Isän puolen isovanhemmat jäävät usein etäisiksi lapsille. Näin katkaiset katkeruuden kierteen

Artikkelin kirjoittaja on mummoikäinen itse

No mä itse asiassa ihan rehellisesti yritin olla aktiivisesti yhteydessä. Se ei kuitenkaan johtanut yhtään mihinkään. Kun dynamiikka on melkein 40 vuotta ollut se, että perheen tyttö on kultalapsi ja muilla ei ole väliä, en pysty siihen enää ulkopuolisena vaikuttamaan. 

Jos appivanhemmat käyttäytyy miniäänsä kohtaan asiallisesti ja kohteliaasti alusta asti, ei ne välit jää etäisiksi.

Jos taas on sitä lyttäävää ja epäkunnioittavaa rajatonta ja mustasukkaista käytöstä jo ennen lapsia, ei se miniä äitinä sitä sen kummemmin jaksa. Eikä tuollaiset ihmiset muuten niille lapsillekaan mitään hyvää anna.

Vierailija kirjoitti:

Jos appivanhemmat käyttäytyy miniäänsä kohtaan asiallisesti ja kohteliaasti alusta asti, ei ne välit jää etäisiksi.

Jos taas on sitä lyttäävää ja epäkunnioittavaa rajatonta ja mustasukkaista käytöstä jo ennen lapsia, ei se miniä äitinä sitä sen kummemmin jaksa. Eikä tuollaiset ihmiset muuten niille lapsillekaan mitään hyvää anna.

Voisiko samaa edellyttää miniään vaikka puolison koti olisi erilainen kuin oma koti?

Monet loukkaukset olemme huonompina isovanhempina kokeneet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos appivanhemmat käyttäytyy miniäänsä kohtaan asiallisesti ja kohteliaasti alusta asti, ei ne välit jää etäisiksi.

Jos taas on sitä lyttäävää ja epäkunnioittavaa rajatonta ja mustasukkaista käytöstä jo ennen lapsia, ei se miniä äitinä sitä sen kummemmin jaksa. Eikä tuollaiset ihmiset muuten niille lapsillekaan mitään hyvää anna.

Voisiko samaa edellyttää miniään vaikka puolison koti olisi erilainen kuin oma koti?

Monet loukkaukset olemme huonompina isovanhempina kokeneet.

Eikö sen miniän ja puolisonsa koti ole ihan sama????

Jos seuraavat asiat on kunnossa, niin kumma jos yhteydenpito anopin kanssa ei miniää kiinnosta:

-Anoppi on ystävällinen ja kiinnostunut myös miniän kuulumisista, eikä sivuuta miniää tai kritisoi

-Anoppi ei tunge omin päin perheeseen tavaraa tai itseään kylään, jos ei ole asiasta etukäteen sovittu

-Anoppi haluaa aidosti olla lapsenlapsen elämässä läsnä, ei vain ottaa lapsesta kuvia esiteltäväksi mummokavereille

Enkä tarkoita tuolla läsnäololla mitään 24/7 lastenvahtipalvelua, vaan ihan tavallista läsnäoloa. Lapsen kanssa voisi joskus vaikka pari tuntia olla leikkipuistossa/leipoa pullaa/leikkiä niin, että vanhemmat pääsisivät rauhassa kahvilaan/ulos syömään.

Meillä oli toisinpäin.

Isän vanhemmat olivat läheisiä ja rakkaita.

Äidin-äiti kylmä ja etäinen.

Vierailija kirjoitti:

Jos seuraavat asiat on kunnossa, niin kumma jos yhteydenpito anopin kanssa ei miniää kiinnosta:

-Anoppi on ystävällinen ja kiinnostunut myös miniän kuulumisista, eikä sivuuta miniää tai kritisoi

-Anoppi ei tunge omin päin perheeseen tavaraa tai itseään kylään, jos ei ole asiasta etukäteen sovittu

-Anoppi haluaa aidosti olla lapsenlapsen elämässä läsnä, ei vain ottaa lapsesta kuvia esiteltäväksi mummokavereille

Enkä tarkoita tuolla läsnäololla mitään 24/7 lastenvahtipalvelua, vaan ihan tavallista läsnäoloa. Lapsen kanssa voisi joskus vaikka pari tuntia olla leikkipuistossa/leipoa pullaa/leikkiä niin, että vanhemmat pääsisivät rauhassa kahvilaan/ulos syömään.

