Lue keskustelun säännöt.
Onkohan mieheni sittenkään tosissani kanssani perheen perustamisen suhteen?
13.09.2023 |
Etenkin mies-näkökulmaa kaivataan.
Eli olen 28v nainen, mieheni 34v. Yhdessä oltu jo 6v. Asuttu yhdessäkin 4v. Alusta asti mieheni on puhunut miten hänkin haluaa perheen (avioliitto, lapsia, yhteinen omistusasunto). Kihloissa ollaan kyllä oltu jo kauan mutta homma ei etene. Ei tässä enää nuorennuta ja kaikki menee mielestäni hyvin. Kun otan puheeksi suhteen etenemisen, mies lupailee vain että kylläkyllä, ei vielä, myöhemmin kyllä. Jos "liian usein", kysyn, mies hermostuu ja sanoo että mitä tinkaat tuota kokoajan.
Työelämässä oltu jo pitkään, talous on ihan ok eli mikä estää? Mitään kalliita prinsessahäitä en halua.
Tiedän että moni nainen on tässä samassa tilanteessa. Olisi todella hyvä tietää vedätetäänkö minua vain ja mies katseleekin sivummalle josko löytyisi parempi. Isoveljeni, perheellinen mies, on minua varoitellut että voi olla että asia ei etene koskaan. Ja mitään pillereiden salaa poisjättämistä en todellakaan tee.
Viihdymme yhdessä kuitenkin, tehdään pieniä reissujakin, eli luulisi että seurani kiinnostaa kuitenkin?
Kaverit kyllä perheellistyvät ympärillämme mutta minä se olen vain tässä lähtöpisteessä.
Kommentit (91)
Ei kuulosta perheellistyvän suhteelta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehet noin ylipäätään eivät haluaisi millään muuttaa toimivaa systeemiä, sillä se vaatii aikaa eikä takeita onnistumisesta ole. Ovat siis mukavuudenhaluisia ja ennakoitavuudesta pitäviä. Mies ei halua keikuttaa venettä kun tietää että muutokset monesti tuovat mukanaan ennakoimattomuutta, ja niissä on negatiivisiakin puolia.
Ei mekään olla miehen kanssa naimisiin asti päästy, vaikka yhteinen talokin on. Talo on siksi eri kun jossainhan sitä pitää kuitenkin asua. Lapsia emme yhdessä tee, molemmilla on jo ihan omiksi tarpeiksi.
Sanele sun ehdot. Naisen nyt vaan on toimittava, koska ikä tulee jossain vaiheessa vastaan. Minä sanoin miehelleni, että haluan olla äiti ennen kuin täytän 30v. Mies oli myös ollut epävarma, mutta taisi olla tyytyväinen kun asetin konkreettisia tavoitteita ja kerroin mitä minä haluan, hän voi nyt ottaa tai jättää. Vihdoin tuumasta toimeen ja meille oli suuri onni, kun esikoistyttäremme syntyi kuukautta ennen 30v syntymäpäivääni :D
Edelliseen vielä lisään että mies pitää kuitnekin sormusta sormessaan, jotka saimme joskus 8v sitten ostettua kun kihlauduimme. Sittemmin kihlaus on peruuntunut mutta mies silti pitää omaansa, kuulemma hautaan saakka :D Itse en sormusta käytä sillä se ei mahdu sormeeni enää, eikä kukaan täällä viitsi nähdä sellaista vaivaa että ostaisi uuden tai suurennuttaisi tuon vanhan.
00340 kirjoitti:
En ole mies, mutta sanoisin, että isoveljeltä kannattaa kysyä mihin hän tuon mielipiteensä perustaa. Hän näkee miehenä sinun miehesi toimintatavan ja suhtautumisen sinuun.
