Miten nykyarmeijassa puhutellaan naispuolista esihenkilöä?

puhutellaan rouvaksi siviilisäädystä riippumatta

"Onko neiti neiti vai onko neiti nainut?"

Vierailija kirjoitti:

puhutellaan rouvaksi siviilisäädystä riippumatta

Juuri näin. Ja tämä asia on ollut täsmennettynä Yleisessä palvelusohjesäännössä heti ensimmäisessä versiossa sen jälkeen kun naisten vapaaehtoinen asepalvelus tuli voimaan.

Mites sitten jos kyseessä on he/he sukupuolinen? Siis ettei herra tai rouva kelpaa🥶😳

Vierailija kirjoitti:

puhutellaan rouvaksi siviilisäädystä riippumatta

Sama muuten mm. naisministereillä.

Neiti on jäänne ajalta kun naimisiin mennyt nainen katsottiin muita naisia arvokkaammaksi. Rouva on kunnioittavampi.

Vierailija kirjoitti:

Mites sitten jos kyseessä on he/he sukupuolinen? Siis ettei herra tai rouva kelpaa🥶😳

Onko käytännön merkitystä? Mikä palveluskelpoisuusluokka, jos identiteettikokemusten ja biologisten ominaisuuksien välinen ristiriita jäytää psyykeä niin kovasti, että asiaa täytyy toitottaa?

Kuulun tuohon ensimmäiseen ryhmään jolloin naiset sai armeijan käydä ja voi jestas niitä jotka sinne tuli. Toivottavasti nykyään naiset menee sinne muista syistä kuin nämä ensimmäiset. Oli pari kappaletta koko kasarmin polkupyöriä jotka tuli panemaan, muutama jotka tuli silmäniloksi, mutta ei panemaan, muutama jotka haki vapautusta kun hyttynen pisti (siis ei kokonaan vaan hetkellistä vapautusta ja tämä tarina on tosi) yksi joka luuli armeijan kompensoivan 150cm pituutta tarpeeksi päästäkseen poliisiksi (ei päässyt) ja yks hedelmävihannes kersanttikaroliina joka oli tullut hakemaan valta-asemaa ja päätyi metsään itkemään kun luuli, että naiset voi käydä fyysisesti alempiarvoisten kimppuun kun ei sana tehoa ja että sillä ei olisi seurauksia. Kyllä jos miespuolinen alikersantti käy käsiksi niin turpaan saattaa tulla, eikä noissa olosuhteissa nainen ole poikkeus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mites sitten jos kyseessä on he/he sukupuolinen? Siis ettei herra tai rouva kelpaa🥶😳

Onko käytännön merkitystä? Mikä palveluskelpoisuusluokka, jos identiteettikokemusten ja biologisten ominaisuuksien välinen ristiriita jäytää psyykeä niin kovasti, että asiaa täytyy toitottaa?

No on sillä sen verran merkitystä, että vaikka ihmisellä selvästi on jonkinlaisia mielenterveydellisiä ongelmia, niin tällaisena aikana heitä ei varmasti saa jättää armeijan ulkopuolelle jos sinne haluavat. Toi identiteettikriisi on varmasti pätevä syy päästä pois sieltä, mutta mitäs sitten kun ei halua pois niin täytyyhän heitäkin jotenkin nimitellä, se kun kuuluu armeijaan, joten toistan kysymyksen. Mites niitä kutsutaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mites sitten jos kyseessä on he/he sukupuolinen? Siis ettei herra tai rouva kelpaa🥶😳

Onko käytännön merkitystä? Mikä palveluskelpoisuusluokka, jos identiteettikokemusten ja biologisten ominaisuuksien välinen ristiriita jäytää psyykeä niin kovasti, että asiaa täytyy toitottaa?

