Miksi vanhemmat sallii tälläsen? MOT

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmissa on havaittavissa jaksamisvajetta, kaikki vanhemmat eivät itsekään ole päässeet kiinni yhteiskuntaan, ja lisäksi huono-osaisuus periytyy joissain tapauksissa ylisukupolvisesti. 

Tietäisittepä miten sairaita perheitä asuu myös hienostoalueiden upeissa kivitaloissa. Ulkoapäin kaikki näyttää näissä perheissä suorastaan unelmalta, mutta sisältä ovat kuin painajaisesta.

-työkseen näitäkin perheitä kohtaava-

Niin, esim jaksmisvajetta voi olla myös ns hyvissä perheissä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmissa on havaittavissa jaksamisvajetta, kaikki vanhemmat eivät itsekään ole päässeet kiinni yhteiskuntaan, ja lisäksi huono-osaisuus periytyy joissain tapauksissa ylisukupolvisesti. 

Tietäisittepä miten sairaita perheitä asuu myös hienostoalueiden upeissa kivitaloissa. Ulkoapäin kaikki näyttää näissä perheissä suorastaan unelmalta, mutta sisältä ovat kuin painajaisesta.

-työkseen näitäkin perheitä kohtaava-

Todellako?!

Sairasta. Sairasta on myös se ettei pikkupsykoille voida Suomessa yhtään mitään, saavat rääkätä ja mellastaa ihan miten huvittaa!

Kiusaajia riittää. Ja erehdyin luulemaan että vanhemmiten se loppuu mutta eipä loppunutkaan. En tod. ymmärrä että yliopistossa tai työpaikalla kiusataan mut niin se vaan menee. Maailma on pieni, kun törmään ja näen ko henkilöitä pulassa niin en prkl auta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko oikeasti niin naiivi, että luulet kaikille lapsille on suotu välittävät vanhemmat? Suomessa on huutava pula välittävistä aikuisista. Suomi ja suomalaiset ovat taantuneet jo pitkään, jopa aiemmin fiksut ihmiset ovat lähteneet mukaan tähän vihervasemmiston kulttuurinsuojelupelleilyyn, lähtevät mukaan kaikkeen nyhtökauravillitykseen ja sähköautoiluun vaikkei heillä ole näihin edes varaa. Työssäkäynti ei kiinnosta, oman lapsen tai puolison hyvinvointi ei kiinnosta, oma agenda ja ideologia on se joka määrää elämän suunnan, sitä mietitään yöt unessa ja päivät valveilla. En tiedä johtuuko tuo nyt aivopesusta ja pitkästä väsytystaistelusta että ihminen muuttuu vai vaan mielen heikkoudesta ja muista päänvioista. 

Suomi on ohi. 

Feministihysteerkoilla ei poliittisesti korrektissa ajassamme ole ketään, joka uskaltaisi pysäyttää yhä päättömämmäksi käyvän raivoamisen edes varoittavilla ja rauhoittavilla sanoilla. Feministit saavat rauhassa taantua itkupokuraivoasteelle, omaksi ja muiden vahingoksi. Etenkin, kun länsimainen altruismi ei salli edes ongelmasta puhumista. Puhumattomuudesta on toivottoman pitkä matka korjausliikeisiin, joilla olisi jotain tehoa. 

Nämä kohut menevät ihan peruskaavan mukaan: tulee ilmi ongelma, joihin johdonmukaisin reaktio on pohtia ratkaisua. Seuraavaksi tulee neiti liberaali, joka puuttuu siihen mitä joku sanoi tästä ongelmasta. Tartutaan johonkin huonosti ilmaistuun ulostuloon, tehdään siitä pahin mahdollinen tulkinta ja ilmoitetaan ”tässä on meillä ongelma!” Asiaa vyörytetään seuraavat päivät mediassa, jotta alkuperäinen puheenaihe unohtuu. Lillukanvarsiin takertumalla saadaan tikusta asiaa ja näin sekin, mitä joku typerys sanoi muodostuu epäkohdaksi todellisten sellaisten yli.

Ja mitä tällä kaikella saadaan? Lisää keskustelua, lisää käsien heiluttelua. Aina sama juttu; jos todellisuudessa tapahtuu koskaan mitään ja joku pohtii sen pohjalta ääneen ratkaisuja, karkaa koko homma seuraavassa hetkessä metatasolle. Kuinka mitään konkreettista voidaan saada aikaan, jos välitön reaktio on puhua niistä, jotka puhuvat ongelmista tai yritävät tehdä jotain niiden eteen. 

