Miksi vihreä harvinainen väri nisäkkäissä, sulautuisivat hyvin metsän vihreyteen kesällä vaikkapa vihreät sudet ja hirvet, myös koiralle sopisi vihreä väri!

Yksi syy voi olla siinä että värejä ei varsinaisesti ole olemassa. Ne ovat vain aivojemme tulkintaa siitä minkälaisia valon aallonpituuksia silmämme havaitsevat.

Toisella eläimellä (vaikka saalistava leijona) saattaa olla täysin erilainen näköaisti ja värien tulkinta. Monet muut nisäkkäät ja suurpedot näkevät värejä huonommin kuin ihminen jolle on ollut evoluutiohistoriassa eduksi että viidakon vihreyden joukosta on erotettu syötävät hedelmät, marjat jne. Monet petoeläimet ovat myös kehittyneet saalistamaan hämärässä ja pimeässä jossa väreillä ei ole niin suurta merkitystä.

Tämä näkyy hyvin seepran värityksessä joka ihmisen silmään näyttää maailman huonoimmalta suojaväriltä ja suorastaan huutaa huomiota, mutta yöllä saalistavan kissapedon silmin musta-valkoista pystyraitaa on vaikea erottaa kasvien varjoista.

Puiden rungot on aika usein muuta kuin vihreää ja lehdet ja neulaset on yleensä aika korkealla. Eihän maastopukukaan ole pelkästään vihreä.

Vierailija kirjoitti:

Yksi syy voi olla siinä että värejä ei varsinaisesti ole olemassa. Ne ovat vain aivojemme tulkintaa siitä minkälaisia valon aallonpituuksia silmämme havaitsevat.

Toisella eläimellä (vaikka saalistava leijona) saattaa olla täysin erilainen näköaisti ja värien tulkinta. Monet muut nisäkkäät ja suurpedot näkevät värejä huonommin kuin ihminen jolle on ollut evoluutiohistoriassa eduksi että viidakon vihreyden joukosta on erotettu syötävät hedelmät, marjat jne. Monet petoeläimet ovat myös kehittyneet saalistamaan hämärässä ja pimeässä jossa väreillä ei ole niin suurta merkitystä.

Tämä näkyy hyvin seepran värityksessä joka ihmisen silmään näyttää maailman huonoimmalta suojaväriltä ja suorastaan huutaa huomiota, mutta yöllä saalistavan kissapedon silmin musta-valkoista pystyraitaa on vaikea erottaa kasvien varjoista.

Ssepran väritys on muodostunut viilentämään helteessä.

Kalat kutuasussaan voivat olla hyvinkin värikkäitä. Esim. nieriällä on punainen vatsa. Kokoaikaista kutuväritystä on turhan kallista ylläpitää ja se voi houkutella petoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko koskaan katsonut todella tarkasti, mitä värejä metsässä on? Aivan oikein, pääosn ruskeaa ja harmaata, vihreää on aika lailla vähän siellä, missä on eläimiä. Käytännössä ruohot, saniaiset, varpukasvit jne, on vihreitä pienen hetken keväällä, sitten alkaa ripeä lakastuminen.

Älä katso yleiskuvaa, katso yksityiskohtia ja hämmästy!

Suomessa juu, mutta entäs ikivihreät sademetsät ja tropiikki?  Siellä ei luonto lakastu tai kellastu ja silti nisäkkäitä ei ole siunattu vihreällä värillä.  Papukaijat, sammakot, käärmeet ja liskot on sen sijaan vihreitä.

Katsomalla Avaraa luontoa tai Alastomia selviytyjiä, niin ei siellä maan tasalla niin vihreää ole kuin voisi kuvitella

Vierailija kirjoitti:

Ja sitten tulee talvi.

Eipä tule missään tropiikissa, mutta ei sielläkään ole vihreitä nisäkkäitä.

Koska pohjoisessa vihreää on vain muutama kuukausi.

Luonnon väri on ruskea, eikä vassareiden ideoima vihreä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi syy voi olla siinä että värejä ei varsinaisesti ole olemassa. Ne ovat vain aivojemme tulkintaa siitä minkälaisia valon aallonpituuksia silmämme havaitsevat.

