Päiväkodista tulee vain negatiivista palautetta lapsesta - miten tätä jaksaa?

Vastaat valitukseen että lapsi on hyvin pieni ja vasta aloittanut päiväkodissa. Ammattilaiset varmasti tämän ymmärtää. Sitten kerrot että haluaisit kuulla myös missä asioissa lapsella menee hyvin, ja että päiväkodin tulisi infota jossain mitä siellä päivän aikana tapahtuu. Ja nämä ihan kohteliaasti mutta jämäkästi.

Ymmärrän, että heillä on huoli, kun tuo syömättömyys esimerkiksi on aika kurja juttu. Siksi varmasti kertovat siitä.

Lapsella on vielä asettumisvaihe päällä. Omalla hitaasti lämpenevällä lapsellani kesti valehtelematta elokuusta jouluun, ennen kuin alkoi kunnolla viihtyä ja arki rullata. Ekaan kuukauteen ei just kanssa syönyt kuin korkeintaan palan näkkileipää.

Kyllä se siitä! Sitten alkaa varmaan tulla positiivistakin palautetta. :)

Joku kysyi miehestäni, ihan suomalaisia ollaan molemmat ja siltä näytetään. Mieheni saattaa toki olla jonkun mielestä vähän "korston" näköinen, kun on fyysisesti iso. Ystävällinen ja asiallinen hän kuitenkin on. 

Ja kotona syödään ihan tavallista suomalaista kotiruokaa, laatikoita, uuniruokia jne. Tuoreista kasviksista lapsi ei välitä, mutta syö kasviksia lämpimän ruoan seassa hyvillä mielin.

Ap

En osaisi vakaopettajana kuvitellakaan, että meillä ei olisi lapsen päivästä mitään mukavaa kerrottavaa. Jos joku vanhempi kokisi näin, toivoisin ehdottomasti, että meidän henkilökunnan kanssa keskusteltaisiin ja kerrottaisiin miltä tuntuu. Kaksivuotias on vielä hyvin pieni ja sopeutuminen ottaa aikansa, tämä pitäisi kyllä jokaisen ammattilaisen tietää. Meillä pyritään nämä negatiivisemmat asiat aina sanomaan niin ettei lapsi kuulisi ja korostetaan lapsen kuullen hyvin sujuneita asioita. Ainhan se ei onnistu, koska lapsi ikävävissään on vanhemmassa tiukasti kiinni, mutta silloinkin asian voisi kuita "nukkuminen ja syöminen niin kuin aiemmin" jäämättä sen kummemmin asiaa vatvomaan. Suora ja reilu keskustelu nyt vaan ja jos asiat ei parane niin johtajaan yhteyttä. Harmi että teidän päiväkotitaipale on alkanut tällä tavoin.

Olet saanut hyviä neuvoja. Minulle tuli mieleen juuri tuo kysyä, mitä positiivista kerrottavaa hoitajilla on.

JOKAISESTA lapsesta löytyy positiivista kerrottavaa JOKA päivä.

Itse sanoisin päiväkodissa, että on ikävää saada vain pelkkää negatiivista palautetta. Olet varmaan itsekin aika herkillä, kun lapsesi on vasta aloittanut hoidossa ja haluaisit saada muitakin kuulumisia lapsesi päivästä. Nyt vaan tässä kohtaa lapsellasi on nämä haasteet ja tietysti ne ovat ensimmäisenä henkilökunnalla mielessä kun vanhempia infotaan päivän kulusta. Ihan varmasti lapsesi päivään mahtuu paljon mukaviakin juttuja, mutta jostain syystä niistä ei ole erikseen mainittu.

Kerro että toivot ettei negatiivista palautetta anneta lapsen kuulleen, vaan esim reissuvihko käyttöön.

Ja mieti mikä on oikeesti negatiivistä ja mikä omaa tulkintaasi, jos kerran miehelle kertovat eri tavalla. Oisko kuitenkin kyse vasttaottajasta eikä kertojasta?