Totta kai pitää puhua ja selvittää, ei ne muuten selviä tai jos edes selviää silloinkaan, mutta kaikki ei osaa puhua.

Hienojen ohjeiden antajan on hyvä muistaa, että ei voi vaatia jotain selvittämään asioita, jos keskustelukulttuuriin kuuluu uhkaukset, aggressiivisuus ja sellainen uhka, että ei kannata, voi sanoa tai vastata mitä haluaa, ilman että toinen saattaa napsahtaa ja saattaa mennä fyysiseksi kahakaksi. (perustuen aikaisempiin kokemuksiin) Kukaan ei voi vaatia tuon tyyppisiä selvityksiä tai keskusteluja.

Jos joku ei halua varsinaisesti keskustella,

vaan purnata jostakin, ehkä aiheestakin, sekin on tehtävä ilman törky käytöstä tai ilman uhkaavaa käytöstä. Joku voi tuntea tuollaisen todella epämiellttävänä, enkä oikein katso että kenenkään on pakko alistua minkälaiseen keskusteluun tai selvittelyyn tahansa, olkoon syytettynä syystä tai ei.

Silloin on aiheellista puhua siitä, miten ja mitä joku sanoi tai käyttäytyi, vaikka taustalla olisikin jokin selvitettävä aihe. Ihan jo sen takia, että ehkä olisi aiheellista pyytää toisenlaista keskustelua ensi kerralla. Kaikki asiat ei vaadi tekoja, jotkut purnaa menneistä.

Asian selvittelyä ja keskustelua voi vaatia ja odottaa aina toiselta, mutta sellaisella yleisellä hyväksyttävällä tavalla. Ei niin, että toinen päättää mitä sanotaan, miten ja koska ja toinen ei voi edes vastata mitä haluaa. .

Esim. en näe yhtään järkevää syytä miksi ei voisi puhua asioista normaalisti selvin päin, eikä kännissä uhkauksien kera.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko oikeasti niin naiivi, että luulet kaikille lapsille on suotu välittävät vanhemmat? Suomessa on huutava pula välittävistä aikuisista. Suomi ja suomalaiset ovat taantuneet jo pitkään, jopa aiemmin fiksut ihmiset ovat lähteneet mukaan tähän vihervasemmiston kulttuurinsuojelupelleilyyn, lähtevät mukaan kaikkeen nyhtökauravillitykseen ja sähköautoiluun vaikkei heillä ole näihin edes varaa. Työssäkäynti ei kiinnosta, oman lapsen tai puolison hyvinvointi ei kiinnosta, oma agenda ja ideologia on se joka määrää elämän suunnan, sitä mietitään yöt unessa ja päivät valveilla. En tiedä johtuuko tuo nyt aivopesusta ja pitkästä väsytystaistelusta että ihminen muuttuu vai vaan mielen heikkoudesta ja muista päänvioista. 

Suomi on ohi. 

Feministihysteerkoilla ei poliittisesti korrektissa ajassamme ole ketään, joka uskaltaisi pysäyttää yhä päättömämmäksi käyvän raivoamisen edes varoittavilla ja rauhoittavilla sanoilla. Feministit saavat rauhassa taantua itkupokuraivoasteelle, omaksi ja muiden vahingoksi. Etenkin, kun länsimainen altruismi ei salli edes ongelmasta puhumista. Puhumattomuudesta on toivottoman pitkä matka korjausliikeisiin, joilla olisi jotain tehoa. 

Nämä kohut menevät ihan peruskaavan mukaan: tulee ilmi ongelma, joihin johdonmukaisin reaktio on pohtia ratkaisua. Seuraavaksi tulee neiti liberaali, joka puuttuu siihen mitä joku sanoi tästä ongelmasta. Tartutaan johonkin huonosti ilmaistuun ulostuloon, tehdään siitä pahin mahdollinen tulkinta ja ilmoitetaan ”tässä on meillä ongelma!” Asiaa vyörytetään seuraavat päivät mediassa, jotta alkuperäinen puheenaihe unohtuu. Lillukanvarsiin takertumalla saadaan tikusta asiaa ja näin sekin, mitä joku typerys sanoi muodostuu epäkohdaksi todellisten sellaisten yli.

Ja mitä tällä kaikella saadaan? Lisää keskustelua, lisää käsien heiluttelua. Aina sama juttu; jos todellisuudessa tapahtuu koskaan mitään ja joku pohtii sen pohjalta ääneen ratkaisuja, karkaa koko homma seuraavassa hetkessä metatasolle. Kuinka mitään konkreettista voidaan saada aikaan, jos välitön reaktio on puhua niistä, jotka puhuvat ongelmista tai yritävät tehdä jotain niiden eteen. 

