Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ehdotin miehelle sukunimen vaihtoa
06.09.2023 |
Pyydänkö liikoja mieheltä? Naimisiin menemme ensi kesänä ja mies haluaa mun ottavan miehen sukunimen mutta en voi vaihtaa sitä koska miehellä on sama sukunimi kuin peruskoulussa mua kiusanneella pahiksella. Kävi ilmi että ovat sukua ja mies ei tiennyt että serkkunsa on peruskoulussa kiusannut mua ja serkku on kutsuttu häihin. Menneitä en unohda, en voi, vaikka elän onnellisena mieheni kanssa. Mies ei halua vaihtaa rakasta sukunimeä ja halutaan kumpikin yhteinen sukunimi. Serkkua en toivo hääpäivää pilaamaan mutta serkku on läheinen mieheni kanssa. Ei veedus tästä tule mitään.
Kommentit (33)
Jättäkää nimet vaihtamatta. Mahdolliset lapset sitten sinun nimellesi tai yhdistelmä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jättäkää nimet vaihtamatta. Mahdolliset lapset sitten sinun nimellesi tai yhdistelmä.
Miksei miehen nimi käy lapsille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jättäkää nimet vaihtamatta. Mahdolliset lapset sitten sinun nimellesi tai yhdistelmä.
Miksei miehen nimi käy lapsille?
Mikä vika äidin nimessä?
Uskovainen mies
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jättäkää nimet vaihtamatta. Mahdolliset lapset sitten sinun nimellesi tai yhdistelmä.
Miksei miehen nimi käy lapsille?
Mikä vika äidin nimessä?
Uskovainen mies
Ei sovi lapsen etunimen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jättäkää nimet vaihtamatta. Mahdolliset lapset sitten sinun nimellesi tai yhdistelmä.
Miksei miehen nimi käy lapsille?
Justhan tuossa sanottiin, että hänen kiusaajallaan oli sama sukunimi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ärsyttää, että miehet aina olettavat naisen joustavan asiasta, josta mies ei voi kuvitellakaan joustavan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jättäkää nimet vaihtamatta. Mahdolliset lapset sitten sinun nimellesi tai yhdistelmä.
Miksei miehen nimi käy lapsille?
Justhan tuossa sanottiin, että hänen kiusaajallaan oli sama sukunimi.
Ja koko perheen pitää pyöriä mamman trauman ympärillä? Kukaan ei saa käyttää sinistä paitaa, koska kiusaajalla oli sininen paita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensinnäkin, mun kiusaajat ei tulisi mun häihin, vaikka olisi miehen vanhempia. Jos tää ei sopisi miehelle, siitä ei tulisi mun aviomies.
Muissa kahvikesteissä voisi nähdä mutta ei mun häissä tai lasten ristiäisissä.
Toiseksi, sinähän pyydät vain sitä mitä mieskin: vaihtamaan sukunimeä. Molemmat pyytää samaa asiaa, mutta sulla on perusteltu syy olla ottamatta kiusaajanimeä.
Tekisin myös selväksi sen niin miehelle kuin appivanhemmille, että koulussa koin niin kovaa henkistä ja/tai fyysistä väkivaltaa serkun taholta, että tämä ei mun kotiini tulisi -ei ikinä. Teoilla on seurauksensa ja yläasteikäinen kyllä tietää, milä on väärin. Serkku ja mies saisivat olla läheisiä, mutta joutuisivat tapaamaana muualla kuin mun kotona, vaikka toki se olisi miehenkin koti. Jos tää ei miehelle sopisi, niin jänestä ei jälleenkään tulisi aviomies.
Onko tuo serkku edes pyytänyt anteeksi ja katunut oikeasti?
Keskity nauttimaan ihanasta ajasta. Tärkeintä on nyt sinä ja miehesi, ei nimet tai häävieraat.
Serkkukiusaaja on ollut lapsi peruskoulussa, ja todennäköisesti ymmärtää toimineensa väärin. Kiusaaminen on kuitenkin aina kamala asia, joten pyydä että miehesi keskustelee serkun kanssa. Jospa kiusaaja on niin fiksu, että ei tule häihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viis nimestä, mutta serkun kutsun peruuttaisin, jos hänen käytöksensä häiritsi sinua lapsena.
