Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä hyötyä kissoista on?
Alkuperäinen
06.09.2023 |
Olen alkanut katumaan kissojen ottamista.
Vanhempi kissa on 10kk ja nuorempi, hiljattain taloon muuttanut on 4kk. Eli pentuja molemmat.
Kumpikaan niistä ei ole sylikissa eikä muutenkaan kovin ihmisläheinen. Ihmisen kasvattamia molemmat eli eivät ole ns tallikissoja eikä rescue kissoja.
Perässä kulkevat mutta sylissä eivät viihdy puoli minuuttia pidempään. Syliin eivät tule ikinä eikä edes viereen nukkumaan, kun katselen esim sohvalla telkkaria. Aina ovat kauempana makaamassa.
Siis mitä hyötyä on kissoista? Kertokaa nyt kissaihmiset, mitä hyötyä minulle niistä on muuta kun karvoja täynnä oleva asunto ja rahanmeno? Mies oikeastaan sanoi samaa jo aikaisemmin- ei kannata ottaa kissoja, niistä ei ole muuta kun kuluja. En uskonut mutta nyt näyttää siltä, että tämä onkin niin totta..... jos olisivat vaikka sylissä tai tiiviisti vieressä viihtyvät "nallekarhut", tulisi niistä hyvää olokin entäs nyt... ruoki niitä vaan ja putsaa laatikkoa. Kun herkkupakettia näytän niin ovat säärissä kiinni mutta muuten ei.
Olisi pitänyt ottaa koira!
Kommentit (39)
😿🙀😿 voi kissa parat
Hanki niille oikea koti ja hyvä elämä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kissan funktio onkin olla tuhojyrsijöiden pyydystäjä, siihen ne sopivat ja siihen tarkoitukseen ne on aikanaan kesytetty.
Meidän kissalla meni ainakin vuosi kotiutua ja kiintyä meihin kunnolla. Sen ekan vuoden aikana mekin välillä ihmeteltiin, että mitä hyötyä tuosta on. Nykyään on herttainen liikkis, tulee välillä syliin, nukkuu meidän kanssa ja ylipäätään hakeutuu lähelle. Mutta ei mikään super-sylikissa tuokaan. Kissan omistamisen pääpointti taitaakin olla sellainen kissan edesottamuksista huvittuminen ja ajoittaisesta kissan huomiosta nauttiminen.
Vierailija kirjoitti:
😿🙀😿 voi kissa parat
Hanki niille oikea koti ja hyvä elämä!
Siis uskon tavallaan, että elämä on heillä hyvä, ulkoillaan, parasta ruokaa saavat, leluja on, leikitän niitä, en rankaise mistään (ei ole ollut aihettakaan) mutta tuntuu, että en saa mitään takaisin niistä. Teen niiden hyväksi kaiken mutta mitä saan takaisin? Tätä tarkoitan.
T. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
😿🙀😿 voi kissa parat
Hanki niille oikea koti ja hyvä elämä!
Kannattaa varmistua ettei tulevassa kodissa ole yhtään demaria ja ettei niitä sinne päästetäkään.
Kissat pitävät matkustelusta. Amerikan matka on suosittu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kissa vaistoo sun todellisen luonteen.
Emt, mä tykkään katella niiden puuhia ja leikkivät keskenään, se on juuri se mitä saan takaisin. Jos olisin halunnut eläimen mikä olisi mussa kiinni, olisin hankkinut koiran.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kissa vaistoo sun todellisen luonteen.
Minkä luonteen?
Kysyin, mikä on kissojen pointti kotona ( jossa ei hiiriä) elleivät ole todellisia sylikissoja ja ihmiseen kiintyneitä.
No ovat aika nuoria vielä, meillä vasta vanhempana tulleet syli- tai vieruskissoiksi. Saat kuitenkin varmaan jotain kiintymystä vaikket mitään sylityyppiä saanut. Harva kissa oikeasti on sellainen.
Itse ainakin tykkään seurailla niiden toilailuja ja vaikka eivät koko aikaa vieressä kiehnää, niin mukana ovat kaikessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No ovat aika nuoria vielä, meillä vasta vanhempana tulleet syli- tai vieruskissoiksi. Saat kuitenkin varmaan jotain kiintymystä vaikket mitään sylityyppiä saanut. Harva kissa oikeasti on sellainen.
Itse ainakin tykkään seurailla niiden toilailuja ja vaikka eivät koko aikaa vieressä kiehnää, niin mukana ovat kaikessa.
Tämä on hyvä vastaus, antoi ajattelemisen aihetta ainakin. Kiitos!