Toisella eläimellä (vaikka saalistava leijona) saattaa olla täysin erilainen näköaisti ja värien tulkinta. Monet muut nisäkkäät ja suurpedot näkevät värejä huonommin kuin ihminen jolle on ollut evoluutiohistoriassa eduksi että viidakon vihreyden joukosta on erotettu syötävät hedelmät, marjat jne. Monet petoeläimet ovat myös kehittyneet saalistamaan hämärässä ja pimeässä jossa väreillä ei ole niin suurta merkitystä.

Tämä näkyy hyvin seepran värityksessä joka ihmisen silmään näyttää maailman huonoimmalta suojaväriltä ja suorastaan huutaa huomiota, mutta yöllä saalistavan kissapedon silmin musta-valkoista pystyraitaa on vaikea erottaa kasvien varjoista.

Ssepran väritys on muodostunut viilentämään helteessä.

Tämä on yksi uusi teoria, mutta miksi seepra ei sitten ole kokonaan valkoinen? Mikseivät muut savannieläimet ole myös valkoisia jos se tarjoaa lajin säilymiselle etua?

Toinen, vanhempi, teoria on, että kun seepran päävihollinen on värisokea kissapeto joka saalistaessaan pyrkii erottamaan yhden sairaan tai hitaamman saaliseläimen laumasta, niin isosta raidallisten seeprojen laumasta leijonan on vaikea erottaa yksittäisten eläinten ääriviivoja.

Kolmas teoria on, että mustavalkoinen raidoitus sekottaisi seeproja kiusaavien kärpästen näön ja saisi nämä jättämään seeprat rauhaan. Tähän en oikein usko koska evoluutio ei kehitä mitään mukavuuden vuoksi, vaan ainoastaan lajin selviytymistä ja henkiinjäämistä edistävät ominaisuudet pääsevät voimistamaan. Tästä syystä on todennäköisempää että raidoitus on kehittynyt hämäämään saalistajia kuin karkoittamaan kärpäsiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko koskaan katsonut todella tarkasti, mitä värejä metsässä on? Aivan oikein, pääosn ruskeaa ja harmaata, vihreää on aika lailla vähän siellä, missä on eläimiä. Käytännössä ruohot, saniaiset, varpukasvit jne, on vihreitä pienen hetken keväällä, sitten alkaa ripeä lakastuminen.

Älä katso yleiskuvaa, katso yksityiskohtia ja hämmästy!

Suomessa juu, mutta entäs ikivihreät sademetsät ja tropiikki?  Siellä ei luonto lakastu tai kellastu ja silti nisäkkäitä ei ole siunattu vihreällä värillä.  Papukaijat, sammakot, käärmeet ja liskot on sen sijaan vihreitä.

Onko se sademetsä oikeasti vihreä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi syy voi olla siinä että värejä ei varsinaisesti ole olemassa. Ne ovat vain aivojemme tulkintaa siitä minkälaisia valon aallonpituuksia silmämme havaitsevat.

Toisella eläimellä (vaikka saalistava leijona) saattaa olla täysin erilainen näköaisti ja värien tulkinta. Monet muut nisäkkäät ja suurpedot näkevät värejä huonommin kuin ihminen jolle on ollut evoluutiohistoriassa eduksi että viidakon vihreyden joukosta on erotettu syötävät hedelmät, marjat jne. Monet petoeläimet ovat myös kehittyneet saalistamaan hämärässä ja pimeässä jossa väreillä ei ole niin suurta merkitystä.

Tämä näkyy hyvin seepran värityksessä joka ihmisen silmään näyttää maailman huonoimmalta suojaväriltä ja suorastaan huutaa huomiota, mutta yöllä saalistavan kissapedon silmin musta-valkoista pystyraitaa on vaikea erottaa kasvien varjoista.

Ssepran väritys on muodostunut viilentämään helteessä.

Tämä on yksi uusi teoria, mutta miksi seepra ei sitten ole kokonaan valkoinen? Mikseivät muut savannieläimet ole myös valkoisia jos se tarjoaa lajin säilymiselle etua?

Toinen, vanhempi, teoria on, että kun seepran päävihollinen on värisokea kissapeto joka saalistaessaan pyrkii erottamaan yhden sairaan tai hitaamman saaliseläimen laumasta, niin isosta raidallisten seeprojen laumasta leijonan on vaikea erottaa yksittäisten eläinten ääriviivoja.