Suhteenne on vakiintunut ja arkipäiväistynyt tuossa ajassa. Sinuna lopettaisin mieheltä kyselemisen ja alkaisin itse miettiä muita vaihtoehtoja. Sanoisin tämän myös miehelle eli sen, että harkitsen suhteen lopettamista, koska haluan lapsia. Mieti rakastatko miestä? Et puhunut siitä mitään. Olisiko hän hyvä isä? Miten paljon vietätte aikaa yhdessä, olisiko teillä kivaa perheenä? Itse kiinnittäisin tuohon huomiota, että oletko miehelle ns. kaikki kaikessa. Tärkeä ja sellainen, että hän näkee eteesi paljon vaivaa? Jos et ole, niin voi olla, että suhteenne on niin paljon arkipäiväistynyt, että mies on kadottanut tunteen palonsa sinua kohtaan.
On tietty mahdollista mennä myös terapiaan miettimään näitä. Mutta jos mies ei haluakaan lapsia, niin terapia ei välttämättä sitä muuta. Toisaalta miehestä voi kertoa myös hyvää, jos hän lykkääkin asiaa sen vuoksi, ettei koe olevansa vielä kypsä ja vastuullinen isäksi. Sellaisissa keskusteluissa terapia voi olla avuksi. Ei siis liity välttämättä sinuun se, ettei mies "uskalla" vielä hankkia lapsia.
Tämä oli hyvä neuvo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hän ei halua lasta. Ihan yksiselitteisesti selviää tuosta hänen reaktiostaan. Miehet sanoo kaikenlaista saadakseen parisuhteen ja vakituista seksiä. Hän ei halua mennä kihloja pidemmälle, mikä on häneltä täysin tulevaisuuden feikkaamista tässä vaiheessa ja murustelua, jotta pysyt hetken tyytyväisenä. Hän kavahti ajatusta lapsesta koska ei halua sitoutua mihinkään. Joten siinäpä se. Hän ei ole menossa naimisiin ja ei halua lasta.
Jos mies kykenee yhä sanomaan, että hän haluaa naimisiin ja lapsia, niin silloin hän haluaa. Ehkä enemmänkin hänen pitäisi saada ulos suusta, miksi hän haluaa viivytellä? Kokeeko, että ei ehkä halua niin tiiviisti sitoutua sinuun ja periaatteessa loppuelämäksi? Onko miehellä haave ehkä perustaa perhe unelmissaan jonkun toisen kanssa? Vai missä on ongelma...?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsi on se ratkaisu. Jos ei toinen halua, niin se oli siinä.
Niin yksinkertaista se on.
Onko mies pystynyt selvittämään sinulle, miksi ei halua naimisiin kanssasi? Miksi sitä pitää viivytellä, jos halua kummallakin on? Mies tietää kyllä nuoresta pojasta asti, haluaako hän naimisiin ja lapsia. Ehkä on yleensä kyllä.
M36
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vitkuttelijat eivät ole sitoutuneet suhteeseen. Olisinpa tajunnut sen itsekin. Odottelin avioitumista vuosia, sitä ei koskaan tapahtunut. Pelkkiä puheita vain. Lopulta mies vaihtoi minut uuteen ja eteni tämän kanssa pikavauhtia.
Todennäköisesti sun mies on vain kamalan mukavuudenhaluinen, eikä sillä ole välttämättä mitään tekemistä sen kanssa, etteikö hän rakastaisi sua. Mulla oli aikoinaan tuo sama ongelma, vaikka olenkin nainen. Mies otti vähän väliä puheeksi häät ja naimisiinmenon, mutta mua juhlien järjestäminen ja kaikki siihen liittyvä kylmäsi yli kaiken. Lopulta menimme naimisiin ilman ainoatakaan vierasta:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sano miehelle, että haluat konkretiaa. Joskus myöhemmin ei enää kelpaa sinulle. Voit esimerkiksi sanoa suoraan, että haluat vuoden loppuun mennessä ratkaisuja.
"Jos "liian usein", kysyn, mies hermostuu ja sanoo että mitä tinkaat tuota kokoajan."
=> mies laskelmoi. Äyskäsyllä saat hiljennettyä ja lopulta et uskalla kysyä. Poistuisin tuosta suhteesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä suhteen pitää edetä. Jos mies haluaa perheen ja lapsia, hän toimii kyllä itse aktiivisesti. En pidä hyvänä merkkinä sitä, että joudut kysymään.