Tai sitten vaihdatte rutiininne niin, että sä viet aina ja mies hakee aina...

Ehkä tossa on tarkoituksena antaa teille infoa, että kotona lapsella voi olla nälkä ja väsy. Voit myös esittää kysymyksiä mitä päiväkoti on tehnyt tilanteen parantamiseksi, ja haluaisiko pk teidän tekevän jotakin.

Lähden siitä oletuksesta, että lapsi ei ole päiväkodissa syönyt, kun ei ole tähän asti ruoka maistunut. Lapsi saakin heti lämpimän ruoan eteensä kotiin tullessaan, lisäksi myöhemmin ylimääräisen välipalan (luokkaa banaani) ja iltapalaakin on vahvistettu. Tiedän, että lapsella on varmasti nälkä, niin tästä kyllä huolehditaan ja lapsi osaa itsekin kertoa olevansa nälkäinen. Väsymyksen/virkeyden näemme toki päällepäin ja illan tekemiset menevät lapsen vireystilaa kuunnellen. Päivärytmi on säännöllinen ja olemme esimerkiksi synkronoineet lapsen päiväuniajan kotona samaan aikaan päiväkodin päiväuniajan kanssa. Ei meille tule yllätyksenä, että lapsi on nälkäinen, jos päiväkodissa ei ole ruoka maistunut. Parhaamme yritämme vanhempina tässä tilanteessa.

Ap

Olen huolissasi lapsestasi. On täysin mahdollista, että lapsesta on tullut huonosti toimivan ryhmän syntipukki - vaikka hän on vasta kaksivuotias eli täysin aikuisten armoilla kaikessa mitä päiväkodissa tapahtuu. Hän ei pysty kertomaan mitä siellä oikein tapahtuu ja miten häntä kohdellaan.

Oman lapseni päiväkodissa oli hoitaja, jonka huomasin käsittelevän tiettyjä lapsia kovakouraisesti. On paljastunut monia väärinkäytöksiä päiväkodeissa viime vuosina, joten jos lapsesi ei käyttäydy päiväkodissa tavalliseen tapaansa, niin lähtisin sinuna siitä, että kaikki ei ole hyvin. Itse otin lapsen pois kyseisestä päiväkodista. 

Voi kauheeta, kun eivät valehtele, että kaikki on mennyt loistavasti.

Vaihtaisin päiväkotia. Meillä oli vuosien työ korjata tarhassa lytätty itsetunto. Vaihdettiin mahdollisimman pian, kun huomattiin negatiivinen kierre.

Vaihda päiväkotia. Ei ole normaalia tuollainen ja lapsi on vielä kovin pieni. Tarvitsee lämpimiä ja turvallisia aikuisia.

Minulle kerrottiin saman tädin toimesta aina ensimmäiseksi isoon ääneen jos lapsi oli käynyt kakalla päivän aikana. Teki mieli sanoa että niin, eikö se ole normaalia? Kakkauutiset oli aina painunut hänen mieleen, varmaan joutunut aina pyyhkijäksi. Nimesin hänet kakkatädiksi.

Onneksi on päiväkotiajat meillä ohi, en ois jaksanut enää päivääkään. Helpointa olisi jos lapsen voisi vaan napata portilta ja kuulumiset vain jos jotain mullistavaa ja erityistä kerrottavaa.

Vaihdoin aikoinaan lapsen koulua eskarissa, kun kaikki oli niin negatiivista. Lapsi rupesi itkeskelemään aamuisin kouluun mennessä ja opettajalla taisi olla vakava masennus. Hän oli kuin naamiokasvoinen haamu. Uudessa koulussa kaikki oli ensimmäisestä viikosta viimeiseen asti kutosluokalle asti lapsen mielestä mahtavaa. Niin paljon on kiinni aikuisista. 

