Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Hyväksyykö kukaan mies kaltaistani naista?
13.09.2023 |
Tuntuu että kerjään vain lisää pahaa mieltä itselleni menemällä deittisaitille. Ulkonäköni on ihan kiva laittautuessani hieman ja paino normaalin ylärajoilla. Lapset eivät ihan pieniä enää.
Isoin ongelmani on työttömyyteni, mikä johtuu vaikeista kiputiloista joihin ei vieläkään olla löydetty riittävää apua. Useimmiten olen todella kipeä, uupunut ja masentunut ja huomaan, että olen ollut sinkku jo tosi pitkään ja ilman mitään kivaa. Toisinaan tulee parempia päiviä, jolloin jaksan ajatella, että mahdollisesti joku haluaisi minuun tutustua. Pelkään vain miesten ajattelevan, että työtön yksinhuoltaja ei voisi vähempää kiinnostaa. Olen realisti, enkä edes halua, enkä pystyisikään seurustelemaan perinteiseen parisuhdemalliin tilanteeni ja sairauteni vuoksi. Joskus kaipaan läheisyyttä minäkin.
Kommentit (32)
Vierailija kirjoitti:
haet siis etäsuhdetta? sillointällöin tapailua kun kunto kestää? joskus harvoin voi sellainenkin onnistua, jos on seksiä riittävästi. muutenhan mies kyllästyy odottelemaan ja häippäsee. olen aina ollut kiinnostunut tuosta työttömyyden vaikutuksesta seurusteluun. haittaako jos molemmat on työelämän ulkopuolella? tai haittaako, jos vain toinen on? työtön mies ei kelpaa kenellekään, ainakaan minun ystävättärille, vaikka heillä olisi varaa elättää isompikin perhe. nyt ovat siinä pisteessä, että ikää on +45, ei lapsia, ja puolisoa tuskin enää löytävät minkään tasoista. eivät kelpaa enää edes sille työttömälle, itseään arvostavalle miehelle, eikä kaljulle, mahakkaalle karvanaamalle. yksinäisyys jäytää rotan lailla, kun tuli nirsoiltua silloin aikoinaan. mutta onnea etsintään.
Mikki suu kii. Ole nyt onnellinen että kelpasit sille yhdelle naiselle ja omien puheiden perusteella saitte lapsen. Säälin kyllä sitä naista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älä tuossa tilanteessa lähde seurustelemaan. Osa miehistä voi käyttää tuota tilannetta hyväksi.
Kannustan sinua miettimään, että mitä sellaista voit tässä hetkessä tehdä, että tulevaisuuden minäsi kiittää sinua?
Terapia ei ole koskaan pahaksi.
Kaikista parasta on se, että seisoo omilla jaloillaan ja viihtyy itsensä kanssa.Sitten joskus tulee hetki, kun sinä voit valita että kelpuutatko jonkun miehen eikä päinvastoin. Voit valita, ei sen vuoksi että sinulla on tarve vaan siksi koska haluat/voit.
Olen eri mieltä. Jo yksinäisyys voi olla niin raskasta, että sekin huonontaa terveyttä, psyykkistä, mutta myös fyysistä. Suurin osa ihmisistä kaipaa läheisyyttä, kosketusta.
Kumppanin löytyminen on vaikeaa lähes kaikille. Mutta kenellekään se ei ole mahdotonta. Hyväksikäyttäjiäkin on paljon liikkeellä. Tarkkana pitää olla. Luottaminen väärään tyyppiin voi olla lamauttavaa. Mutta jollei uskalla yrittää, ei voi löytää.
Jos lähtee hyväksyntää hakemaan, se on loputon suo. Hyväksy ensin itse itsesi ja rakasta. Lähde vasta sen jälkeen etsimään kumppania. Ja ne jotka ei sua hyväksy, ne eivät ole sinua varten. Miksi sinun pitäisi miellyttää ketään? Olet hyvä niin kuin olet, mutta sinun pitää tajuta se ensin itse.
