Ketä ihmistä pelkäsit eniten lapsena?

Isääni. Erityisesti, kun tämä oli humalassa.

Samalla kadulla asuvan suurilapsisen perheen poikia, olivat myös samassa koulussa kanssani. Olivat aggressiivisia ja saattoivat käydä toisiin käsiksi ilman syytä, kerrankin yksi heistä vain ilmestyi kadulle nimittelemään ja potkimaan minua kesken leikkien. Pelottavin oli kuitenkin pojista vanhin, minua n. viisi vuotta vanhempi, joka oli aina kavereineen uhkailemassa pienempiä lapsia. Jouduin kulkemaan noiden talon ohi kun lähdin johonkin tai tulin kotiin, ja pelotti aina, että mitä keksivät seuraavaksi. Kerran olivat mm. piiloutuneet puskiin molemmin puolin katua ja ampuivat sieltä ohi kulkevia lapsia (heitä pienempiä tietysti) hernepyssyillä. Vanhemmat eivät tehneet asialle mitään, koska se oli "vain leikkiä" ja lasten kuului itse selvitellä välejään tuollaisissa tilanteissa.

Ekan luokan opettajaa.

Kauhun tasapaino oli kotona, pelkäsin vanhempiani.

Isäpuolta. Antoi minulle usein selkään

Tiina54v

Lähellä oli psykiatrinen sairaala. Sieltä ilmeisesti karkaili itsensäpaljastajamies. Tuli uimarannalle, jos mentiin kaverin kanssa ilman vanhempia, oli vastassa koulubussin pysäkillä. Sydän oli monesti kurkussa. Olin näissä tilanteissa onneksi aina kaverin kanssa, joka pysyi rauhallisena.

Inhoan itsensäpaljastelijoita. Nykyisin he ovat useimmiten kyllä naisia.

Me kanssa asuttiin tällaisen kunnallisen laitoksen vieressä, missä oli kaikenlaisia hoidokkeja.  Yksi mies oli erityisen pelottava, näin siitä pahoja uniakin.  Ei se mitään koskaan tehnyt, mutta tuijotti vihaisen näköisenä ja kuljeskeli meidän pihassakin ja joskus kurkki ikkunoista sisälle.  

Ala-asteen naisopettajaa, opetti meitä 3-6 luokalla. Oli kova huutamaan, ja vihainen mulle kun olin arka

Isää ja äitiä

Äitiäni: hänellä mielenterveysongelma ja räjähtäviä väkivaktaisia raivokohtauksia

Humalaisia ja mustia. Tosin pelkään niitä edelleen aikuisenakin.

Äitiä minäkin, kuten valitettavan moni muukin näköjään.

Pitikin oikein miettiä, varmaan se oli Leonid Ilja Brezhnev.

Vierailija kirjoitti:

Neegereitä. Asuin Kontulassa koko lapsuuteni.

Varmaan joo. Et ole kehä kolmosen sisäpuolella käynytkään.

Äitipuoltani. Jäin isän luokse asumaan ihan pienenä vanhempieni eron jälkeen ja isä löysi kohta uuden naisen. Lapseton nainen joka oli kotoisin Kainuun perukoilta ankeasta niukkuudesta. Hän oli hirveän ankara, kylmä ja ei näyttänyt positiivisia tunteita.  Isäni oli työnsä takia paljon pois kotoa ja minä pikkuveljeni kanssa äitipuolen hoivissa. Ymmärrän, että hän ei ollut innoissaan tilanteesta ja monta kertaa sanoikin, että hänen oli "pakko ottaa meidät". Tietysti me lapset kuuluimme isäni kanssa samaan pakettiin, kun äidistämme ei ollut huoltajaksi. Koko lapsuuden tunsin, että olin ei-toivottu. En uskaltanut pyytää tai vaatia mitään, olin vain näkymätön. Hän karjui pahalla äänellä ja retuutti jos olimme "käyttäytyneet huonosti".

Mutta uskokaa tai älkää, äitipuoli on edelleen elämässäni viidenkymmenen vuoden jälkeen, hän on paljon pehmentynyt ja lämmin mummo minun lapsilleni. 

Isoisää äidin puolelta pelkäsin, ole synkkä, sotatraumoista kärsivä ja räjähdysherkkä, ei pitänyt lapsista. Ja humalaisia ihan yleisellä tasolla.

Mustaa miestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Neegereitä. Asuin Kontulassa koko lapsuuteni.

Varmaan joo. Et ole kehä kolmosen sisäpuolella käynytkään.

Kontulan ostaria vastapäätä asuin. Ostostie 5 R? Tuleeko muuta?

Rehtoria vaikka en ikinä sen kummemmin tekemisissä ollutkaan. Samoin osa opettajista oli pelottavia ja yksi keittäjistä joka huusi aina ja kaikille. Silloin pidin sitä ihan mummona, mutta eipä se todellisuudessa tainnut olla kuin kärttyinen keski-ikäinen jolla oli jonkin sortin alkoholiongelma.

Jostain syystä muistaa vieläkin sen punakan raivonaaman ja vastaavanlaisia näkyy pubiruusuilla.

Vierailija kirjoitti:

Humalaisia ja mustia. Tosin pelkään niitä edelleen aikuisenakin.

Samat. Lisäksi sain kammon kaikkiin muihinkin päihteidenkäyttäjiin kun täällä alkoi pyöriä sellainen imppaaja joka kulki pitkin poikin sen rättinsä ja muovipussinsa kanssa ja silmät sillä seisoi päässä.