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin, mun kiusaajat ei tulisi mun häihin, vaikka olisi miehen vanhempia. Jos tää ei sopisi miehelle, siitä ei tulisi mun aviomies.
Muissa kahvikesteissä voisi nähdä mutta ei mun häissä tai lasten ristiäisissä.Toiseksi, sinähän pyydät vain sitä mitä mieskin: vaihtamaan sukunimeä. Molemmat pyytää samaa asiaa, mutta sulla on perusteltu syy olla ottamatta kiusaajanimeä.
Tekisin myös selväksi sen niin miehelle kuin appivanhemmille, että koulussa koin niin kovaa henkistä ja/tai fyysistä väkivaltaa serkun taholta, että tämä ei mun kotiini tulisi -ei ikinä. Teoilla on seurauksensa ja yläasteikäinen kyllä tietää, milä on väärin. Serkku ja mies saisivat olla läheisiä, mutta joutuisivat tapaamaana muualla kuin mun kotona, vaikka toki se olisi miehenkin koti. Jos tää ei miehelle sopisi, niin jänestä ei jälleenkään tulisi aviomies.
Onko tuo serkku edes pyytänyt anteeksi ja katunut oikeasti?
Minä minä minä.
Minun häät, minun lapset, minun koti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hämmentävää, että serkku on läheinen miehellesi ja vasta tässä vaiheessa ilmenee, että serkku on entinen kiusaajasi.
En keksi yhtäkään syytä, miksi pitäisi olla yhteinen sukunimi, mutta ehdota kiusaajalle, että vaihtaa omansa.
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin, mun kiusaajat ei tulisi mun häihin, vaikka olisi miehen vanhempia. Jos tää ei sopisi miehelle, siitä ei tulisi mun aviomies.
Muissa kahvikesteissä voisi nähdä mutta ei mun häissä tai lasten ristiäisissä.Toiseksi, sinähän pyydät vain sitä mitä mieskin: vaihtamaan sukunimeä. Molemmat pyytää samaa asiaa, mutta sulla on perusteltu syy olla ottamatta kiusaajanimeä.
Tekisin myös selväksi sen niin miehelle kuin appivanhemmille, että koulussa koin niin kovaa henkistä ja/tai fyysistä väkivaltaa serkun taholta, että tämä ei mun kotiini tulisi -ei ikinä. Teoilla on seurauksensa ja yläasteikäinen kyllä tietää, milä on väärin. Serkku ja mies saisivat olla läheisiä, mutta joutuisivat tapaamaana muualla kuin mun kotona, vaikka toki se olisi miehenkin koti. Jos tää ei miehelle sopisi, niin jänestä ei jälleenkään tulisi aviomies.
Onko tuo serkku edes pyytänyt anteeksi ja katunut oikeasti?
Tämä, itsestäänselvästi näin.
Jos mies ei halua vaihtaa,pidätte kumpikin omat nimenne. Lasten nimeksi tulee silloin äidin sukunimi ihan automaattisesti lain mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaihtakaa molemmat sukunimi ihan uuteen.
Vaikka Utare
Lausutaan juuttare
Juuttareen perhe.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin, mun kiusaajat ei tulisi mun häihin, vaikka olisi miehen vanhempia. Jos tää ei sopisi miehelle, siitä ei tulisi mun aviomies.
Muissa kahvikesteissä voisi nähdä mutta ei mun häissä tai lasten ristiäisissä.Toiseksi, sinähän pyydät vain sitä mitä mieskin: vaihtamaan sukunimeä. Molemmat pyytää samaa asiaa, mutta sulla on perusteltu syy olla ottamatta kiusaajanimeä.
Tekisin myös selväksi sen niin miehelle kuin appivanhemmille, että koulussa koin niin kovaa henkistä ja/tai fyysistä väkivaltaa serkun taholta, että tämä ei mun kotiini tulisi -ei ikinä. Teoilla on seurauksensa ja yläasteikäinen kyllä tietää, milä on väärin. Serkku ja mies saisivat olla läheisiä, mutta joutuisivat tapaamaana muualla kuin mun kotona, vaikka toki se olisi miehenkin koti. Jos tää ei miehelle sopisi, niin jänestä ei jälleenkään tulisi aviomies.
