Lue keskustelun säännöt.
Miten käy perunkirjoituksessa, jos kuolleells on velkaa enemmän kuin varallisuutta ja on tehnyt isoja lahjoituksia ennen kuolemaansa
17.09.2023 |
Tilanne siis olisi se, että ihmisellä olisi kuollessaan velkaa enemmän kuin varallisuutta. Hän olisi myös ennen kuolemaansa tehnyt verottomia lajoituksia, sanotaan nyt että hän olisi antanut puoli vuotta ennen kuolemaansa 4999 euroa kahdelle lapselle ja neljälle lapsenlapselle kullekin.
Kuollessa velat ylittäisivät varat. Kuinka tällainen lahjoitusten teko tulkitaan perunkirjoituksen yhteydessä?
Kommentit (19)
Jos rahasumma ei ylitä lahjaveron maksukynnystä, se on tavanomainen lahja kuten vaikkapa sukat jouluaattona. Ei sukkiakaan huomioida perunkirjoituksissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos velkoja käynnistää pesän konkurssimenettelyn, on mahdollista että lahjoituksia joudutaan palauttamaan pesään ja velkojen maksuun.
Eli jos kuolema lähestyy ja tietää että itseltä jää enemmän velkoja kuin varoja, kannattaa lahjoittaa mahdollisuuksien mukaan kaikki irtoavat varat etukäteen pois? Sitten velkojat jäävät nuolemaan näppejään? Ei sekään toisaalta reilulta tunnu velkojia ajatellen.
Vierailija kirjoitti:
Eli jos kuolema lähestyy ja tietää että itseltä jää enemmän velkoja kuin varoja, kannattaa lahjoittaa mahdollisuuksien mukaan kaikki irtoavat varat etukäteen pois? Sitten velkojat jäävät nuolemaan näppejään? Ei sekään toisaalta reilulta tunnu velkojia ajatellen.
Minusta kuulostaa petokselta
Vierailija kirjoitti:
Jos velkoja käynnistää pesän konkurssimenettelyn, on mahdollista että lahjoituksia joudutaan palauttamaan pesään ja velkojen maksuun.
Mihis toi perustuu? Juu velallisen epärehellisyyttähän se saattaa olla mutta vainajaahan on paha syyttää. Perillistenhän on tuossatapauksessa pitänyt kieltäytyä perinnöstä tai muutenhan vastaavat pesän veloistakin. Jollain tapaa pitäisi kyllä osoittaa lahjoituksen saajan painostaneen tyhjentämään vainajan varallisuus. Tuo voi olla aika vaikeaa velkojille jos ei ole kovin läheisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuskin lähtee velkojat peräyttämään, rintaperillisten saamat katsotaan ennakkoperinnöksi, mutta ei sekään vaikuta. Sinänsä jos saanut luottoa niin että mihin ne rahat mennet, yleensä vaaditaan jokin pantti isommille summille.
Eräässä pesässä vainajan pari vuotta ennen kuolemaansa antamat rahalahjat vain osalle perillisistä tulkittiin ennakkoperintönä. Jos lahjat olisi annettu kaikille (samansuuruisina), ne olisi voitu jättää huomiotta.
Ymmärtääkseni laki ei kuitenkaan velvoita lahjojen tasaamista.
Yrityksessä johto ei voi siirtää umpivelkaisesta yhtiöstä varoja pois, se tulkitaan konkurssimenettelyssä velallisen epärehellisyydeksi. Minusta kuolinpesään voi soveltaa samaa tulkintaa, etenkin jos varaton tarkoituksellisesti erehdyttää velkojia olettaen ettei velat periydy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mites jos ne lahjansaajat eivät tiedä mitään lahjoittajan veloista. Välttämättä lahjasta ei ole mitään jäljellä hetken kuluttua, joten mitenkäs pesän velkojat niitä jälkikäteen enää takaisin perivät? Ja syytön se lahjansaaja on tilanteeseen muutenkin.
Vierailija kirjoitti:
Tuskin lähtee velkojat peräyttämään, rintaperillisten saamat katsotaan ennakkoperinnöksi, mutta ei sekään vaikuta. Sinänsä jos saanut luottoa niin että mihin ne rahat mennet, yleensä vaaditaan jokin pantti isommille summille.
Voi olla monta luottokorttia, limiitti 10t€. Nämä luottorajat käytetty tapppiin asti.
Kyllä tuolla tavoin saa helposti äkkiä kiskaistua itselleen 30-50t€ velat.
Esim. kun viimeksi ostin isoja, kalliita huonekaluja, ne menivät tilaukseen ja maksupäivä laitettiin muistaakseni 4 kk päähän siitä ostotapahtumasta.
Tarkoitus oli siis maksaa summasitten kerralla pois, vaikka olisi sen voinut jättää roikkumaan kuukausimaksuinakin.
Tämmöisiä ei saa mitenkään pois varattomasta pesästä. Luottotappioita tulee. Siksi korttien luottokorot ovatkin niin korkeita!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eräässä pesässä vainajan pari vuotta ennen kuolemaansa antamat rahalahjat vain osalle perillisistä tulkittiin ennakkoperintönä. Jos lahjat olisi annettu kaikille (samansuuruisina), ne olisi voitu jättää huomiotta.
Ymmärtääkseni laki ei kuitenkaan velvoita lahjojen tasaamista.
Yrityksessä johto ei voi siirtää umpivelkaisesta yhtiöstä varoja pois, se tulkitaan konkurssimenettelyssä velallisen epärehellisyydeksi. Minusta kuolinpesään voi soveltaa samaa tulkintaa, etenkin jos varaton tarkoituksellisesti erehdyttää velkojia olettaen ettei velat periydy.