Kuka uskaltaa miniän asioista olla kiinnostunut jos ei itse puhu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos appivanhemmat käyttäytyy miniäänsä kohtaan asiallisesti ja kohteliaasti alusta asti, ei ne välit jää etäisiksi.

Jos taas on sitä lyttäävää ja epäkunnioittavaa rajatonta ja mustasukkaista käytöstä jo ennen lapsia, ei se miniä äitinä sitä sen kummemmin jaksa. Eikä tuollaiset ihmiset muuten niille lapsillekaan mitään hyvää anna.

Voisiko samaa edellyttää miniään vaikka puolison koti olisi erilainen kuin oma koti?

Monet loukkaukset olemme huonompina isovanhempina kokeneet.

Mitä ne loukkaukset ovat?

Sitäkö että miniä esittää toiveita ja ohjeita lastensa hoitamisesta/ruokkimisesta yms.?

Vai sitä että hän ei halua viettää juhlapyhiä/perhejuhlia jne. kuten te?

Vai sitä että miniä ei halua sisustaa kuten te, kokata kuten te tai ottaa teiltä kotiinsa mukisematta sitä mitä sinne kannatte?

Mm. ylläolevat on kaikki asioita, joista huonoitsetuntoinen anoppini ns. loukkaantuu. Vaikka kyse on oikeasti siitä, että hän itse on rajaton.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos seuraavat asiat on kunnossa, niin kumma jos yhteydenpito anopin kanssa ei miniää kiinnosta:

-Anoppi on ystävällinen ja kiinnostunut myös miniän kuulumisista, eikä sivuuta miniää tai kritisoi

-Anoppi ei tunge omin päin perheeseen tavaraa tai itseään kylään, jos ei ole asiasta etukäteen sovittu

-Anoppi haluaa aidosti olla lapsenlapsen elämässä läsnä, ei vain ottaa lapsesta kuvia esiteltäväksi mummokavereille

Enkä tarkoita tuolla läsnäololla mitään 24/7 lastenvahtipalvelua, vaan ihan tavallista läsnäoloa. Lapsen kanssa voisi joskus vaikka pari tuntia olla leikkipuistossa/leipoa pullaa/leikkiä niin, että vanhemmat pääsisivät rauhassa kahvilaan/ulos syömään.

Kuka uskaltaa miniän asioista olla kiinnostunut jos ei itse puhu?

Miniältä voi kysyä, mitä sinulle kuuluu. Miniä itse päättää, haluaako puhua lukemastaan kirjasta, työstään tai vaikka väsymyksestään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos appivanhemmat käyttäytyy miniäänsä kohtaan asiallisesti ja kohteliaasti alusta asti, ei ne välit jää etäisiksi.

Jos taas on sitä lyttäävää ja epäkunnioittavaa rajatonta ja mustasukkaista käytöstä jo ennen lapsia, ei se miniä äitinä sitä sen kummemmin jaksa. Eikä tuollaiset ihmiset muuten niille lapsillekaan mitään hyvää anna.

Voisiko samaa edellyttää miniään vaikka puolison koti olisi erilainen kuin oma koti?

Monet loukkaukset olemme huonompina isovanhempina kokeneet.

Mitä ne loukkaukset ovat?

Sitäkö että miniä esittää toiveita ja ohjeita lastensa hoitamisesta/ruokkimisesta yms.?

Vai sitä että hän ei halua viettää juhlapyhiä/perhejuhlia jne. kuten te?

Vai sitä että miniä ei halua sisustaa kuten te, kokata kuten te tai ottaa teiltä kotiinsa mukisematta sitä mitä sinne kannatte?

Mm. ylläolevat on kaikki asioita, joista huonoitsetuntoinen anoppini ns. loukkaantuu. Vaikka kyse on oikeasti siitä, että hän itse on rajaton.

Minun anoppini loukkaantui minulle siitä, että en halunnut ns. maalaishäitä.

