Lue keskustelun säännöt.
Inhottava "ystävä"
17.09.2023 |
Olen päättänyt kylmettää ja hiivuttaa erään inhottavan "ystävyyden".
Jatkuvasti vuosien ajan on tullut todella ilkeitä ja viiltäviä kommentteja, ja olen yrittänyt antaa olla.
Tein päätökseni muutama kuukausi sitten, ja nyt nuo vuosien ajan satunnaisesti sanotut ja tehdyt ilkeydet on alkaneet nousta pintaan. Saatan päivittäin muistaa jonkun vanhan jutun ja inhota kyseistä henkilöä sydämeni pohjasta ja kärsiä katkeruutta.
En haluaisi piehtaroida asiassa päivittäin. En ole edes nähnyt häntä pariin kuukauteen.
Mitä pitäisi tehdä? Puhuminen ei ole vaihtoehto.
Kommentit (33)
Ihmistä ja koiraa on kohdeltava samalla tavalla: palaute on annettava välittömästi eikä jälkikäteen.
Ikävään kommenttiin, tai tekoon, täytyy tarttua heti.
Miksi olla yhteydessä ihmisiin, jotka aiheuttavat pahaa mieltä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vuosikausia ystävänäni ollut henkilö muutti pääkaupunkiseudulle. Hän alkoi puhumaan stadia ja pilkkasi minun murteellista puhetapaani. Aikani siedän sitä, mutta nyt on välit viilenneet kohti absoluuttista nollapistettä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on katkeraa kirjoitusta. Jos olisitte päässeet yli, niin olisitte päässeet.
Kirjoitukset kertoo ihan toista.Missä on määrätty, että kaikesta pitää päästä yli? Ilkeys ja satuttaminen jää usein vaivaamaan loppuelämäksi. Parasta on, totta kai, että yrittää unohtaa ja jatkaa elämäänsä.
Missäkö on määrätty? Esimerkiksi Raamatussa. Joka ei anna anteeksi, ei myöskään saa anteeksi. Mutta ei kai se haittaa jos itse elää täydellisen elämän eikä koskaan tee mitään väärin, niin ei kai semmoisella ole anteeksisaatavaakaan. Me tavalliset ihmiset tehdään kuitenkin virheitä, sanotaan asioita mitä ei pitäisi, niin meidän kannattaa antaa anteeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on katkeraa kirjoitusta. Jos olisitte päässeet yli, niin olisitte päässeet.
Kirjoitukset kertoo ihan toista.Missä on määrätty, että kaikesta pitää päästä yli? Ilkeys ja satuttaminen jää usein vaivaamaan loppuelämäksi. Parasta on, totta kai, että yrittää unohtaa ja jatkaa elämäänsä.
Missäkö on määrätty? Esimerkiksi Raamatussa. Joka ei anna anteeksi, ei myöskään saa anteeksi. Mutta ei kai se haittaa jos itse elää täydellisen elämän eikä koskaan tee mitään väärin, niin ei kai semmoisella ole anteeksisaatavaakaan. Me tavalliset ihmiset tehdään kuitenkin virheitä, sanotaan asioita mitä ei pitäisi, niin meidän kannattaa antaa anteeksi.
Ystäväsi vaikka lähtee aviomiehesi matkaan ja sinun pitäisi antaa anteeksi ja jatkaa tuttavuutta kuin mitään ei olisi tapahtunut? Niinkö sanot?
Miksi puhuminen ei ole vaihtoehto? Voit sekä puhua että katkaista välit. Teet palveluksen muille hänen läheisilleen, jos hän alkaisi vaikka muuttamaan käytöstään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on katkeraa kirjoitusta. Jos olisitte päässeet yli, niin olisitte päässeet.
Kirjoitukset kertoo ihan toista.Missä on määrätty, että kaikesta pitää päästä yli? Ilkeys ja satuttaminen jää usein vaivaamaan loppuelämäksi. Parasta on, totta kai, että yrittää unohtaa ja jatkaa elämäänsä.
Missäkö on määrätty? Esimerkiksi Raamatussa. Joka ei anna anteeksi, ei myöskään saa anteeksi. Mutta ei kai se haittaa jos itse elää täydellisen elämän eikä koskaan tee mitään väärin, niin ei kai semmoisella ole anteeksisaatavaakaan. Me tavalliset ihmiset tehdään kuitenkin virheitä, sanotaan asioita mitä ei pitäisi, niin meidän kannattaa antaa anteeksi.
Juuri näin! Aamen ja siunausta sunnuntaihin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on katkeraa kirjoitusta. Jos olisitte päässeet yli, niin olisitte päässeet.
Kirjoitukset kertoo ihan toista.Missä on määrätty, että kaikesta pitää päästä yli? Ilkeys ja satuttaminen jää usein vaivaamaan loppuelämäksi. Parasta on, totta kai, että yrittää unohtaa ja jatkaa elämäänsä.
Missäkö on määrätty? Esimerkiksi Raamatussa. Joka ei anna anteeksi, ei myöskään saa anteeksi. Mutta ei kai se haittaa jos itse elää täydellisen elämän eikä koskaan tee mitään väärin, niin ei kai semmoisella ole anteeksisaatavaakaan. Me tavalliset ihmiset tehdään kuitenkin virheitä, sanotaan asioita mitä ei pitäisi, niin meidän kannattaa antaa anteeksi.
Ystäväsi vaikka lähtee aviomiehesi matkaan ja sinun pitäisi antaa anteeksi ja jatkaa tuttavuutta kuin mitään ei olisi tapahtunut? Niinkö sanot?
