Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miehet, ihastutteko koskaan kehenkään naiseen siten, että ette voi lakata ajattelemasta häntä?
15.09.2023 |
Itsellä naisena on nyt sellainen tilanne, että yksi henkilö (mies) pyörii mielessä aivan koko ajan. Aamuin illoin, yölläkin ja sitä rataa. Tässä miehessä on kaikkea, mitä olen mieheltä toivonut, mutta hän on siis naimisissa, joten se siitä sitten.
Onko miehillä samanlaisia isoja tuntemuksia vai osaako miehet rationaalisemmin miettiä, että kun on kerran varattu niin ei haaskata aikaa edes ajatuksen tasolla.
Kommentit (58)
Vierailija kirjoitti:
Miehillehän on nimenomaan yleistä pakkomielle ihastuksesta, joka johtaa ihastuksen kohteen vainoamiseen 24/7/365.
Kyllä. Miehillähän on myös tätä ihan pappaikään jatkuvaa fanittamista, ja esimerkiksi Onlyfans-jäsenyyttä, jossa tuijotetaan tisuja ja chattaillaan täysin välinpitämättömän naisen kanssa maksaen hurjia summia. Tuntuu absurdilta, kuinka aikuinen ihminen edes lähtee tällaiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihminen joka pystyy valitsemaan kehen ihastuu, ei ole ihastunut. Hän on silloin vain valinnut itselleen ihmiskatalogista sopivimman henkilön, johon hänellä on "varaa".
Planeetalla on 5 miljardia ihmistä. Eiköhän siellä seassa ole muutama sellainenkin, joka pytyy valitsemaan kehen ihastuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen joka pystyy valitsemaan kehen ihastuu, ei ole ihastunut. Hän on silloin vain valinnut itselleen ihmiskatalogista sopivimman henkilön, johon hänellä on "varaa".
Planeetalla on 5 miljardia ihmistä. Eiköhän siellä seassa ole muutama sellainenkin, joka pytyy valitsemaan kehen ihastuu.
Taitaa olla ~7,8 miljardia vähän tuoreempi maapallon väkiluku. 2000-luvun alussa oli jo 6 miljardia ja silloin joskus 1980-luvulla viisi.
Nuorempana miehenä ihastumiset ja seurustelut olivat elämän tärkein ja kuohuttavin asia. Jos ei saanut vastarakkautta, niin se oli katastrofi ja kun ratkaisevassa paikassa naisystävä päätti toisin, niin kesti seuraavat kymmen vuotta toipua siitä. Nykyään ei mikään enää liikuta ja naisten parisuhde pelaaminen tuntuu lähinnä naurettavalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehillehän on nimenomaan yleistä pakkomielle ihastuksesta, joka johtaa ihastuksen kohteen vainoamiseen 24/7/365.
Kyllä. Miehillähän on myös tätä ihan pappaikään jatkuvaa fanittamista, ja esimerkiksi Onlyfans-jäsenyyttä, jossa tuijotetaan tisuja ja chattaillaan täysin välinpitämättömän naisen kanssa maksaen hurjia summia. Tuntuu absurdilta, kuinka aikuinen ihminen edes lähtee tällaiseen.
Ei ne kylläkään mitään pappoja todellakaan kaikki ole. On niitä ihan nuoriakin, jotka on vinguttanut vanhempiensa luottokortit tappiin ihastuksiinsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehillehän on nimenomaan yleistä pakkomielle ihastuksesta, joka johtaa ihastuksen kohteen vainoamiseen 24/7/365.
Kyllä. Miehillähän on myös tätä ihan pappaikään jatkuvaa fanittamista, ja esimerkiksi Onlyfans-jäsenyyttä, jossa tuijotetaan tisuja ja chattaillaan täysin välinpitämättömän naisen kanssa maksaen hurjia summia. Tuntuu absurdilta, kuinka aikuinen ihminen edes lähtee tällaiseen.
Tuntuu absurdilta, miten kapea maailmankuva teillä on...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joskus vuonna 1987 ihastuin työkaveriin, varattuun naiseen. Tunne on vahva, huumaava. Ihastuminen pyöri päässä kokoajan noin kaksi viikkoa. Se ei lähtenyt edes juomalla pois. Tämän jälkeen en ole ihastunut läheskään näin kovasti. Joten vastaukseni on, että mies voi ihastua vahvasti, mutta se on harvinainen tapahtuma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pari vuotta sitten tapahtui melkeinpä mystiseltä tuntunut kokemus, jossa juuri töihin tullut nainen tuli pyytämään apuani, ja yhtäkkiä molempien päät ja sydämet menivät hetkellisesti sekaisin. Kyseinen nainen oli kuitenkin jo naimisissa, eikä, aivan oikein, halunnut alkaa rikkomaan asioita, enkä itsekään tämän selvittyä alkanut mitenkään tunkemaan väliin, vaikka tukahdutettua paloa oli selvästi molemmin puolin, kaikkien ilmaisujen jäädessä sanattoman kehonkielen asteelle.
Sittemmin hän vaihtoi työpaikkaa, mikä puhtaan rationaalisesti ajateltuna oli hyvä asia. Sydämen roihu ei kuitenkaan ole vieläkään täysin sammunut - eikä tuskin tule koskaan täysin sammumaankaan. Kieltämisen ja tukahduttamisen sijaan (nämä eivät toimi, ei) olen koittanut järkeistää koko asiaa ja tullut johtopäätökseen, että olemme molemmat samaa "heimoa" ja tunsimme täten jonkinlaista syvää, alkukantaista vetoa toisiimme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikea uskoa, että tämän kirjoittaja olisi mies.