Me asumme Helsingissä, anopilla on 7 sisarusta joilla kaikilla ainakin kolme lasta, apella on viisi sisarusta ja sama juttu. Me maksoimme häämme itse. Halusimme pienet häät, maistraattivihkiminen. Vain molempien vanhemmat ja sisarukset.

Anoppi halusi että kutsumme nuo kaikki hänen ja apen sisarukset, näiden lapset ja niiden sisarusten lasten lapsetkin, jotka on naimisiin ehtineet. Ja kun näin ei käynyt, haukkui ja motkotti koko sen meidän häätilaisuuden niistä maalaishäistään. Olisi kuulemma pitänyt olla hevoskyyti, kirkkovihkiminen (poikansa ei kuulu kirkkoon jne).

Hän kuulemma loukkaantui sydänjuuriaan myöten, kun hänen tapansa ei kelvannut. HUOH. Miten me Helsingistä käsin organisoidaan ja järjestetään - ja maksetaan - jonnekin Suomussalmen korkeudelle tuollaiset häät ja ennen kaikkea MIKSI.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos appivanhemmat käyttäytyy miniäänsä kohtaan asiallisesti ja kohteliaasti alusta asti, ei ne välit jää etäisiksi.

Jos taas on sitä lyttäävää ja epäkunnioittavaa rajatonta ja mustasukkaista käytöstä jo ennen lapsia, ei se miniä äitinä sitä sen kummemmin jaksa. Eikä tuollaiset ihmiset muuten niille lapsillekaan mitään hyvää anna.

Voisiko samaa edellyttää miniään vaikka puolison koti olisi erilainen kuin oma koti?

Monet loukkaukset olemme huonompina isovanhempina kokeneet.

Mitä ne loukkaukset ovat?

Sitäkö että miniä esittää toiveita ja ohjeita lastensa hoitamisesta/ruokkimisesta yms.?

Vai sitä että hän ei halua viettää juhlapyhiä/perhejuhlia jne. kuten te?

Vai sitä että miniä ei halua sisustaa kuten te, kokata kuten te tai ottaa teiltä kotiinsa mukisematta sitä mitä sinne kannatte?

Mm. ylläolevat on kaikki asioita, joista huonoitsetuntoinen anoppini ns. loukkaantuu. Vaikka kyse on oikeasti siitä, että hän itse on rajaton.

Jaa. Minä otin itseeni siitä kun miniä kertoi ettei ennen ole käynyt kansakoulun käyneiden duunareiden kodissa jossa on lastulevykalusteita eikä laadukkaita astiastoja.

Minun kodissan oli..... sitä ja tätä. Autokaan ei ollut mikä rotisko.

Meillä lapsille molemmat isovanhemmat ovat tärkeitä ja pidetään paljon yhteyttä. Ehkä isän puolen isovanhemmat ovat hieman läheisempiä, kun asuvat lähempänä ja lapset ovat menneet eskarista ja pikku koululaisena sinne koulusta välipalalle mummon patojen ääreen. Olen aina ottanut kiitollisena vastaan sen, että lapsillani on läheisiä aikusia meidän lisäksemme, en osaa ajatella että siitä saisi kehiteltyä jotain kilpailutilannetta tai draamaa.

Apua 🤣 Joo, anoppi ottaa yhteyttä mieheen kahdesti vuodessa (plus jos on hautajaisia), mies ei anoppiin koskaan. Kun anoppia tavataan, hän ei koskaan puhu lapsille mitään eikä ota heihin suoraan mitään kontaktia, eikä kyllä juuri muihinkaan ihmisiin. Pari kertaa on kommentoinut lasta lapsen yli itsekseen mutisten että "ai se tykkää piirtää".

Juu ei ole mun vastuulla mitenkään. Eikä lapset ole koskaan ilmaisseet että pitäisi tavata Ritva-mummoa useammin. Minun äidin luo menemisestä tai heidän kylään kutsumisesta kyllä kyselevät välillä, ja sitä järjestetään.

Miksi meidän kenenkään pitäisi haluta tiiviimpi suhde isän puolen isovanhempiin? Minun tai lasten? Anoppi ei ole mitenkään ilmaissut itse kaipaavansa sitä. Appi on vainaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos appivanhemmat käyttäytyy miniäänsä kohtaan asiallisesti ja kohteliaasti alusta asti, ei ne välit jää etäisiksi.

