Lue keskustelun säännöt.
Työpaikkailmoitukset ja niiden odotukset "sujuvasta" tai "erinomaisesta" kielitaidosta. Tietääkö työnantajat mitä nuo tarkoittaa?
20.09.2023 |
Erinomainen kielitaito on niin lähellä äidinkielenä puhuttua kuin vain voi olla. Siinä hallitaan kielen vivahteet, sanaleikit ja kieli on värikästä ja ilmeikästä. Sujuva taito on tämän synonyymi tai vähän lievempi versio. Puhutaan siis tasoista C1 ja C2.
Usein kielitaitoa haastattelussa testaavat haastattelijat ovat omilta taidoiltaan lähempänä tyydyttävää (B1) tai korkeintaan hyvää (B2) tasoa. Siinä ei leikitellä kielikuvilla tai sanonnoilla, vaan puhe on yksinkertaisen selkeää ja pelkistettyä.
Eli: tarvitaanko siellä työpaikassanne ihan oikeasti erinomaista taitoa, vai riittäisikö kuitenkin se hyvä kielitaito?
Kommentit (21)
Puhun enkkua itse tosi sujuvasti ja on hauska katsella haastattelijan ilmeitä kun heittää vastaukseksi jonkun kielikuvan tämän hi-taas-ti ja huo-lel-li-ses-ti esittämään yksinkertaisen englannin kysymykseen "What are your best sides?" (huom: siis todellakin what ja sides... Ei siis osata kysyä edes sujuvaan tyyliin, esim. Please describe your best characteristics tms.). Englannissahan sanan what käyttö tuollaisessa on aika tökeröä ja jopa epäkohteliasta.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No riippuu työpaikasta. Jos täytyy kirjoitella virallisia dokumentteja tai vaikka kirjoittaa lehteen, silloin erinomainen.
Vierailija kirjoitti:
No riippuu työpaikasta. Jos täytyy kirjoitella virallisia dokumentteja tai vaikka kirjoittaa lehteen, silloin erinomainen.
Valtiolla tämä tuntuu olevan usein selkeää ja perusteltua. Yksityisellä puolella tuntuu sen sijaan olevan hyvin kirjavia käsityksiä mitä halutaan ja mitä oikeasti tarvittaisiin.
Miksi siis samalle, lähes täydelliselle kielitaidolle on olemassa kaksi sanaa, erinomainen ja sujuva?
Mistäs tiedät eli millaisiin kokemuksiin väitteesi perustuvat? Erityisesti keskimmäinen kappaleesi kiinnostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Englantia - tai mitä muuta kieltä tahansa - voi puhua täysin sujuvasti, mutta voimakkaalla aksentilla ja virheellisellä kieliopilla mutta tulla silti täysin ymmärretyksi. Silti ei ole todellakaan kyse erinomaisesta kielitaidosta.
Siis ainakin omasta mielestäni sujuva ja erinomainen eivät ole synonyymejä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi siis samalle, lähes täydelliselle kielitaidolle on olemassa kaksi sanaa, erinomainen ja sujuva?
Erinomainen = C2, sujuva = C1. Eivät ole ihan sama asia, vaikka lähellä toisiaan. Valtiolla nuo näytettäisiin yhdistettävän samaan kategoriaan kun rekryportaali ei anna vaihtoehdoiksi kuin erinomaisen. Yksityisellä määritelmät on usein aika tuulesta temmattuja ja erinomainen kielitaito saattaa siellä tarkoittaa oikeasti mitä vaan erinomaisesta tyydyttävään.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mistäs tiedät eli millaisiin kokemuksiin väitteesi perustuvat? Erityisesti keskimmäinen kappaleesi kiinnostaa.
Korjaanpa väärinkäsitykseni. Ymmärsin, että viittasit kielitaidon tasomäärityksiä tekeviin haastattelijoihin, mutta kyse taisikin olla työpaikkahaastatteluista. Hups.
Vierailija kirjoitti:
Mistäs tiedät eli millaisiin kokemuksiin väitteesi perustuvat? Erityisesti keskimmäinen kappaleesi kiinnostaa.