Vierailija kirjoitti:
Sanele sun ehdot. Naisen nyt vaan on toimittava, koska ikä tulee jossain vaiheessa vastaan. Minä sanoin miehelleni, että haluan olla äiti ennen kuin täytän 30v. Mies oli myös ollut epävarma, mutta taisi olla tyytyväinen kun asetin konkreettisia tavoitteita ja kerroin mitä minä haluan, hän voi nyt ottaa tai jättää. Vihdoin tuumasta toimeen ja meille oli suuri onni, kun esikoistyttäremme syntyi kuukautta ennen 30v syntymäpäivääni :D
Kyllä ja ei. Hyvä jos homma skulaa teillä ja mies tarvitsi vain rohkaisua. Mutta siinä voi käydä niin jos nainen "kiristää" miehen avioon ja lapsiin, että siinä mies vähän aikaa kärvistelee ja sitten alkaa poikain riennot, työmatkat lisääntyä ja ties mitä keilakerhoa iltaisin/viikonloppuisin perheeltä pakoon. Lastenhoito jää vaimolle. Palstalta saamme lukea satoja ketjuja aiheesta. Joillekin miehille lapsi on jokin status-asia, en ihan naisena ymmärrä tätä, miksi, mutta nähtävästi näin on joillain. Lapsi on vaimon projekti mutta mies on "ylpeä isä". Palaa ehkä sitten asiaan kun pojan kanssa voi mennä kalastamaan tai matseihin. Eli ns. hupi-isä.
Vaikea asia! Miehet on monesti hiukan perässävedettäviä, fiksutkin. Mutta mistä tunnistaa sellaisen josta ei ole isäksi eikä aviomieheksi, mutta lupailee vain että nainen pysyisi siinä taloudenhoitajana ja kulujen puolittajana sekä tietty sängyn lämmittäjänä?
Yleensähän kokeneet iäkkäämmät naiset sanovat että jos mies haluaa naisen vaimokseen jne, niin ei se jää epäselväksi. Kyllä mies on aloitteellinen kun se oikea on kohdalla. Ei hän päästä naista menemään jahkaamalla vuosikausia vaan papin puheille mennään kyllä alle 6 vuoden!
Vierailija kirjoitti:
Onko mies pystynyt selvittämään sinulle, miksi ei halua naimisiin kanssasi? Miksi sitä pitää viivytellä, jos halua kummallakin on? Mies tietää kyllä nuoresta pojasta asti, haluaako hän naimisiin ja lapsia. Ehkä on yleensä kyllä.
M36
Siinähän se onkin kun hän on sanonut että hän haluaa naimisiin. Asia vain ei ole vielä hänen mielestään ajankohtainen. "Ehtiihän sitä vielä, ollaan nuoria", ja vertaa johonkin kaveriinsa jotka menivät 10v tunnettuaan naimisiin tjsp. Ainahan noihin pystyy jonkun kommentin heittämään jos haluaa vain vedättää.
Veljeni sanoi vain sitä, että tuo on joillekin miehille tyypillistä, saadaan nainen siinä pidettyä höpisemällä noista lapsista ja avioliitoista. Hän itse ei tuollaisia höpissyt muille kuin vain vaimolleen. Menivät avioon 3v kuluttua ensitapaamisesta.
En nyt haluaisi heittää muuten hyvää miestä hukkaankaan. Ehtisihän sitä vielä uudenkin löytää mutta kun rakastan tätä miestä. Ja monet 30+ ikäiset ovat valitettavasti jo isä-ihmisiksi ehtineitä ja haluaisin lähteä puhtaalta pöydältä enkä tässä iässä alkaa uusioperhesotkuihin.
ap.