Totta kai pitää puhua ja selvittää, ei ne muuten selviä tai jos edes selviää silloinkaan, mutta kaikki ei osaa puhua.

Hienojen ohjeiden antajan on hyvä muistaa, että ei voi vaatia jotain selvittämään asioita, jos keskustelukulttuuriin kuuluu uhkaukset, aggressiivisuus ja sellainen uhka, että ei kannata, voi sanoa tai vastata mitä haluaa, ilman että toinen saattaa napsahtaa ja saattaa mennä fyysiseksi kahakaksi. (perustuen aikaisempiin kokemuksiin) Kukaan ei voi vaatia tuon tyyppisiä selvityksiä tai keskusteluja.

Jos joku ei halua varsinaisesti keskustella,

vaan purnata jostakin, ehkä aiheestakin, sekin on tehtävä ilman törky käytöstä tai ilman uhkaavaa käytöstä. Joku voi tuntea tuollaisen todella epämiellttävänä, enkä oikein katso että kenenkään on pakko alistua minkälaiseen keskusteluun tai selvittelyyn tahansa, olkoon syytettynä syystä tai ei.

Silloin on aiheellista puhua siitä, miten ja mitä joku sanoi tai käyttäytyi, vaikka taustalla olisikin jokin selvitettävä aihe. Ihan jo sen takia, että ehkä olisi aiheellista pyytää toisenlaista keskustelua ensi kerralla. Kaikki asiat ei vaadi tekoja, jotkut purnaa menneistä.

Asian selvittelyä ja keskustelua voi vaatia ja odottaa aina toiselta, mutta sellaisella yleisellä hyväksyttävällä tavalla. Ei niin, että toinen päättää mitä sanotaan, miten ja koska ja toinen ei voi edes vastata mitä haluaa. .

Esim. en näe yhtään järkevää syytä miksi ei voisi puhua asioista normaalisti selvin päin, eikä kännissä uhkauksien kera.

Suomessa on opppivelvollisuus, mutta ei velvollisuus oppia ymmärtämään lukemaansa?

Turpaan vaan kiusaajille. Ei ne muuten opi.

Vierailija kirjoitti:

Itse luin tuon jutun ja mietin, että en sallisi omaa lastani kiusattavan näin. En haluaisi altistaa lastani tuollaiseen kohteluun, vaan olisin jo aikoja sitten muuttanut kauas pois tuolta alueelta. Lähtenyt lapsi mukanani ulkomaankomennukselle, tai muuttanut toiselle paikkakunnalle. 

Omaa lastani kiusattiin lyhyen aikaa yhden luokka-asteen alussa. Yhdessä välikohtauksessa lastani oli kuristettu ja tilanne oli ollut siis ihan oikeasti jo vakava. Kun asiaa myöhemmin puitiin muiden vanhempien kanssa, kertoi yhden kiusaajan vanhempi, että lapseni oli huudellut näille "kiusaajille" jotain, eli itse aiheuttanut tilanteen.  Lapseni on yksi luokan pienikokoisimmista ja hiukan introvertti  tyyppi. En hetkeäkään usko, että hän olisi huudellut mitään. Enkä yksinkertaisesti tajua, mikä huutelu olisi oikeuttanut alkaa porukalla kuristamaan toista. Mutta näin se oikeustaju vaihtelee. Onneksi ei ollut hänen kullannuppunsa mitenkään syyllinen tapaukseen. Meidän kohdalla tilanne kuitenkin rauhoittui jokin aika tämän jälkeen. Vanhat kiusaajat ovat jopa kavereita nykyisin. Mutta yhä edelleen tarkkailen päivittäin, onko kiusaaminen mahdollisesti alkanut uudelleen, onko kavereita ja mitä heidän kanssaan touhutaan.

Kuule, se huutelu on ihan yhtä lailla kiusaamista kuin kiinnikäyminenkin. Ja juuri tuota ne hiljaiset ja kiltit lapset tekevät, huutelevat, puhuvat seläntakana pahaa niin että uhri kuulee, jättävät ryhmätöiden ulkopuolelle, ärsyttävät tietoisesti sellaista tyyppiä, joka on herkästi ärsyyntyvä, ehkä jotain nepsyoireilua. Koska se on niin hauskaa saada se uhri kiivastumaan, käymään kiinni, opettajan puhutteluun, jälki-istuntoon ja lisäksi sen kiltin saada muut luokkalaiset puolelleen. Henkiset arvet on useimmiten paljon syvemmät kuin fyysiset, ja niitä se huutelu aiheuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Kiusaajista tulee menestyjiä.