Jos taas on sitä lyttäävää ja epäkunnioittavaa rajatonta ja mustasukkaista käytöstä jo ennen lapsia, ei se miniä äitinä sitä sen kummemmin jaksa. Eikä tuollaiset ihmiset muuten niille lapsillekaan mitään hyvää anna.

Voisiko samaa edellyttää miniään vaikka puolison koti olisi erilainen kuin oma koti?

Monet loukkaukset olemme huonompina isovanhempina kokeneet.

Mitä ne loukkaukset ovat?

Sitäkö että miniä esittää toiveita ja ohjeita lastensa hoitamisesta/ruokkimisesta yms.?

Vai sitä että hän ei halua viettää juhlapyhiä/perhejuhlia jne. kuten te?

Vai sitä että miniä ei halua sisustaa kuten te, kokata kuten te tai ottaa teiltä kotiinsa mukisematta sitä mitä sinne kannatte?

Mm. ylläolevat on kaikki asioita, joista huonoitsetuntoinen anoppini ns. loukkaantuu. Vaikka kyse on oikeasti siitä, että hän itse on rajaton.

Jaa. Minä otin itseeni siitä kun miniä kertoi ettei ennen ole käynyt kansakoulun käyneiden duunareiden kodissa jossa on lastulevykalusteita eikä laadukkaita astiastoja.

Minun kodissan oli..... sitä ja tätä. Autokaan ei ollut mikä rotisko.

Niin ja? Ei ollut käynyt aiemmin sellaisessa kodissa. Mutta eihän se hänen puolisonsa koti ollut, vaan sinun.

Vierailija kirjoitti:

Apua 🤣 Joo, anoppi ottaa yhteyttä mieheen kahdesti vuodessa (plus jos on hautajaisia), mies ei anoppiin koskaan. Kun anoppia tavataan, hän ei koskaan puhu lapsille mitään eikä ota heihin suoraan mitään kontaktia, eikä kyllä juuri muihinkaan ihmisiin. Pari kertaa on kommentoinut lasta lapsen yli itsekseen mutisten että "ai se tykkää piirtää".

Juu ei ole mun vastuulla mitenkään. Eikä lapset ole koskaan ilmaisseet että pitäisi tavata Ritva-mummoa useammin. Minun äidin luo menemisestä tai heidän kylään kutsumisesta kyllä kyselevät välillä, ja sitä järjestetään.

Miksi meidän kenenkään pitäisi haluta tiiviimpi suhde isän puolen isovanhempiin? Minun tai lasten? Anoppi ei ole mitenkään ilmaissut itse kaipaavansa sitä. Appi on vainaa.

Oispa kaikki anopit tommosia. Eivät soittele, eivät käy, eivät tuo huonoja lahjoja, tuntevat rajansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos appivanhemmat käyttäytyy miniäänsä kohtaan asiallisesti ja kohteliaasti alusta asti, ei ne välit jää etäisiksi.

Jos taas on sitä lyttäävää ja epäkunnioittavaa rajatonta ja mustasukkaista käytöstä jo ennen lapsia, ei se miniä äitinä sitä sen kummemmin jaksa. Eikä tuollaiset ihmiset muuten niille lapsillekaan mitään hyvää anna.

Voisiko samaa edellyttää miniään vaikka puolison koti olisi erilainen kuin oma koti?

Monet loukkaukset olemme huonompina isovanhempina kokeneet.

Mitä ne loukkaukset ovat?

Sitäkö että miniä esittää toiveita ja ohjeita lastensa hoitamisesta/ruokkimisesta yms.?

Vai sitä että hän ei halua viettää juhlapyhiä/perhejuhlia jne. kuten te?

Vai sitä että miniä ei halua sisustaa kuten te, kokata kuten te tai ottaa teiltä kotiinsa mukisematta sitä mitä sinne kannatte?

Mm. ylläolevat on kaikki asioita, joista huonoitsetuntoinen anoppini ns. loukkaantuu. Vaikka kyse on oikeasti siitä, että hän itse on rajaton.

Jaa. Minä otin itseeni siitä kun miniä kertoi ettei ennen ole käynyt kansakoulun käyneiden duunareiden kodissa jossa on lastulevykalusteita eikä laadukkaita astiastoja.