Omiin kokemuksiin haastatteluissa ja työpaikoilla. Usein kielitaito ei ole näissä lähelläkään sujuvaa, vaikka sitä saatetaan työpaikkailmoituksissa vaatia. Puhutaan korkeintaan hyvästä tai tyydyttävästä tasosta, eli tulee kyllä ymmärretyksi mutta kaikki sujuvuus ja värikkyys puuttuu kielestä.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi siis samalle, lähes täydelliselle kielitaidolle on olemassa kaksi sanaa, erinomainen ja sujuva?
Erinomainen = C2, sujuva = C1. Eivät ole ihan sama asia, vaikka lähellä toisiaan. Valtiolla nuo näytettäisiin yhdistettävän samaan kategoriaan kun rekryportaali ei anna vaihtoehdoiksi kuin erinomaisen. Yksityisellä määritelmät on usein aika tuulesta temmattuja ja erinomainen kielitaito saattaa siellä tarkoittaa oikeasti mitä vaan erinomaisesta tyydyttävään.
ap
Mistä tietää oman kielitaidon tasonsa (esim. vaikka C2 tai C1), jos sellaista ei ole ikinä testattu? Onko näille jossain jotkun määritelmät olemassa, kiinnostaa?
Olisi ihan kiva tietää, millaista kielitaitoatasoa voisi väittä itse olevansa, jos joskus alkaisi taas työnhakuun. Mun kielitaidon sujuvuudesta kun suurin osa on tullut työn kautta, ei opiskelujen.
Sanoisin, että erinomainen on C1, sujuva B2.
C2:sta ei oikeasti tarvitse juuri missään hommassa, kyseessä on parempi kielitaito kuin useimmilla äidinkielessään. Ehkä jos aiot kirjoittaa johonkin laatulehtiin tai vastaaviin joissa juttujen kieli on ylpeyden aihe.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistäs tiedät eli millaisiin kokemuksiin väitteesi perustuvat? Erityisesti keskimmäinen kappaleesi kiinnostaa.
Omiin kokemuksiin haastatteluissa ja työpaikoilla. Usein kielitaito ei ole näissä lähelläkään sujuvaa, vaikka sitä saatetaan työpaikkailmoituksissa vaatia. Puhutaan korkeintaan hyvästä tai tyydyttävästä tasosta, eli tulee kyllä ymmärretyksi mutta kaikki sujuvuus ja värikkyys puuttuu kielestä.
ap
Juu. Ihmisillä on hyvin erilaisia ja usein hyvin erikoisiakin käsityksiä omastaan ja muiden kielitaidon tasosta ja siitä, miten taso määritellään. Tämä on sellainen ikuinen erimielisyyden aihe.
Olen määritellyt kielitaidon tasoa työni puolesta 90-luvulta lähtien, joten kaikkea on tullut nähdyksi.
Ohiksena, suomi on äidinkieleni enkä tule koskaan puhumaan englantia samalla tasolla.
Tässä ketjussa hyvää pohdintaa mikä on riittävä taso hakeutuessaan työpaikkaan.
Kielitestin tulos oli B1 jolla mielestäni pärjään ja työt tulee tehdyksi ilman kommervenkkejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi siis samalle, lähes täydelliselle kielitaidolle on olemassa kaksi sanaa, erinomainen ja sujuva?
Erinomainen = C2, sujuva = C1. Eivät ole ihan sama asia, vaikka lähellä toisiaan. Valtiolla nuo näytettäisiin yhdistettävän samaan kategoriaan kun rekryportaali ei anna vaihtoehdoiksi kuin erinomaisen. Yksityisellä määritelmät on usein aika tuulesta temmattuja ja erinomainen kielitaito saattaa siellä tarkoittaa oikeasti mitä vaan erinomaisesta tyydyttävään.
ap
Mistä tietää oman kielitaidon tasonsa (esim. vaikka C2 tai C1), jos sellaista ei ole ikinä testattu? Onko näille jossain jotkun määritelmät olemassa, kiinnostaa?
Olisi ihan kiva tietää, millaista kielitaitoatasoa voisi väittä itse olevansa, jos joskus alkaisi taas työnhakuun. Mun kielitaidon sujuvuudesta kun suurin osa on tullut työn kautta, ei opiskelujen.