Anteeksianto ei tarkoita, että haluaa pitää kyseistä ihmistä enää elämässään. Se on eteenpäin menemistä tunnetasolla. Ei aina helppoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vähän rohkeutta nyt ihmisille. Jos joku loukkaa, niin siihen pitää puuttua heti, eikä jäädä kuukausiksi/vuosiksi sitä vatvomaan. Välitkin voi laittaa suoraan ja tyylikkäästi poikki, eikä tartte mitenkään nössöillen vaan hivuttautua koko ajan syrjempään ja vältellä toista. Eikä siihen tarvita mitään kolmansien osapuolien mielipiteitä, vaan kertoo sille asianosaiselle suoraan ja puhuu suoraan hänen kanssaan, jota se asia koskee.
Välttelyä ja nössöilyä on tässä maailmassa ihan liikaa ja se aiheuttaa aivan älyttömästi ongelmia. Ja ne vaikuttaa hyvinkin salakavalasti ihmisten mieleen. Niinku tässäkin jotkut "kehuskelee" oikein että oli kiireitä ja ei mukamas voinu tavata. Tollanen on just sitä välttelyä ja ei tollanen vaadi mitään rohkeutta. Henkilö sen itekin sisimmässään tietää, vaikkei koskaan suostu myöntämään.Tänkin palstan ongelmista ehkäpä suurin osa on sellasia, ettei ihmiset vaan uskalla puhua toisilleen. Ja kyllä, tiedän että se on vaikeeta. Ja kyllä, itse olen todella nössö tällasissa jutuissa. Mut ainakin mä voin tunnustaa sen ja yrittää kehittää itseäni. Enkä aattele, että itse toimisin oikein vältellessäni ja katkeroituessani. En oo ylpeä itsestäni enkä kenestäkään, joka välttelee ja pelkää toista ihmistä, eikä osaa ottaa asioita esille ja puhua epäkohdista rehellisesti. Rehellisyys maan perii, niin toisia kohtaan kuin myös itseään kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on katkeraa kirjoitusta. Jos olisitte päässeet yli, niin olisitte päässeet.
Kirjoitukset kertoo ihan toista.Missä on määrätty, että kaikesta pitää päästä yli? Ilkeys ja satuttaminen jää usein vaivaamaan loppuelämäksi. Parasta on, totta kai, että yrittää unohtaa ja jatkaa elämäänsä.
Missäkö on määrätty? Esimerkiksi Raamatussa. Joka ei anna anteeksi, ei myöskään saa anteeksi. Mutta ei kai se haittaa jos itse elää täydellisen elämän eikä koskaan tee mitään väärin, niin ei kai semmoisella ole anteeksisaatavaakaan. Me tavalliset ihmiset tehdään kuitenkin virheitä, sanotaan asioita mitä ei pitäisi, niin meidän kannattaa antaa anteeksi.
Ystäväsi vaikka lähtee aviomiehesi matkaan ja sinun pitäisi antaa anteeksi ja jatkaa tuttavuutta kuin mitään ei olisi tapahtunut? Niinkö sanot?
Tuttavuutta ei ole pakko jatkaa eikä tarvitse olla kuin mitään ei olisi tapahtunut vaan puhua suoraan. Mutta katkeroitumalla myrkyttää vain itsensä. Vihastua voi mutta vihaan ei kannata jäädä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on katkeraa kirjoitusta. Jos olisitte päässeet yli, niin olisitte päässeet.
Kirjoitukset kertoo ihan toista.Missä on määrätty, että kaikesta pitää päästä yli? Ilkeys ja satuttaminen jää usein vaivaamaan loppuelämäksi. Parasta on, totta kai, että yrittää unohtaa ja jatkaa elämäänsä.
Missäkö on määrätty? Esimerkiksi Raamatussa. Joka ei anna anteeksi, ei myöskään saa anteeksi. Mutta ei kai se haittaa jos itse elää täydellisen elämän eikä koskaan tee mitään väärin, niin ei kai semmoisella ole anteeksisaatavaakaan. Me tavalliset ihmiset tehdään kuitenkin virheitä, sanotaan asioita mitä ei pitäisi, niin meidän kannattaa antaa anteeksi.
Ystäväsi vaikka lähtee aviomiehesi matkaan ja sinun pitäisi antaa anteeksi ja jatkaa tuttavuutta kuin mitään ei olisi tapahtunut? Niinkö sanot?
Anteeksianto ei tarkoita, että haluaa pitää kyseistä ihmistä enää elämässään. Se on eteenpäin menemistä tunnetasolla. Ei aina helppoa.
Tässähän ketjussa nimenomaan käskettiin käymään "lopettajaiskeskustelu", niin että pitäisi istua alas puhumaan aiheesta "pahoitin mieleni kun et kunnioittanut minua tarpeeksi jättääkseksi lähtemättä aviomieheni kelkkaan". Aikuisten elämä ei vaan mene näin oikeassa elämässä.
Miksi ne asiat pyörii sun päässä nyt?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on hyvä, että kerrot täällä asiasta rehellisesti, mutta samaa rehellisyyttä toivoisin myös ihan normaalielämääsi. Tähän tilanteeseen et olis päätynyt, jos normaalielämässäs käyttäytyisit sillä tavalla niinkuin tänne kirjottaessasi...eli kertoisit tunteistasi.
Ihan normaalia, että se on jäänyt sinua vaivaamaan ja nousee nyt pintaan. Kun käsittelet asian ja opit siitä jotain niin pääset kyllä yli.