Lue keskustelun säännöt.
Kerro paras muistosi lapsuudestasi?
Kommentit (6)
En ole kuin nämä, vilu, nälkä, kurjuus ja köyhyys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole kuin nämä, vilu, nälkä, kurjuus ja köyhyys.
'Ei ole' oli tarkoitus kirjoittaa.
Siskonmakkarakeitto, juustoleipä ja maito.
Jälkiruokana köyhiä ritareita ja mansikkahilloa. Kaipaan noita ruokia, kun nykyään on varaa vain vesivelliin ja leipäressuun.
Isältä kuulin lähinnä uhkailua selkäsaunasta, välillä remmiä ja tukkapöllöä. Äidiltä enemmän nalkutusta ja ilkeällä äänellä minulle puhumista kuin keneltäkään toiseltä ihmiseltä elämässäni.
"Mitähän tuostakin tulee" oli äitini lempilause.
Silti minusta ihan ihminen kai tuli, hyvässä ammatissa ja pari lastakin siunaantunut. Mutta eipä ole erityisen lämpimät välit vanhempiini, sielläpähän ihmetelkööt mitä minusta tuli.
Isäni oli minulle todella tärkeä ja hän myös koki tärkeäksi tehdä paljon asioita kanssani ( esim . kahdenkeskisiä reissuja, joita tuolloin ei paljon iskät kaksin lasten kanssa tehneet)
Mutta teki myös matkatyötä ja usein oli ikävä tärkeää vanhempaa. Kerran taas olin iloinen, että huomenna isäni tulisi kotiin, Menimme illalla saunaan ( kerrostalon taloyhtiön sauna alakerrassa) ja juttelin neljä vuotiaan innolla että olisipas tosi kiva jos isä tulisikin kotiin ennen aikojaan. Kun menin sisälle kotiin, oli isä tullut päivän etuajassa kotiin . Isäni sanoi että muistaa miten hypin ja hihkuin :D