Tämä on ihan sinun oma tulkintasi.
Etsi edes yksi vastaava tapaus tuomiolauselmista.
Siis ei saa olla yrittäjän kuolemasta kyse. Heillä yksityisomaisuuteen voidaan suhtautua eri tavoin. Eli saattavat vastata myös firman varoista.
Velat ei periydy. Verottaja jää nuolemaan näppejään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos velkoja käynnistää pesän konkurssimenettelyn, on mahdollista että lahjoituksia joudutaan palauttamaan pesään ja velkojen maksuun.
Mihis toi perustuu? Juu velallisen epärehellisyyttähän se saattaa olla mutta vainajaahan on paha syyttää. Perillistenhän on tuossatapauksessa pitänyt kieltäytyä perinnöstä tai muutenhan vastaavat pesän veloistakin. Jollain tapaa pitäisi kyllä osoittaa lahjoituksen saajan painostaneen tyhjentämään vainajan varallisuus. Tuo voi olla aika vaikeaa velkojille jos ei ole kovin läheisiä.
"
Takaisinsaannilla tarkoitetaan oikeustoimen peräyttämistä eli esimerkiksi kaupan tai lahjan perumista silloin, kun sen katsotaan loukanneen velkojien oikeuksia. Edellytyksenä on, että velallinen oli jo oikeustoimen aikaan maksukyvytön tai oikeustoimi johti velallisen maksukyvyttömyyteen.
"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos velkoja käynnistää pesän konkurssimenettelyn, on mahdollista että lahjoituksia joudutaan palauttamaan pesään ja velkojen maksuun.
Mihis toi perustuu? Juu velallisen epärehellisyyttähän se saattaa olla mutta vainajaahan on paha syyttää. Perillistenhän on tuossatapauksessa pitänyt kieltäytyä perinnöstä tai muutenhan vastaavat pesän veloistakin. Jollain tapaa pitäisi kyllä osoittaa lahjoituksen saajan painostaneen tyhjentämään vainajan varallisuus. Tuo voi olla aika vaikeaa velkojille jos ei ole kovin läheisiä.
Ei saajan vilpittömyydellä ole tässä vaikutusta. Velallisen tahallisella velkojien oikeuksien loukkaamisella on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, ei valitettavasti ap onnistu, että vedät velat tappiin, lahjoitat kaiken varallisuutesi jollekin ja kuolet pois.
Lähiajan lahjat käsitellään ennakkoperintönä.Ainoa tapaus jossa velat periytyvät on jos ei tee pakollista perunkirjoitusta,muuten velat vain pyyhkivät perintöä pienemmäksi.
Vierailija kirjoitti:
Joo, ei valitettavasti ap onnistu, että vedät velat tappiin, lahjoitat kaiken varallisuutesi jollekin ja kuolet pois.
Kyllä se onnistuu, käteistä, kultaa, tavaraa ym mitä ei pysty jäljittämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos velkoja käynnistää pesän konkurssimenettelyn, on mahdollista että lahjoituksia joudutaan palauttamaan pesään ja velkojen maksuun.
Mihis toi perustuu? Juu velallisen epärehellisyyttähän se saattaa olla mutta vainajaahan on paha syyttää. Perillistenhän on tuossatapauksessa pitänyt kieltäytyä perinnöstä tai muutenhan vastaavat pesän veloistakin. Jollain tapaa pitäisi kyllä osoittaa lahjoituksen saajan painostaneen tyhjentämään vainajan varallisuus. Tuo voi olla aika vaikeaa velkojille jos ei ole kovin läheisiä.
"
Takaisinsaannilla tarkoitetaan oikeustoimen peräyttämistä eli esimerkiksi kaupan tai lahjan perumista silloin, kun sen katsotaan loukanneen velkojien oikeuksia. Edellytyksenä on, että velallinen oli jo oikeustoimen aikaan maksukyvytön tai oikeustoimi johti velallisen maksukyvyttömyyteen.
"
Eli tuossa tapauksessa asiajajat on ainoa joka saa omansa, lahjansaajat menettää lahjansa ja velkojalla ei jää mitään oikeudenkäynnin jälkeen.
Velkojahan käy oikeutta pesää vastaan ja ja vaikka se tuomitaan maksamaan oikeudenkäyntikulut niin sillähän ei ole varoja paitsi palautetut lahjat mitkä menee oikeus kuluihin. Onko oikea tulkinta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos velkoja käynnistää pesän konkurssimenettelyn, on mahdollista että lahjoituksia joudutaan palauttamaan pesään ja velkojen maksuun.
Mihis toi perustuu? Juu velallisen epärehellisyyttähän se saattaa olla mutta vainajaahan on paha syyttää. Perillistenhän on tuossatapauksessa pitänyt kieltäytyä perinnöstä tai muutenhan vastaavat pesän veloistakin. Jollain tapaa pitäisi kyllä osoittaa lahjoituksen saajan painostaneen tyhjentämään vainajan varallisuus. Tuo voi olla aika vaikeaa velkojille jos ei ole kovin läheisiä.
"
Takaisinsaannilla tarkoitetaan oikeustoimen peräyttämistä eli esimerkiksi kaupan tai lahjan perumista silloin, kun sen katsotaan loukanneen velkojien oikeuksia. Edellytyksenä on, että velallinen oli jo oikeustoimen aikaan maksukyvytön tai oikeustoimi johti velallisen maksukyvyttömyyteen.
"
Tunnetko yhtöön keissiä, missä takaisinsaanti olisi kohdistunut kuolinpesään? Eli velallinen yksityishenkilö on tässä vaiheessa jo vainaja.
Vainaja on varaton.