Ystävän käytös
Mitä mieltä olette tälläisestä, 40+, kaverista?
- Jättää lähes aina yhteisestä ulkopuolelle. Pihajuhlat, rapujuhlat, veneilyt
- Tulee lähipuistossa vastaan, ja jos on puhelimessa ja ei pysty tervehtimään edes nyökkäämällä/ ei saa puhutella.
- Päiväkodilla tms tulee vastaan, niin ettei saa tulla samaa matkaa kotiin. (Lapsetkin ihmettelee tätä kun ei koskaan onnistu)
- Ei tykkää meidän kuvista, profiilikuvista, mutta itse pyytänyt päästä someen, ja mikä inhottavinta, samaan aikaan rakastaa ja kommentoi muita. Myöskään miehensä ei tykkää mutta silti ovat siellä meidän henk koht somessa
- Ei toimittaneet kukkia kun lapsemme syntyi. Eikä tietenkään mitään lahjaa. Tunsimme hyvin jo tällöin. Heitä onnittelut ties mistä.
- Hokee viikottain meidän lapsi, meidän lapsi, mutta ei koskaan kysy, miten teidän, vielä paljon pienempi lapsi voi?
- Kysytty: Naisten iltaan. Selitti kun ei pääse, ja just oli laittanut kuvat Kämpistä naistenillasta, ihan koko ajan vastaavia ohareita.
Kaksi vuotta yritetty olla ystäviä, ja nyt olen lopullisesti luovuttanut ja siirtynyt reilumpien ystävien ja naisten seuraan
Antakaa kommentit tuosta käytöksestä, ja kuinka pitkään olisit katsellut?
Poistaisitko somessa, poistaisitko numeron ja ottaisit kunnolla etäisyyttä em kiusaajaan?
Kommentit (34)
Itse suhtautuisin samalla tavalla kuin hän suhtautuu. Eli en onnittelisi, pyytäisi mihinkään tai ottaisi yhteyttä. Juna kulkee raiteilla molempiin suuntiin.
Mistä päättelit että olette kavereita hänenkin mielestään? Ei kuulosta ollenkaan siltä
Vierailija kirjoitti:
Itse suhtautuisin samalla tavalla kuin hän suhtautuu. Eli en onnittelisi, pyytäisi mihinkään tai ottaisi yhteyttä. Juna kulkee raiteilla molempiin suuntiin.
Näin!!!
"Pihajuhlat, rapujuhlat, veneilyt".
Ap on melkein päässyt pintaliitäjien piireihin, mutta molskahtikin veneen kannelta mereen, "ystävien" nauraessa räkäisesti, heittäen perään oliiveja ja tyhjiä kaljatölkkejä.
Vierailija kirjoitti:
"Pihajuhlat, rapujuhlat, veneilyt".
Ap on melkein päässyt pintaliitäjien piireihin, mutta molskahtikin veneen kannelta mereen, "ystävien" nauraessa räkäisesti, heittäen perään oliiveja ja tyhjiä kaljatölkkejä.
Sä kuulostat ihan tältä Ap _**ystävältä**_
Varsinainen Vuoden Ystävä tosiaan
Joku ei halua tervehtiä, ei "tykkäile" somessa, ei kutsu kylään, ei soita, ei sitä ja tätä, ja mitä näitä on, niin silloin tämä ihminen on pelkkä random tuttava, ei ystävä. Tämä jolle loukkaannutaan elelee vain ihan normaalisti omaa elämäänsä. Toinen hokee että kyllä me ollaan ystäviä ja on niin loukkaavaa. Se on häiriintynyttä jos joku.
Omassa mielikuvituksessa luodun ystävyyden tilalle voisi yrittää löytää oikeita ystävyyksiä niin olisi mukavaa eikä tarvitsisi vain valittaa ja loukkaantua itsekseen vuosikausia, eikö?
En tosin usko että ap olisi tällä kertaa tosissaan, koska tämä on todellakin niin hyvä kooste palstan aiemmista keskusteluista.
Tarina sulle Ap:
Mulla oli tälläinen samanlainen kaveri. Tutustuttiin, kun lapset oli pieniä. Tulee vieläkin kyyneleet silmiin, kun ajattelen tätä perhettä.