Se, että olet sairas, ei ole synonyymi sille, ettei sua voi rakastaa. Kuvittelin samaa, kun nivelreuma runteli mun sormia ja ostokseni putoilivat pitkin kaupan lattiaa. Jostain paikalle kiiruhti maailman söpöin mies keräämään niitä mun kanssa ja tarjoutui viemään minut jopa kotiin. Se oli rakkautta ensi silmäyksellä. Mikään ei estä sua löytämästä kumppania ja olemasta onnellinen:)
Luulen, että työttömyyttä/sairautta ja kipua on niin paljon, että varmasti monet ihmiset ymmärtävät tilanteen. Yhtälaisesti jos sinä olet valmis hyväksymään uuden ihmisen elämääsi, joka ei ole 100%.n terve, ja mahdollisesti työtön, miksei se toimisi molempiin suuntiin. Toki joukkoon mahtuu aina k-päitä, mutta tutustumalla selviää. Onnea matkaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä tuossa tilanteessa lähde seurustelemaan. Osa miehistä voi käyttää tuota tilannetta hyväksi.
Kannustan sinua miettimään, että mitä sellaista voit tässä hetkessä tehdä, että tulevaisuuden minäsi kiittää sinua?
Terapia ei ole koskaan pahaksi.
Kaikista parasta on se, että seisoo omilla jaloillaan ja viihtyy itsensä kanssa.Sitten joskus tulee hetki, kun sinä voit valita että kelpuutatko jonkun miehen eikä päinvastoin. Voit valita, ei sen vuoksi että sinulla on tarve vaan siksi koska haluat/voit.
haiskahtaa sellaiselta feministiseltä ohjeelta, joka johtaa katastrofiin, ja sitten voikin ostaa koiran ja kuolla yksin.
On huomattavasti parempi kuolla yksin kuin ääliömiehen käden kautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kannata tosissaan etsiä miestä jos on masentunut, parisuhdemarkkinat ovat raakaa peliä. Jos siihen ryhtyy täytyy olla henkisesti tasapainossa ja valmis. Muuten menee tunteilla leikkimiseksi. Masentuneena ei oikeasti jaksa sitä peliä kun pitää miettiä aina että olenko tarpeeksi hyvä toiselle... kasva ensin rauhassa yksinäisenä ja tapaa eri ihmisiä, kyllä sitä voi löytää sen oikean samalla, luonnollisesti.
Olen itse samassa tilanteessa, tosin ei ole lapsia.
Jos saat kerran itsesi nätiksi, niin monikin saattaa aluksi ihastua sinuun.
Jonkin ajan päästä miestä alkavat haitata lapset, se ettei sulla ole koskaan varaa tehdä mitään mikä maksaa, ja sairauksien takia huonot päivät.
Löydät kyllä jonkun, mutta en tiedä kelpaako se.
Treffipalstat julmia niin miehille kuin naisillekin, jos asiat eivät ole kunnossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä tuossa tilanteessa lähde seurustelemaan. Osa miehistä voi käyttää tuota tilannetta hyväksi.
Kannustan sinua miettimään, että mitä sellaista voit tässä hetkessä tehdä, että tulevaisuuden minäsi kiittää sinua?
Terapia ei ole koskaan pahaksi.
Kaikista parasta on se, että seisoo omilla jaloillaan ja viihtyy itsensä kanssa.Sitten joskus tulee hetki, kun sinä voit valita että kelpuutatko jonkun miehen eikä päinvastoin. Voit valita, ei sen vuoksi että sinulla on tarve vaan siksi koska haluat/voit.
haiskahtaa sellaiselta feministiseltä ohjeelta, joka johtaa katastrofiin, ja sitten voikin ostaa koiran ja kuolla yksin.
Vai niin :) Mitähän vikaa siinä on, että ottaa vastaan vasta sitten kun oma kuppi on täynnä onnellisuutta ja hyvää oloa?
Olen koko elämäni tullut yksin toimeen, kasvattanut kaksi täysijärkistä tytärtä. Hyvin olen pärjännyt ilman miestä.
On välissä ollut jotain suhteita, jotka otti enemmän kun antoi.
Seuraava suhteeni olkoon sellainen, jossa molemmilla omat taloudet ja nähdään sillon ku siltä tuntuu. Toki, jos elämäni rakkaus kävelee vastaan otan sen ilomielin vastaan!
Joo ei kiinnosta. Kuulostaa siltä ettet toisi suhteeseen mitään hyvää
M40
Alue: Aihe vapaa
Ei naiset halua huonoa miestä, oikea kätesi on ystäväsi, vai oletko vasuri?