Onko tuo serkku edes pyytänyt anteeksi ja katunut oikeasti?
Minä minä minä.
Minun häät, minun lapset, minun koti.
Niin? Minulle ne on minun, ja miehelle ne ovat hänen. Jos minun serkkuni olisi kohdistanut mieheeni väkivaltaa, niin minun serkkuni ei tulisi mieheni häihin, mieheni kotiin tai mieheni lasten ristiäisiin, vaikka nuo juhlat olisivat myös minun.
Mitä rakkautta se olisi, että mieheni joutuisi kokemaan tarkoituksella kielteisiä tunteita niissä juhlissa, joiden pitäisi olla elämän kohokohtia?
Ymmärrän, että tarkoitat, että pitäisi puhua meidän juhlistamme, meidän kodistamme ja lapsistamme. Kyse ei ole näistä asioista sinänsä, vaan tunteista ja kielteisistä takaumista, jotka häiritsisivät juhlahetkiä. Tunteet ovat aina yhden hengen kokemia, ja siksi juhlien tunnelma on minun, kodin turvallinen/turvaton ilmapiiri on minun ja rakkaus lapsiini on minun. Ja kuten sanottu: ihan samalla tavalla haluan turvallisen olon puolisolle.
Ei tosiaan tulisi mikään entinen kiusaajani minun häihini vaikka olisikin miehen sukulainen. Aivan hirveä ajatus. Pitäisin oman sukunimeni, vaihtakoon mies jos haluaa yhteisen nimen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin, mun kiusaajat ei tulisi mun häihin, vaikka olisi miehen vanhempia. Jos tää ei sopisi miehelle, siitä ei tulisi mun aviomies.
Muissa kahvikesteissä voisi nähdä mutta ei mun häissä tai lasten ristiäisissä.Toiseksi, sinähän pyydät vain sitä mitä mieskin: vaihtamaan sukunimeä. Molemmat pyytää samaa asiaa, mutta sulla on perusteltu syy olla ottamatta kiusaajanimeä.
Tekisin myös selväksi sen niin miehelle kuin appivanhemmille, että koulussa koin niin kovaa henkistä ja/tai fyysistä väkivaltaa serkun taholta, että tämä ei mun kotiini tulisi -ei ikinä. Teoilla on seurauksensa ja yläasteikäinen kyllä tietää, milä on väärin. Serkku ja mies saisivat olla läheisiä, mutta joutuisivat tapaamaana muualla kuin mun kotona, vaikka toki se olisi miehenkin koti. Jos tää ei miehelle sopisi, niin jänestä ei jälleenkään tulisi aviomies.
Onko tuo serkku edes pyytänyt anteeksi ja katunut oikeasti?
Minä minä minä.
Minun häät, minun lapset, minun koti.Niin? Minulle ne on minun, ja miehelle ne ovat hänen. Jos minun serkkuni olisi kohdistanut mieheeni väkivaltaa, niin minun serkkuni ei tulisi mieheni häihin, mieheni kotiin tai mieheni lasten ristiäisiin, vaikka nuo juhlat olisivat myös minun.
Mitä rakkautta se olisi, että mieheni joutuisi kokemaan tarkoituksella kielteisiä tunteita niissä juhlissa, joiden pitäisi olla elämän kohokohtia?
Ymmärrän, että tarkoitat, että pitäisi puhua meidän juhlistamme, meidän kodistamme ja lapsistamme. Kyse ei ole näistä asioista sinänsä, vaan tunteista ja kielteisistä takaumista, jotka häiritsisivät juhlahetkiä. Tunteet ovat aina yhden hengen kokemia, ja siksi juhlien tunnelma on minun, kodin turvallinen/turvaton ilmapiiri on minun ja rakkaus lapsiini on minun. Ja kuten sanottu: ihan samalla tavalla haluan turvallisen olon puolisolle.
Sekä tuo puolisolle turvallista oloa, jos tämän pitää luopua rakkaasta läheisestään sen takia, mitä tämä läheinen teki 20 vuotta sitten?
Hyvä kun et pyytänyt mieheltä sukupuolen vaihtoa.
Alue: Aihe vapaa
Et pyydä liikaa.