että hänen ongelmiaan ei kuulu korjata? Siinä tapauksessa kun sairastut syöpään ei sitäkään tarvitse korjata koska valitsit syödä huonosti niin sait syövän ja valitsit syntyä huonoon sukuun josta sait paskat geenit.
Eihän syöpä ole vain geeneistä kiinni?
Vierailija kirjoitti:
Provo. Jos naisella tuo tilanne niin potilasvahinkoilmoitus olisi tehtynä ja olisi hoitanut asian kuntoon jo airmmin eikä pelottelisi täällä synnytysiässä olevia naisia.
Miehet liikkeellä, veikkaan
Jos miehet olisi liikkeellä niin todellakin potilas olisi päässyt etikoissairaaanhoitoon ja saanut kaiken mahdollisen avun.
Mutta kun hän on nainen ja synnytyksessä tulee aina niitä vaurioita. Jokaiselle jotain. Asiaa on pidetty normaalina.
Synnytyksessä saatuja vaurioita on alettu korjaamaan vasta ihan viime vuosikymmeninä. Vielä 70-luvulla esim. ulosteinkontinenssi hoidettiin vaipoilla, loppuelämä.
Nykyään onneksi on mahdollisuus saada korjaavaa kirurgiaa, mutta kaikkia repeämiä ei saada kunnolla hoidettua kuntoon edelleenkään. Yleistä tämä on.
Terkuin entinen neuvolan Th
🇺🇦🇮🇱
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on myös tuota episitiomian ja ompeleiden jäljiltä arpimuodostusta, ja siihen liittyvää kipua, mutta sen verran lievempää, että yhdyntä onnistuu, vaikka alussa ilkeästi vihlaiseekin ja sitten limakalvot menee aina siitä arpikohdasta rikki yhdynnässä. Mun tapauksessa aika ja yhdynnät kivusta huolimatta on auttaneet, on ilmeisesti sitä dilataatiota tullut vähän luonnonmenetelmällä.
Mutta sun tilanne on tosiaan paljon pahempi kun ei ne yhdynnät onnistu ollenkaan. Plus tuo inkontinenssi vielä. Toivottavasti tuohon on saatavilla jotain apua ja hoitoa - eikö sitä arpikudosta voi esim. poistaa tms.
Miten olet jaksanut yrittää yhdyntöjä, vaikka sattuu ja limakalvot menee rikki? Miten miehesi tuohon suhtautuu? Mun mies ei myöskään halua enää yrittää yhdyntää, koska se sattuu minuun niin paljon ettei hän pysty siitä nauttimaan.
Ap
Mä en ole kauheasti miehelle niistä kivuista puhunut. Siitä kyllä, että menee limakalvot rikki helposti pidemmästä yhdynnästä siitä arpikohdasta, ja joskus on pakko pitää muutaman päivän seksitauko kun se kohta on ihan vereslihalla. Mutta muuten hän ei tiedä sitä, että se ensimmäinen sisään laittaminen aina tuntuu siltä kuin ratkeaisi sieltä välilihan puolelta, viiiltävä kipu, joka sitten asettuu kun jatkuu, ellei ole limakalvo rikki ennestään.
Oikeastaan mun ajattelu on ollut tässä vähän sairasta, olen jotenkin hävennyt synnytysvaurioitani ja ajatellut että en halua että mies tietää niistä. Joku hylkäämisen pelko kai, että jos sanoisin että yhdyntä sattuu, niin mies ei haluaisi sitä ja pian jättäisi. Joten olen purrut hammasta ja näytellyt kuin ei miltään pahalta tuntuisi. Ja onneksi se on tosiaan ajan myötä helpottanut kun ilmeisesti vähän on venynyt siitä kohtaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet ihan itse valinnut tehdä ja synnyttää lapsen ja samalla hyväksynyt myös sen mukana tulevat ongelmat ja vaivat. Joten..
Oletko siis sitä mieltä että hänen ongelmiaan ei kuulu korjata? Siinä tapauksessa kun sairastut syöpään ei sitäkään tarvitse korjata koska valitsit syödä huonosti niin sait syövän ja valitsit syntyä huonoon sukuun josta sait paskat geenit.
Eihän syöpä ole vain geeneistä kiinni?
Ja kuka voi valita omat geeninsä ja sukunsa mihin syntyy? :D
Vierailija kirjoitti:
Provo. Jos naisella tuo tilanne niin potilasvahinkoilmoitus olisi tehtynä ja olisi hoitanut asian kuntoon jo airmmin eikä pelottelisi täällä synnytysiässä olevia naisia.
Miehet liikkeellä, veikkaan
Taitaa olla mies liikkeellä tuolla kommentilla .Ekan synnytyksen jälkeen meni noin vuosi, että paikat edes alkoi tuntua normaalilta. Onni, että sattui olemaan vähän pienikokoinen lapsi, en uskalla ajatella, jos olisi ollut nelikiloinen tai päälle.
Kokeilkaapa miehet tunkea meloni A h t e r i s t A..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näistä olisi todellakin hyvä puhua ja varoitella, että onko valmis loppuelämänsä kipuihin ja seksittömyyteen kun hankkii lapsen. Meillä ei välitetä naisten terveydestä tuon tippaa terveydenhuollossa eikä heitä kiinnosta kuin käytettävyytesi ihmisten tekoon. Jos et siihen enää psyty, olet roskaa bye, bye mene pois. Hyvinvointisi naisena on valitettavasti terveydenhuollon kannalta yhdentekevää. Sinun ei tarvitse oppia hyväksymään tilannetta, sinun ei tarvitse tottua, vaan etsi apua kunnes löydät sen ja vaadi apua. Pakkohan tuo on leikkauksella korjata ja se on heidän tehtävä hoitaa se.
Riskit on elämässä aina olemassa. Todella ikävä tuo ap:n tapaus, mutta ei tapahdu kaikille. Ja nyt ei enää uskalleta raskautua kun nuoremmat on peloteltu hengiltä.
Tsemppiä ap, toivottavasti saat apua leikkauksesta <3
kolmen äiti, ilman ongelmia
9 alapeukkua? Eikö saa tsempata toista? Vai pitäiskö kaikille tulla vammoja?
Eikun nämä nuoret on eläneet niin epävarmassa maailmassa että pelkäävät vähän kaikkea :( Ymmärrän kyllä, ei ole helppoa!
N 56
Emme me mitään pelkää, päinvastoin osaamme pitää puolemme. Jos sinun sukupolvesi olisi tehnyt osansa, tämä asia olisi jo kunnossa. Mutta ei, te ette uskaltaneet edes inahtaa kun joku voi vaikka syyttää feministiksi. Ota oppia meistä nuoremmista.
Aina te naiset ajattelette vain klitoriksellanne!
Siis olihan tuo "Kaikki naiset" tosiaan joku vitsi? :D Mä olen 41 enkä tunnista kyllä minäkään mitään noista listatuista asioista. Seurustelen varsin hyvin varustellun miehen kanssa, ja elämä on oikein nautinnollista. Paikat toimivat ihan samalla tavalla kuin parikymppisenä, itse asiassa paremmin.