Yksi määritelmä löytyy esimerkiksi Wikipediasta:
https://en.wikipedia.org/wiki/Common_European_Framework_of_Reference_fo…
Kielitaitotestejä järjestetään erinäisten tahojen toimesta. Itse tein testin "tasokokeena" erään ammattilaisten kielikursseja tarjoavan firman toimesta tarkoituksena selvittää mihin opiskeluryhmään laitetaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi siis samalle, lähes täydelliselle kielitaidolle on olemassa kaksi sanaa, erinomainen ja sujuva?
Erinomainen = C2, sujuva = C1. Eivät ole ihan sama asia, vaikka lähellä toisiaan. Valtiolla nuo näytettäisiin yhdistettävän samaan kategoriaan kun rekryportaali ei anna vaihtoehdoiksi kuin erinomaisen. Yksityisellä määritelmät on usein aika tuulesta temmattuja ja erinomainen kielitaito saattaa siellä tarkoittaa oikeasti mitä vaan erinomaisesta tyydyttävään.
ap
Mistä tietää oman kielitaidon tasonsa (esim. vaikka C2 tai C1), jos sellaista ei ole ikinä testattu? Onko näille jossain jotkun määritelmät olemassa, kiinnostaa?
Olisi ihan kiva tietää, millaista kielitaitoatasoa voisi väittä itse olevansa, jos joskus alkaisi taas työnhakuun. Mun kielitaidon sujuvuudesta kun suurin osa on tullut työn kautta, ei opiskelujen.
Tässä on taitotasokuvauksia: https://www.helsinki.fi/fi/kielikeskus/kielitaidon-taitotasokuvaukset
Osaamisen määrittely voi olla aika haastavaa. Työnantajien tulisi kuitenkin osata määritellä se realistisesti, sillä onhan se aika huono juttu jos oikeasti sujuvasti osaavat, mutta oman taitonsa hyvälle tasolle arvioivat hakijat jättävät hakematta työhön jossa korkeintaan hyvällä tasolla kieltä puhuvan työnantajan toimesta vaaditaan erinomaista taitotasoa.
Ei noista kannata ottaa paineita; ainakin Helsingissä ravintoloihin otetaan töihin kielitaidottomia työntekijöitä. Koita sitten asiakkaana sönkätä kaikki englanniksi tai vaihda paikkaa sellaiseen missä puhutaan suomea.
Vierailija kirjoitti:
Ohiksena, suomi on äidinkieleni enkä tule koskaan puhumaan englantia samalla tasolla.
Tässä ketjussa hyvää pohdintaa mikä on riittävä taso hakeutuessaan työpaikkaan.
Kielitestin tulos oli B1 jolla mielestäni pärjään ja työt tulee tehdyksi ilman kommervenkkejä.
B1 vastaa tyydyttävää tasoa, eli esim. virkamiesruotsin vaatimusta valtion hommissa. Se on oikeasti jo hyvä taso ja väitän että suurin osa virkamiesruotsin opintojensa osana suorittaneista puhuu korkeintaan korkeampaa perus-, eli A2-tasoa.
Tuntuu riippuvan täysin työpaikasta. Yksityisillä työnantajilla monesti vaaditaan sujuvaa englantia ja kaikki muu kielitaito katsotaan eduksi. Ja sitten haastattelussa ei puhuta sanaakaan englantia ja käy ilmi että kielitaito on hyödyksi ja sitä SAATTAA tarvita mahdollisesti seuraavassa projektissa.
Siis miten nämä tasot oikein menee?
Olen aina merkannut cv:hen sen minkä kielen opiskelu on milloinkin aloitettu koulussa
esim. pitkä ruotsi = A2 ruotsi. Yläasteella aloitetut kielet B1 ranska ja vasta lukiossa aloitetut C-kielet esim. saksa
Jos kysyt tämän palstan mielipidettä sujuvasta suomen kielen taidosta, niin silloinhan ei saa olla edes aksenttia, mikä on mahdoton vaatimus kenenkään vieraan kielen taidolle.