Kannattaa luottaa intuitioon ja miettiä toista päiväkotia tai muita hoitovaihtoehtoja, jos asiat eivät suju mukavasti. Vaihtamalla usein paranee.

Minun pojalla on ADHD ja keskittyminen vaikeaa. On aina ollut vilkas mutta sosiaalinen. Kavereita ollut paljon ja jopa tytöt tykkäsivät poikani seurasta.

Joka ikinen tarhapäivä valitettiin pojasta, ikinä ei sanottu mitään positiivista ja hyvää. Pakko oli asennoitua, että toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.

Sama poika yläasteella äänestettiin koulun suosituimmaksi 9 luokkalaiseksi ja siis koulukaverit äänesti.

Poikani myös huomasi että erästä tyttöä kiusattiin yläasteella ja poikani päätti, että ottaa tytöstä ystävän ja lopettaa kiusaamisen. Kävikin niin että kun poika ystävystyi kiusatun tytön kanssa, niin muut alkoivat ihailla tyttöä kun poikani koulun suosituimpana poikana alkoi kaveerata. Poikani on aina ollut itsevarma ja kulkee omia polkujaan. On hyväsydäminen ollut aina.

Uusi tilanne, niin on ihan normaalia, ettei lapsi vielä syö tai nuku. Kyllä se siitä. Meillä lapsi aloitti myös juuri päiväkodissa, ja teki alussa samaa. Nyt jo syö ja nukkuu hyvin. Eli älä stressaa.

Jos ongelma ei ratkea, suosittelen ihan tosissaan päiväkotin vaihtoa. Lapsi tuntee aikuiste negatiivisyyden, imee sen iyseensä ja käytös on vastava. Jospa muualta löytyisi lapsellesi rauhallisempi ja henkisesti sopivampi ilmapiiri. Meillä oli koulussa samanlainen tilanne. Opettajat nöyryttivät lapsia miten jaksasivat. Minut kutsuttiin "kahville" joka toinen viiko- että lapsi sitä ja lapsi tätä. Lakkamaton valituskierre. Vaihdettiin koulua ja asuinpaikka. Lapsi päätti koulun kympeillä ja sai stipendin. Ainaski vanhan koulun opettajat eivät pystynyt pilaamaan lapsen luonnetta, käyttäydymistä eikä tulevaisuutta, vaika kuinka sitkeästi yrittivät. Niiten joukossa on paljon narsistisia luontepiirteitä omaavia., ketkä tykkävät alistaa ja nöyryttää fiksumpia ja menestyvämpiä ihmislapsia.

Voithan hakiessa kysyä lapselta että "mitäs kivaa te olette tänään tehnyt päiväkodissa?". Luulisi että hoitaja alkaa siinä vaiheessa vähän kertomaan että mitä on tullut tehtyä ja loppuun helppo lisätä että "ruoka ja uni ei kyllä oikein maistunut niin kotona onkin varmaan kova nälkä ja väsy".

Voiko olla että miehen keskustelutapa on vain sellainen että hänelle ei siksi kerrota tarkemmin asioista? Jos vaikka vastaa vaan "aijaa" tai "okei" kun kerrotaan että lapsi ei ole syönyt, niin suurempi kynnys varmaan alkaa lisätietoja kertomaan kuin silloin jos mies itse kyselisi tarkemmin asiasta tai vaikuttaisi enemmän kiinnostuneelta.

Yhteys johtajaan. Sieltä puuttuu todennäköisesti se varsinainen kasvatus eli lapsia ei ohjata kunnolla, eikä opeteta rutiineja. Meillä juuri vaihtui opettaja ja jouduin huomaamaan, miten tämä ei saanut 1-2-vuotiaiden ryhmää kasaan millään ja meidän lapsi sitten alkoi tehdä kaikkea "kiellettyä", kun käytännössä se oli sallittua, kun kukaan ei puuttunut ja mitään muutakaan ei ollut, edes leluja ei annettu tarpeeksi. Lapsi stressaantui ja muuttui viikossa.