No on sillä sen verran merkitystä, että vaikka ihmisellä selvästi on jonkinlaisia mielenterveydellisiä ongelmia, niin tällaisena aikana heitä ei varmasti saa jättää armeijan ulkopuolelle jos sinne haluavat. Toi identiteettikriisi on varmasti pätevä syy päästä pois sieltä, mutta mitäs sitten kun ei halua pois niin täytyyhän heitäkin jotenkin nimitellä, se kun kuuluu armeijaan, joten toistan kysymyksen. Mites niitä kutsutaan?

Tuskin etenevät esimiesasemaan, joten kysymys puhuttelusanan valinnasta ei varmaankaan konkretisoidu heidän kohdallaan.  

Jos ei ole varma onko kyseessä täti vai setä niin parempi sanoa herra. Samoin kun mielummin sanoo majuriksi kuin vänrikiksi 👍

Miten on mahdollista että meillä on ollut naisia armeijassa kohta 30 vuotta eikä joku vieläkään tiedä miten naispuolista esimiestä puhutellaan?

Rouva on aina arvokas puhuttelunimi naiselle siviilisäädystä huolimatta. Ihan perus käytöstapoja.

Vierailija kirjoitti:

Jos ei ole varma onko kyseessä täti vai setä niin parempi sanoa herra. Samoin kun mielummin sanoo majuriksi kuin vänrikiksi 👍

Tässä on varmasti totta enemmänkin kuin toinen puoli.

Useimmissa puhuttelutilanteissa alainen toki tietää esihenkilön sukupuolen etukäteen, jos molemmat kuuluvat organisaation samaan osaan. Tai sitten tunnistaa esihenkilön äänestä, jos alainen vastaa esihenkilön puhutteluun. Mutta ihan vakavasti ottaen yhdenmukainen varustus tekee ihmisistä niin samankaltaisia, että jos alaisen pitää avata suunsa ensiksi, vieraasta henkilöstä ei pelkkien kasvojen perusteella aina onnistu tunnistamaan virheettömästi edes sukupuolta.

Ja on totta, että maastopuvussa pienien ja suurien heraldisten ruusujen erottamisessa toisistaan on erehtymisen mahdollisuus, kun maastopuvun arvomerkkilaatassa ei ole yksin- tai kaksinkertaista reunaviivaa. Vaatii harjaantunutta silmää erottaa ne vain siitä, paljonko laatan reunaan jää väliä. Jo vuosikymmeniä sitten, kun arvomerkit oli helpompi tunnistaa perinteisistä kauluslaatoista, oli klassinen juttu, että jos erehtyi puhuttelemaan nuorempaa upseeria esiupseerin sotilasarvolla, vastaus kuului "ei vielä", ja päinvastaiseen virheeseen esimies totesi "20 vuotta sitten".

Vierailija kirjoitti:

Kuulun tuohon ensimmäiseen ryhmään jolloin naiset sai armeijan käydä ja voi jestas niitä jotka sinne tuli. Toivottavasti nykyään naiset menee sinne muista syistä kuin nämä ensimmäiset. Oli pari kappaletta koko kasarmin polkupyöriä jotka tuli panemaan, muutama jotka tuli silmäniloksi, mutta ei panemaan, muutama jotka haki vapautusta kun hyttynen pisti (siis ei kokonaan vaan hetkellistä vapautusta ja tämä tarina on tosi) yksi joka luuli armeijan kompensoivan 150cm pituutta tarpeeksi päästäkseen poliisiksi (ei päässyt) ja yks hedelmävihannes kersanttikaroliina joka oli tullut hakemaan valta-asemaa ja päätyi metsään itkemään kun luuli, että naiset voi käydä fyysisesti alempiarvoisten kimppuun kun ei sana tehoa ja että sillä ei olisi seurauksia. Kyllä jos miespuolinen alikersantti käy käsiksi niin turpaan saattaa tulla, eikä noissa olosuhteissa nainen ole poikkeus.