Minun kodissan oli..... sitä ja tätä. Autokaan ei ollut mikä rotisko.

Minkäikäisiä te olette???

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos appivanhemmat käyttäytyy miniäänsä kohtaan asiallisesti ja kohteliaasti alusta asti, ei ne välit jää etäisiksi.

Jos taas on sitä lyttäävää ja epäkunnioittavaa rajatonta ja mustasukkaista käytöstä jo ennen lapsia, ei se miniä äitinä sitä sen kummemmin jaksa. Eikä tuollaiset ihmiset muuten niille lapsillekaan mitään hyvää anna.

Voisiko samaa edellyttää miniään vaikka puolison koti olisi erilainen kuin oma koti?

Monet loukkaukset olemme huonompina isovanhempina kokeneet.

Mitä ne loukkaukset ovat?

Sitäkö että miniä esittää toiveita ja ohjeita lastensa hoitamisesta/ruokkimisesta yms.?

Vai sitä että hän ei halua viettää juhlapyhiä/perhejuhlia jne. kuten te?

Vai sitä että miniä ei halua sisustaa kuten te, kokata kuten te tai ottaa teiltä kotiinsa mukisematta sitä mitä sinne kannatte?

Mm. ylläolevat on kaikki asioita, joista huonoitsetuntoinen anoppini ns. loukkaantuu. Vaikka kyse on oikeasti siitä, että hän itse on rajaton.

Jaa. Minä otin itseeni siitä kun miniä kertoi ettei ennen ole käynyt kansakoulun käyneiden duunareiden kodissa jossa on lastulevykalusteita eikä laadukkaita astiastoja.

Minun kodissan oli..... sitä ja tätä. Autokaan ei ollut mikä rotisko.

Niin ja? Ei ollut käynyt aiemmin sellaisessa kodissa. Mutta eihän se hänen puolisonsa koti ollut, vaan sinun.

Hei taas, vanha tuttu saivartelija! Olet varmaan hirveän pitkästynyt ihminen. Siellä oli raikas aurinkoinen ilma lenkkeillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos appivanhemmat käyttäytyy miniäänsä kohtaan asiallisesti ja kohteliaasti alusta asti, ei ne välit jää etäisiksi.

Jos taas on sitä lyttäävää ja epäkunnioittavaa rajatonta ja mustasukkaista käytöstä jo ennen lapsia, ei se miniä äitinä sitä sen kummemmin jaksa. Eikä tuollaiset ihmiset muuten niille lapsillekaan mitään hyvää anna.

Voisiko samaa edellyttää miniään vaikka puolison koti olisi erilainen kuin oma koti?

Monet loukkaukset olemme huonompina isovanhempina kokeneet.

Mitä ne loukkaukset ovat?

Sitäkö että miniä esittää toiveita ja ohjeita lastensa hoitamisesta/ruokkimisesta yms.?

Vai sitä että hän ei halua viettää juhlapyhiä/perhejuhlia jne. kuten te?

Vai sitä että miniä ei halua sisustaa kuten te, kokata kuten te tai ottaa teiltä kotiinsa mukisematta sitä mitä sinne kannatte?

Mm. ylläolevat on kaikki asioita, joista huonoitsetuntoinen anoppini ns. loukkaantuu. Vaikka kyse on oikeasti siitä, että hän itse on rajaton.

Jaa. Minä otin itseeni siitä kun miniä kertoi ettei ennen ole käynyt kansakoulun käyneiden duunareiden kodissa jossa on lastulevykalusteita eikä laadukkaita astiastoja.

Minun kodissan oli..... sitä ja tätä. Autokaan ei ollut mikä rotisko.

Minkäikäisiä te olette???

Minkäikäisiä on ihmiset ennen peruskoulua?

Me asumme lähempänä ja olemme nuorempia kuin miniän vanhemmat.

Miniä pitää meihin enemmän yhteyttä kuin omiin vanhempiinsa tai oma poikamme meihin.

Suhde on hyvä ja läheinen ja saamme olla todella paljon lapsenlapsemme kanssa.

Minulla on ihana miniä ja teen parhaani ollakseni mieluinen anoppi.