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisesti sun mies on vain kamalan mukavuudenhaluinen, eikä sillä ole välttämättä mitään tekemistä sen kanssa, etteikö hän rakastaisi sua. Mulla oli aikoinaan tuo sama ongelma, vaikka olenkin nainen. Mies otti vähän väliä puheeksi häät ja naimisiinmenon, mutta mua juhlien järjestäminen ja kaikki siihen liittyvä kylmäsi yli kaiken. Lopulta menimme naimisiin ilman ainoatakaan vierasta:)
Mieheni tietää etten halua mitään isoja häitä. Ihan perhepiirissä tai vaikka kahdenkin vain kävisi minulle.
Lisäksi olen sanonut että suostun avioehtoonkin joten siitäkään ei voi olla kiinni.
ap.
Minkä takia naiset haluaa kiirehtiä?? Sitte mies jätetään ku haluaa edetä rauhassa eikä heti mennä naimisiin ja tehä lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko mies pystynyt selvittämään sinulle, miksi ei halua naimisiin kanssasi? Miksi sitä pitää viivytellä, jos halua kummallakin on? Mies tietää kyllä nuoresta pojasta asti, haluaako hän naimisiin ja lapsia. Ehkä on yleensä kyllä.
M36
Siinähän se onkin kun hän on sanonut että hän haluaa naimisiin. Asia vain ei ole vielä hänen mielestään ajankohtainen. "Ehtiihän sitä vielä, ollaan nuoria", ja vertaa johonkin kaveriinsa jotka menivät 10v tunnettuaan naimisiin tjsp. Ainahan noihin pystyy jonkun kommentin heittämään jos haluaa vain vedättää.
Veljeni sanoi vain sitä, että tuo on joillekin miehille tyypillistä, saadaan nainen siinä pidettyä höpisemällä noista lapsista ja avioliitoista. Hän itse ei tuollaisia höpissyt muille kuin vain vaimolleen. Menivät avioon 3v kuluttua ensitapaamisesta.
En nyt haluaisi heittää muuten hyvää miestä hukkaankaan. Ehtisihän sitä vielä uudenkin löytää mutta kun rakastan tätä miestä. Ja monet 30+ ikäiset ovat valitettavasti jo isä-ihmisiksi ehtineitä ja haluaisin lähteä puhtaalta pöydältä enkä tässä iässä alkaa uusioperhesotkuihin.
ap.
No sinun täytyy nyt vain kertoa miehellesi että hänelle asia ei kenties ole ajankohtainen mutta sinulle on koska naisen "ikkuna" perheen perustamiselle ei ole loputtoman pitkä. Eli nyt olisi miehen aika miettiä että milloin se aika hänen mielestään kenties olisi vai onko koskaan.
En ole mies, mutta sanoisin, että isoveljeltä kannattaa kysyä mihin hän tuon mielipiteensä perustaa. Hän näkee miehenä sinun miehesi toimintatavan ja suhtautumisen sinuun.
Suhteenne on vakiintunut ja arkipäiväistynyt tuossa ajassa. Sinuna lopettaisin mieheltä kyselemisen ja alkaisin itse miettiä muita vaihtoehtoja. Sanoisin tämän myös miehelle eli sen, että harkitsen suhteen lopettamista, koska haluan lapsia. Mieti rakastatko miestä? Et puhunut siitä mitään. Olisiko hän hyvä isä? Miten paljon vietätte aikaa yhdessä, olisiko teillä kivaa perheenä? Itse kiinnittäisin tuohon huomiota, että oletko miehelle ns. kaikki kaikessa. Tärkeä ja sellainen, että hän näkee eteesi paljon vaivaa? Jos et ole, niin voi olla, että suhteenne on niin paljon arkipäiväistynyt, että mies on kadottanut tunteen palonsa sinua kohtaan.
On tietty mahdollista mennä myös terapiaan miettimään näitä. Mutta jos mies ei haluakaan lapsia, niin terapia ei välttämättä sitä muuta. Toisaalta miehestä voi kertoa myös hyvää, jos hän lykkääkin asiaa sen vuoksi, ettei koe olevansa vielä kypsä ja vastuullinen isäksi. Sellaisissa keskusteluissa terapia voi olla avuksi. Ei siis liity välttämättä sinuun se, ettei mies "uskalla" vielä hankkia lapsia.