Vierailija kirjoitti:
Pari vuotta sitten tapahtui melkeinpä mystiseltä tuntunut kokemus, jossa juuri töihin tullut nainen tuli pyytämään apuani, ja yhtäkkiä molempien päät ja sydämet menivät hetkellisesti sekaisin. Kyseinen nainen oli kuitenkin jo naimisissa, eikä, aivan oikein, halunnut alkaa rikkomaan asioita, enkä itsekään tämän selvittyä alkanut mitenkään tunkemaan väliin, vaikka tukahdutettua paloa oli selvästi molemmin puolin, kaikkien ilmaisujen jäädessä sanattoman kehonkielen asteelle.
Sittemmin hän vaihtoi työpaikkaa, mikä puhtaan rationaalisesti ajateltuna oli hyvä asia. Sydämen roihu ei kuitenkaan ole vieläkään täysin sammunut - eikä tuskin tule koskaan täysin sammumaankaan. Kieltämisen ja tukahduttamisen sijaan (nämä eivät toimi, ei) olen koittanut järkeistää koko asiaa ja tullut johtopäätökseen, että olemme molemmat samaa "heimoa" ja tunsimme täten jonkinlaista syvää, alkukantaista vetoa toisiimme.
Vierailija kirjoitti:
Ihminen joka pystyy valitsemaan kehen ihastuu, ei ole ihastunut. Hän on silloin vain valinnut itselleen ihmiskatalogista sopivimman henkilön, johon hänellä on "varaa".
Lol
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaikea uskoa, että tämän kirjoittaja olisi mies.
Vierailija kirjoitti:
Pari vuotta sitten tapahtui melkeinpä mystiseltä tuntunut kokemus, jossa juuri töihin tullut nainen tuli pyytämään apuani, ja yhtäkkiä molempien päät ja sydämet menivät hetkellisesti sekaisin. Kyseinen nainen oli kuitenkin jo naimisissa, eikä, aivan oikein, halunnut alkaa rikkomaan asioita, enkä itsekään tämän selvittyä alkanut mitenkään tunkemaan väliin, vaikka tukahdutettua paloa oli selvästi molemmin puolin, kaikkien ilmaisujen jäädessä sanattoman kehonkielen asteelle.
Sittemmin hän vaihtoi työpaikkaa, mikä puhtaan rationaalisesti ajateltuna oli hyvä asia. Sydämen roihu ei kuitenkaan ole vieläkään täysin sammunut - eikä tuskin tule koskaan täysin sammumaankaan. Kieltämisen ja tukahduttamisen sijaan (nämä eivät toimi, ei) olen koittanut järkeistää koko asiaa ja tullut johtopäätökseen, että olemme molemmat samaa "heimoa" ja tunsimme täten jonkinlaista syvää, alkukantaista vetoa toisiimme.
Ainakin tämän kirjoittaja on Harkeliininsa lukenut :D
Vierailija kirjoitti:
Vaikea uskoa, että tämän kirjoittaja olisi mies.
Niin ihmeellinen paikka kuin maailma onkin, sinne mahtuu myös minunlaisia rönsyilevän tunteilevasti kirjoittavia miehiä, joille sydän kertoo päätä enemmän asioita. Eri juttu sitten onko se hyvä vai huono asia, sen päättäköön jokainen itse, mutta näin aikuisiällä en enää jaksa hävetä sitä: Haasteita riittää mielen taholla, mutta nuoruuden pahimmat sumussa vaeltamiset ja itsensä etsimiset ovat sentään väistyneet. Tietynlainen ulkopuolisuuden tunne tullee kuitenkin aina kulkemaan varjona perässä.
"Psykologina voin sanoa, että sinulla on vain huono itsetunto. Ihastuksesi johtuu siitä, että et pohjimmiltasi usko, että ansaitset miestä, joka olisi vapaa.
Ihastut varattuun, koska haluat valloittaa hänet, sillä se kohentaa hetkellisesti ja valheellisesti itsetuntoasi. Kun hän ihastuu takaisin, peräännyt kuitenkin koska et usko että kukaan haluaa sinua oikeasti etkä halua itse sellaista, joka tyytyy niin "huonoon" vaihtoehtoon kuin sinä. Onko tuttua?
Kehitä itsetuntoasi ja unohda se mies, ei tässä ole hänestä kyse vaan sinusta. "
Ilman mitään psykologista koulutusta voin sanoa, että onpa harvinaisen typerä ajattelutapa sinulla. Ihastuminen ei liity koskaan huonoon itsetuntoon, ei edes valloitushaluun.
No varattuus kyllä laimentaa kiinnostusta huomattavasti. Mutta joo, joskus ajattelen jopa muutaman päivän.
Vierailija kirjoitti:
Miehillehän on nimenomaan yleistä pakkomielle ihastuksesta, joka johtaa ihastuksen kohteen vainoamiseen 24/7/365.
Niin siis ihan kaikilla miehillähän ei tuo syvä ihastuminen johda pakkomielteiseen vainoamiseen ;)
Mutta joo ihastuu miehetkin ja vatvoo asiaa. Itse luulen, että tämä on enempi henkilökysymys, kuin sukupuolikysymys.
Alue: Aihe vapaa
Ihminen joka pystyy valitsemaan kehen ihastuu, ei ole ihastunut. Hän on silloin vain valinnut itselleen ihmiskatalogista sopivimman henkilön, johon hänellä on "varaa".