Vierailija kirjoitti:
Meidän kissalla meni ainakin vuosi kotiutua ja kiintyä meihin kunnolla. Sen ekan vuoden aikana mekin välillä ihmeteltiin, että mitä hyötyä tuosta on. Nykyään on herttainen liikkis, tulee välillä syliin, nukkuu meidän kanssa ja ylipäätään hakeutuu lähelle. Mutta ei mikään super-sylikissa tuokaan. Kissan omistamisen pääpointti taitaakin olla sellainen kissan edesottamuksista huvittuminen ja ajoittaisesta kissan huomiosta nauttiminen.
Minulla oli kerran kissa, jonka kesyyntyminen vei melkein kymmenen vuotta. Sitten olikin loppuelämänsä sellainen sylilelli, että olisi saanut aamusta iltaan vain pidellä sylissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kissa vaistoo sun todellisen luonteen.
Minkä luonteen?
Kysyin, mikä on kissojen pointti kotona ( jossa ei hiiriä) elleivät ole todellisia sylikissoja ja ihmiseen kiintyneitä.
Ei siinä olekaan pointtia. Kissaeläimet ovat luonnostaan yksinviihtyviä, eivät ne kaipaa sen enempää lajikumppaneita kuin ihmistäkään. No tietysti ihmistä siinä mielessä, että saavat ruuan nykyaikaisessa ympäristössä. Se on eläimen luonne, sitä pitää ymmärtää. Vähän niin kuin skorpioni, voi sen ottaa käteen jos on rauhallinen, mutta silti se voi pistää, ei se omistajaansa kiinny.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kissa vaistoo sun todellisen luonteen.
Minkä luonteen?
Kysyin, mikä on kissojen pointti kotona ( jossa ei hiiriä) elleivät ole todellisia sylikissoja ja ihmiseen kiintyneitä.Ei siinä olekaan pointtia. Kissaeläimet ovat luonnostaan yksinviihtyviä, eivät ne kaipaa sen enempää lajikumppaneita kuin ihmistäkään. No tietysti ihmistä siinä mielessä, että saavat ruuan nykyaikaisessa ympäristössä. Se on eläimen luonne, sitä pitää ymmärtää. Vähän niin kuin skorpioni, voi sen ottaa käteen jos on rauhallinen, mutta silti se voi pistää, ei se omistajaansa kiinny.
Ei ole totta. Kissa ei ehkä osoita kiintymystä samalla tavalla kuin koira, mutta ei se todellakaan yksin viihdy. Kissat viihtyvät kyllä kavereiden kanssa (Kreikassa asuessa tuli seurattua niitä, torkkuivat aina päiväunet yhdessä kasassa). Kotikissalle ihmiset on sen lauma. Oma kissa tuli aina sohvalle istumaan miehen ja mun väliin (ei ollut sylikissa) kun katsottiin telkkua, ja halusi pientä silitystä. Se puolestaan "hoiti" eli nuoli mielellään miehen käsivartta.
Kissassahan on juuri parasta että se osaa olla myös ihan itsekseen, ilman jatkuvaa ihmisen huomiota ja interaktiota. Minusta on ihana katsella kissaani kun se tekee normaaleja kissajuttujaan. Nytkin istuu ikkunalaudalla ja näyttää etsivän maisemasta lintuja.
Kissan leikkimistä on myös kiva katsella. Joskus höpsösti räpeltää lelujaan huonekalujen takaa tai juoksee taloa päästä päähän leikkihiirten perässä. Kissaa on myös hauska leikittää tai leikkipainia sen kanssa. Se tulee tervehtimään ovelle kun tulen kotiin. Painan kasvojani sen pehmeään turkkiin. Halin sitä. Juttelen sille ja se höpöttelee takaisin. Siitä on tosi paljon seuraa ja iloa.
Joku vuosi taisi kestää että meidän yhteiselo kehittyi tällaiseksi. Ihan pentuna ja juuri kotiintuotuna ei tietenkään ollut samanlaista omistajan ja lemmikin suhdetta kuin nyt viisi vuotta saman katon alla eläneenä.
Leijona ja varauksin gebardi ovat ainoat kissaeläimet, jotka luonnossa viihtyvät laumassa. Ilves, leopardi, jaguaari, servaali, oselotti, puuma ja tiikeri ovat kaikki yksineläjiä eivätkä siedä muita yksilöitä reviireillään pl. paritteluaika. Tottakai kesykissa osaa olla myös hellittävänä, siksihän se on kesykissa. Mutta kyllä minua hieman säälittää kissan elämä jossain kerrostalokopperossa.
Alue: Aihe vapaa
Se, että suomessa koko mielenterveystyö ulkoistetaan pian lemmikeille.