Kolmas teoria on, että mustavalkoinen raidoitus sekottaisi seeproja kiusaavien kärpästen näön ja saisi nämä jättämään seeprat rauhaan. Tähän en oikein usko koska evoluutio ei kehitä mitään mukavuuden vuoksi, vaan ainoastaan lajin selviytymistä ja henkiinjäämistä edistävät ominaisuudet pääsevät voimistamaan. Tästä syystä on todennäköisempää että raidoitus on kehittynyt hämäämään saalistajia kuin karkoittamaan kärpäsiä.

Kyllä ne väittää että seeprakuvio hämää paarmoja ja tsetsekärpäsiä tms.

Nisäkkäiden ihon melanosyyttisolut tuottavat rajallisesti värejä. Siinä se tärkein fysiologinen syy.

Ei ole syntynyt vihreäyttä aiheuttavaa mutaatiota joten se siitä.

Tatuointeja ottavat ilmeisesti ajattelevat juuri sulautuvansa vanhemmiten metsän vihreyteen. Sellaisiksi harmaanvihreiksihän ne läiskät muuttuvat. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi syy voi olla siinä että värejä ei varsinaisesti ole olemassa. Ne ovat vain aivojemme tulkintaa siitä minkälaisia valon aallonpituuksia silmämme havaitsevat.

Toisella eläimellä (vaikka saalistava leijona) saattaa olla täysin erilainen näköaisti ja värien tulkinta. Monet muut nisäkkäät ja suurpedot näkevät värejä huonommin kuin ihminen jolle on ollut evoluutiohistoriassa eduksi että viidakon vihreyden joukosta on erotettu syötävät hedelmät, marjat jne. Monet petoeläimet ovat myös kehittyneet saalistamaan hämärässä ja pimeässä jossa väreillä ei ole niin suurta merkitystä.

Tämä näkyy hyvin seepran värityksessä joka ihmisen silmään näyttää maailman huonoimmalta suojaväriltä ja suorastaan huutaa huomiota, mutta yöllä saalistavan kissapedon silmin musta-valkoista pystyraitaa on vaikea erottaa kasvien varjoista.

Ssepran väritys on muodostunut viilentämään helteessä.

Tämä on yksi uusi teoria, mutta miksi seepra ei sitten ole kokonaan valkoinen? Mikseivät muut savannieläimet ole myös valkoisia jos se tarjoaa lajin säilymiselle etua?

Toinen, vanhempi, teoria on, että kun seepran päävihollinen on värisokea kissapeto joka saalistaessaan pyrkii erottamaan yhden sairaan tai hitaamman saaliseläimen laumasta, niin isosta raidallisten seeprojen laumasta leijonan on vaikea erottaa yksittäisten eläinten ääriviivoja.

Kolmas teoria on, että mustavalkoinen raidoitus sekottaisi seeproja kiusaavien kärpästen näön ja saisi nämä jättämään seeprat rauhaan. Tähän en oikein usko koska evoluutio ei kehitä mitään mukavuuden vuoksi, vaan ainoastaan lajin selviytymistä ja henkiinjäämistä edistävät ominaisuudet pääsevät voimistamaan. Tästä syystä on todennäköisempää että raidoitus on kehittynyt hämäämään saalistajia kuin karkoittamaan kärpäsiä.

Ei ole yksi uusi teoria. Monta vuotta sitten katsoin ohjelman, jossa käsiteltiin serpran raitojen tarkoitusta.

Suomalainen metsä on ennenkaikkea varjoisa. Ruskea ja raidallinen väritys toimii suojavärityksenä valon ja varjon, kirkkaan ja tumman vaihtelussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi syy voi olla siinä että värejä ei varsinaisesti ole olemassa. Ne ovat vain aivojemme tulkintaa siitä minkälaisia valon aallonpituuksia silmämme havaitsevat.

Toisella eläimellä (vaikka saalistava leijona) saattaa olla täysin erilainen näköaisti ja värien tulkinta. Monet muut nisäkkäät ja suurpedot näkevät värejä huonommin kuin ihminen jolle on ollut evoluutiohistoriassa eduksi että viidakon vihreyden joukosta on erotettu syötävät hedelmät, marjat jne. Monet petoeläimet ovat myös kehittyneet saalistamaan hämärässä ja pimeässä jossa väreillä ei ole niin suurta merkitystä.