Joistain harvoista voi tullakin.

Usein nämä päätyvät rikollisiksi, huumeiden käyttäjiksi ja varhain hautaan

Tuossa tilanteessa on yksi ainoa ratkaisu. Toivottavasti toinen vanhemmista tarttuu toimeen. On kuitenkin ensikertalainen, Suomessa on paljousalennus, yksittäiset teot eivät kumuloidu vaan maksimi on elinkautinen, ja elinkautinen on tuurilla 10 vuotta. Sillä päästään ongelmasta, koska ei noista hulluista kiusaajamukuloista tule ikinä ihmisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse luin tuon jutun ja mietin, että en sallisi omaa lastani kiusattavan näin. En haluaisi altistaa lastani tuollaiseen kohteluun, vaan olisin jo aikoja sitten muuttanut kauas pois tuolta alueelta. Lähtenyt lapsi mukanani ulkomaankomennukselle, tai muuttanut toiselle paikkakunnalle. 

Omaa lastani kiusattiin lyhyen aikaa yhden luokka-asteen alussa. Yhdessä välikohtauksessa lastani oli kuristettu ja tilanne oli ollut siis ihan oikeasti jo vakava. Kun asiaa myöhemmin puitiin muiden vanhempien kanssa, kertoi yhden kiusaajan vanhempi, että lapseni oli huudellut näille "kiusaajille" jotain, eli itse aiheuttanut tilanteen.  Lapseni on yksi luokan pienikokoisimmista ja hiukan introvertti  tyyppi. En hetkeäkään usko, että hän olisi huudellut mitään. Enkä yksinkertaisesti tajua, mikä huutelu olisi oikeuttanut alkaa porukalla kuristamaan toista. Mutta näin se oikeustaju vaihtelee. Onneksi ei ollut hänen kullannuppunsa mitenkään syyllinen tapaukseen. Meidän kohdalla tilanne kuitenkin rauhoittui jokin aika tämän jälkeen. Vanhat kiusaajat ovat jopa kavereita nykyisin. Mutta yhä edelleen tarkkailen päivittäin, onko kiusaaminen mahdollisesti alkanut uudelleen, onko kavereita ja mitä heidän kanssaan touhutaan.

Kuule, se huutelu on ihan yhtä lailla kiusaamista kuin kiinnikäyminenkin. Ja juuri tuota ne hiljaiset ja kiltit lapset tekevät, huutelevat, puhuvat seläntakana pahaa niin että uhri kuulee, jättävät ryhmätöiden ulkopuolelle, ärsyttävät tietoisesti sellaista tyyppiä, joka on herkästi ärsyyntyvä, ehkä jotain nepsyoireilua. Koska se on niin hauskaa saada se uhri kiivastumaan, käymään kiinni, opettajan puhutteluun, jälki-istuntoon ja lisäksi sen kiltin saada muut luokkalaiset puolelleen. Henkiset arvet on useimmiten paljon syvemmät kuin fyysiset, ja niitä se huutelu aiheuttaa.

Siis sinun mielestäsi on ok käydä porukalla jonkun pienemmän kimppuun, kun ensin valehtelee kuulleensa jonkun poikkipuolisen sanan. Mielenkiintoisia kasvatusmetodeita. Mutta ihan hyvä, voidaankos me aikuisetkin toimia niin?

Vierailija kirjoitti:

Jostakin syystä koulussa käydyt kasvatuskeskustelut eivät tehonneet kiusaajiin.

Myötähäpeä, miten joku edes kuvittelee, että kasvatuskeskustelut tehoaa? JUURISYYT! Jos näitä oikeasti halutaan estää pitää katsoa mitä tekijöille on tapahtunut. 

Mitä muuta voi tehdä kuin kasvatuskeskustelu? Kouluissa entisaikoina käytetyt menetelmät ovat väkivaltaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmissa on havaittavissa jaksamisvajetta, kaikki vanhemmat eivät itsekään ole päässeet kiinni yhteiskuntaan, ja lisäksi huono-osaisuus periytyy joissain tapauksissa ylisukupolvisesti. 

Tietäisittepä miten sairaita perheitä asuu myös hienostoalueiden upeissa kivitaloissa. Ulkoapäin kaikki näyttää näissä perheissä suorastaan unelmalta, mutta sisältä ovat kuin painajaisesta.

-työkseen näitäkin perheitä kohtaava-

Ja itse olet ammatiltasi ylpeä sosiaaliohjaaja vai lähihoitaja? Joka asuu lähiössä ja elää pas ka elämää, joka on painajaista ja myös ulospäin näyttää painajaiselta