0/5

Mikä muuten on Suomen puolustusvoimissa korkein arvo, jonka nainen on saavuttanut? Presidenttiä ei lasketa, tarkoitan nyt oikeita ammattisotilaita.

Vierailija kirjoitti:

Mikä muuten on Suomen puolustusvoimissa korkein arvo, jonka nainen on saavuttanut? Presidenttiä ei lasketa, tarkoitan nyt oikeita ammattisotilaita.

Everstiluutnantti, ellei joku sitten ihan parin viimeisen vuoden aikana ole ylentynyt everstiksi.

Vierailija kirjoitti:

Mikä muuten on Suomen puolustusvoimissa korkein arvo, jonka nainen on saavuttanut? Presidenttiä ei lasketa, tarkoitan nyt oikeita ammattisotilaita.

Tähän mennessä everstiluutnantti. Ja presidenttiä ei pidäkään laskea tähän, koska se ei ole sotilasarvo vaan ylipäällikkyys on yksi perustuslain mukaiseen asemaan kuuluvista tehtävistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mites sitten jos kyseessä on he/he sukupuolinen? Siis ettei herra tai rouva kelpaa🥶😳

Onko käytännön merkitystä? Mikä palveluskelpoisuusluokka, jos identiteettikokemusten ja biologisten ominaisuuksien välinen ristiriita jäytää psyykeä niin kovasti, että asiaa täytyy toitottaa?

No on sillä sen verran merkitystä, että vaikka ihmisellä selvästi on jonkinlaisia mielenterveydellisiä ongelmia, niin tällaisena aikana heitä ei varmasti saa jättää armeijan ulkopuolelle jos sinne haluavat. Toi identiteettikriisi on varmasti pätevä syy päästä pois sieltä, mutta mitäs sitten kun ei halua pois niin täytyyhän heitäkin jotenkin nimitellä, se kun kuuluu armeijaan, joten toistan kysymyksen. Mites niitä kutsutaan?

Tuskin etenevät esimiesasemaan, joten kysymys puhuttelusanan valinnasta ei varmaankaan konkretisoidu heidän kohdallaan.  

Niin siis sä oikeasti meinaat ettei joku sukupuolineutraali voi mitenkään päästä esim. Alikersantiksi? En nyt puhunut mistään ristiinpukeutujista. Satamiljoonaa vetoa ettet ole armeijaa käynyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulun tuohon ensimmäiseen ryhmään jolloin naiset sai armeijan käydä ja voi jestas niitä jotka sinne tuli. Toivottavasti nykyään naiset menee sinne muista syistä kuin nämä ensimmäiset. Oli pari kappaletta koko kasarmin polkupyöriä jotka tuli panemaan, muutama jotka tuli silmäniloksi, mutta ei panemaan, muutama jotka haki vapautusta kun hyttynen pisti (siis ei kokonaan vaan hetkellistä vapautusta ja tämä tarina on tosi) yksi joka luuli armeijan kompensoivan 150cm pituutta tarpeeksi päästäkseen poliisiksi (ei päässyt) ja yks hedelmävihannes kersanttikaroliina joka oli tullut hakemaan valta-asemaa ja päätyi metsään itkemään kun luuli, että naiset voi käydä fyysisesti alempiarvoisten kimppuun kun ei sana tehoa ja että sillä ei olisi seurauksia. Kyllä jos miespuolinen alikersantti käy käsiksi niin turpaan saattaa tulla, eikä noissa olosuhteissa nainen ole poikkeus.

0/5

Ei mitään nolla kautta viis. Tämä on alusta loppuun ihan tosi. Enkä minä siellä ketään kurmottanut. Ellet sitten tarkoittanut, että nolla kautta viis, toivottavasti naiset on siellä edelleen samalla mentaliteetilla.

Mun aikana 1999 kutsuttiin " Rouva ali-kersantti". Siihen aikaan ei tainnut paljon kersantti korkea-arvoisempia naisia ollakaan Suomen puolustusvoimissa.