Tämä näkyy hyvin seepran värityksessä joka ihmisen silmään näyttää maailman huonoimmalta suojaväriltä ja suorastaan huutaa huomiota, mutta yöllä saalistavan kissapedon silmin musta-valkoista pystyraitaa on vaikea erottaa kasvien varjoista.

Ssepran väritys on muodostunut viilentämään helteessä.

Tämä on yksi uusi teoria, mutta miksi seepra ei sitten ole kokonaan valkoinen? Mikseivät muut savannieläimet ole myös valkoisia jos se tarjoaa lajin säilymiselle etua?

Toinen, vanhempi, teoria on, että kun seepran päävihollinen on värisokea kissapeto joka saalistaessaan pyrkii erottamaan yhden sairaan tai hitaamman saaliseläimen laumasta, niin isosta raidallisten seeprojen laumasta leijonan on vaikea erottaa yksittäisten eläinten ääriviivoja.

Kolmas teoria on, että mustavalkoinen raidoitus sekottaisi seeproja kiusaavien kärpästen näön ja saisi nämä jättämään seeprat rauhaan. Tähän en oikein usko koska evoluutio ei kehitä mitään mukavuuden vuoksi, vaan ainoastaan lajin selviytymistä ja henkiinjäämistä edistävät ominaisuudet pääsevät voimistamaan. Tästä syystä on todennäköisempää että raidoitus on kehittynyt hämäämään saalistajia kuin karkoittamaan kärpäsiä.

Kopioit sitten ensimmäisen artikkelin, jonka googlettamalla löysit ja mikäs muu kuin IS.

Ne jotka ovat vihreitä haluavat jostain syystä maksimoida ruskeiden määrän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi syy voi olla siinä että värejä ei varsinaisesti ole olemassa. Ne ovat vain aivojemme tulkintaa siitä minkälaisia valon aallonpituuksia silmämme havaitsevat.

Toisella eläimellä (vaikka saalistava leijona) saattaa olla täysin erilainen näköaisti ja värien tulkinta. Monet muut nisäkkäät ja suurpedot näkevät värejä huonommin kuin ihminen jolle on ollut evoluutiohistoriassa eduksi että viidakon vihreyden joukosta on erotettu syötävät hedelmät, marjat jne. Monet petoeläimet ovat myös kehittyneet saalistamaan hämärässä ja pimeässä jossa väreillä ei ole niin suurta merkitystä.

Tämä näkyy hyvin seepran värityksessä joka ihmisen silmään näyttää maailman huonoimmalta suojaväriltä ja suorastaan huutaa huomiota, mutta yöllä saalistavan kissapedon silmin musta-valkoista pystyraitaa on vaikea erottaa kasvien varjoista.

Ssepran väritys on muodostunut viilentämään helteessä.

Tämä on yksi uusi teoria, mutta miksi seepra ei sitten ole kokonaan valkoinen? Mikseivät muut savannieläimet ole myös valkoisia jos se tarjoaa lajin säilymiselle etua?

Toinen, vanhempi, teoria on, että kun seepran päävihollinen on värisokea kissapeto joka saalistaessaan pyrkii erottamaan yhden sairaan tai hitaamman saaliseläimen laumasta, niin isosta raidallisten seeprojen laumasta leijonan on vaikea erottaa yksittäisten eläinten ääriviivoja.

Kolmas teoria on, että mustavalkoinen raidoitus sekottaisi seeproja kiusaavien kärpästen näön ja saisi nämä jättämään seeprat rauhaan. Tähän en oikein usko koska evoluutio ei kehitä mitään mukavuuden vuoksi, vaan ainoastaan lajin selviytymistä ja henkiinjäämistä edistävät ominaisuudet pääsevät voimistamaan. Tästä syystä on todennäköisempää että raidoitus on kehittynyt hämäämään saalistajia kuin karkoittamaan kärpäsiä.

Leijona tietysti on sen värinen kuin on jotta voi vaania huomaamattomasti saalista savannin heinikössä.