Kyläiltiin puolin ja toisin. Sitten alkoi paljastumaan tälläisiä vastaavia juttuja, että hän järjestikin yhdessä suunniteltua matkaa toisen kanssa ym,
Meidän perhe oli se, joka ei mahtunut koskaan heidän ohjelmaansa mukaan.
Pari vuotta kärsittiin ja voitiin pahoin, eikä kohteliaina ihmisinä tiedetty miten toimia.
Vähän kuin rakkaus, äkkiä vaan lopetin välittämästä tästä kaverista.
Yhtenä päivänä poistin hänet somesta, ja vaan tajusin, että oikea ystävä kysyy suorana miten voin, ei tee MITÄÄN tälläistä ulkopuolelle jättämispaskaa. Sen jälkeen en enää häntä ajatellut.
Tätä kirjoittaessa, ja hänet muistaessa tosiaan itken. Niin paljon asia loukkasi, ja sattuu. Emme voi mitään toisen käytökselle.
N 42
Jos ystäväsi on tällainen, niin millaisia ovatkaan vihamiehesi?
En varmaan poistaisi mistään, mutta en panostaisi vaan hyväksyisin, että ei tämä mikään ystävyys ollut. Kohtelisin kuin mitä tahansa muuta tuttua. Hän on ilmaissut, että ei välitä sinusta, ja se ei ole sinun vikasi tai vastuullasi. Jotkut on tuollaisia, ja jos ei sinun seurasi kelpaa, niin sinulle löytyy varmasti parempia ystäviä. Mihinkään vihanpitoon ei kannata alkaa, tuollaiset tyypit usein saa sen kuitenkin jotenkin käännettyä sinua vastaan, mutta voit valita mitä annat hänen nähdä somessa jne. Jos kohtelee sinua kuin hyvänpäivän tuttua, niin sen mukaisesti saa sitten accessia sinun postauksiin ja elämään yleisesti. Ei pääse hyötymään sinusta, mutta ei tarvitse olla mitään vihollisasetelmaakaan. Kyllähän nuo harmittaa, mutta pahastumalla ja ilmaisemalla sen annat vain hänelle enemmän validaatiota siitä, miten tärkeä ja merkityksellinen hän omasta mielestään on. Jotkut on tuollaisia, ei sille voi mitään. Mutta älä itse aseta häntä millekään korokkeelle mielessäsi ja ihaile ja odota häneltä huomiota ja arvostusta. Sinä olet hyvä tyyppi ilman häntäkin. Ja voihan se olla, että hänellä on joku vaihe vaan menossa juuri nyt, ja joskus vielä muuttuu, mutta sitä tuskin kannattaa jäädä odottelemaan.
Luulen että "ystävä" on vain hyvillään jos ap ei yritä roikkua kannoilla. Jokaisella meillä on oma elämämme ja vapaus valita keitä siihen haluamme mukaan tai keitä emme halua. Varmaan jokainen torjutaan joskus, ei siinä mitään ilkeyttä ole, joskus vain käy niin että ihminen jonka seurasta itse olisi kiinnostunut ei kiinnostu takaisin.
Kun yhelle kumartaa niin toiselle pyllistää. Jospa se sun ystäväs haluais pieraista sun naamalle eikä seura kiinnosta ollenkaan.
Oikeesti, joku luulee että lasten kavereiden vanhemmat on automaattisesti ystäviä myös keskenään? Ei ainakaan meillä päin..
On jopa ollut niin tökeröä käytöstä, että ei moikata tai tulla edes ovelle, lasta hakemaan jne.
Jos kahdella aikuisella natsaa ja vietetään aikaa esim puistossa ja jaetaan yksityisiä asioita, tulee oletus, että on luottamus. No, sitäkin on rikottu. Esimerkiksi ottamalla yhteys exään tms jossain nähtyään....kaikenlaisia kamalia ja kieroja naisia on olemassa...
Perheelliset yleensä haluaa pitää asiansa yksityisinä, eikä vieraita naisia miestensä lähelle. Toisilta unohtuu se, että myöskin eroperheiden asiat on yksityisiä, eikä jotain juorukamaa. En myöskään suosittele kaveeraamaan molempien eronneiden kanssa, siinä ei ole järkeä.
Kaksi vuotta roikkunut hänessä, vaikka hän ei selvästikään halua olla ystäväsi.
Olen myös maalta kotoisin, ja lääkiksessä tutustuin tälläiseen Oikein herttainen, mutta sitten iskee kun vähiten sitä odotat.