Lue keskustelun säännöt.
Työttömällä ei ole varaa olla ystäviä
02.09.2023 |
On todella vaikeaa tavata ystäviä, kun kuitenkin ystäväporukalla tavataan ravintolaillallisen merkeissä ja muissa maksullisissa tapahtumissa, joihin työttömänä ei ole varaa. Toki joskus tehdään jotain ilmaista, mutta sosiaalinen elämä on kärsinyt todella paljon työttömyyden vuoksi, ja myös uusien ihmisten tapaaminen on vaikeaa tämän vuoksi. Samaten ystävien syntymäpäivät aiheuttavat stressiä, kun kuitenkin haluaisi ostaa kivan lahjan, mutta ei pysty.
Kommentit (187)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näinhän se on. Ei ne normaalisti toimeentulevat ystävät halua koko ajan tehdä köyhäilyjuttuja.
Millaisissa porukoissa ap liikkuu, jos ei koskaan tavata esimerkiksi puistossa, harrastuksissa, kenenkään kotona tai missään ilmaisessa paikassa? Ei ne mitään köyhäilyjuttuja ole edes rikkaille. Eikä ole KOKO AJAN toivottu köyhäilyjuttuja vaan jotain sellaista yhteistä juttua, johon voisi osallistua köyhätkin kaverit, vaikka edes kerran viikossa. Olisi työssä käyvälle aivan kohtuullista.
Eihän aloittaja millään tavalla vaadi ystäviään luopumaan kalliista jutuista. He voivat jatkaa niitä keskenään mielin määrin, mutta edes joskus voisi tehdä sellaista, josta vähävaraiset ystävät eivät jää ulkopuolelle.
Todella erikoista sakkia aloittajan "kaverit". Ehkä niitä uusrikkaita, joilla on "kullatut vessannupit".
Puistoissa tavataan joskus kesällä, mutta senkin jälkeen on tapana suunnata myös ravintoloihin tai baareihin iltaa jatkamaan. Ystäväpiirissämme harrastetaan melko kalliita aktiviteetteja, kuten kalliita kuntosalijäsenyyksiä, matkustelua, teatteria, musikaaleja sekä festivaalireissuja. Kotona tapaaminenkin on hankalaa, koska helpompi tavata keskustassa, jonne kaikille on suurinpiirtein yhtä pitkä matka. Ei niitä ilmaisia paikkoja niin kovin paljon ole.
Toivottavasti löydät uusia ystäviä, joiden elämässä on muutakin sisältöä kuin ravintolat, baarit, festarit ja muu kallis ajanvietto. Vaikka juuri opiskelu!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa kouluttautua lähihoitajaksi jotta työllistyt.
Miksi ei lääkäriksi? Paljon parempi palkka ja töitä riittää heilläkin.
Hyvä kun et elokuvaohjaajan uraa ehdottanut työttömälle.
Eikö ystävien kanssa voi nostaa asiaa esille? Olishan se kiva jos ymmärtäisivät ihan itse, että työttömällä ei oo kaikkeen rahaa, mutta ainahan asiasta voi puhua.
Enkä tarkoita mitään "nyt puhutaan vakavia" - keskustelua. Vaan että sanoo suoraan miksi ei voi lähteä vaikka johonkin kalliimpaan tapahtumaan tms. Ja ehdottaa toiselle kertaa jotain omaan budjettiin sopivaa tekemistä :)
Ai? Mä olen työtön ja mulla on paljon ystäviä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa kouluttautua lähihoitajaksi jotta työllistyt.
Miksi ei lääkäriksi? Paljon parempi palkka ja töitä riittää heilläkin.
Hyvä kun et elokuvaohjaajan uraa ehdottanut työttömälle.
No jos se työtön on intohimoisesti kiinnostunut elokuvien ohjauksesta niin silloin se on mielestäni hänelle paljon fiksumpaa pyrkiä tälle alalle kun vaikkapa lähihoitajaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulta katosivat ne harvatkin ystävät tai kaverit, kun olin jo ollut työtön pari vuotta ja vammauduin juuri koronaepidemian alussa. Yhteyttä pidettiin vain puhelimella, ja kuulumisten vaihtaminen kävi kiusalliseksi. Minulla ei ollut kerrottavaa, koska rahattomana, liikuntarajoittuneena ja yksinäisenä en koskaan tehnyt mitään. Kaverit taas mökkeilivät, remontoivat, ostivat uutta autoa, pitivät kivoja kekkereitä perhepiirissä, suunnittelivat matkoja, harrastusten alkamaista ja jatkamista ja kaikenlaista, mitä työssäkäyvät ihmiset puuhaavat.
Oli vaikea jaksaa kuunnella harmittelua siitä, kuinka koronaeristys haittasi perinteistä kolmen viikon kesälomaa viininmaistelualueilla ja kuinka kurjaa oli, kun jälkikasvun valmistujaisia piti samasta syystä venyttää keväästä syksyyn. Useimmille kavereille oli varmasti yhtä ikävää käydä näitä epätasapuolisia puhelinkeskusteluja.
"Oikeat ystävät" kuulemma pysyvät. Minulla oli tällaisia pysyjiä kaksi kappaletta. Heistä tuntui olevan ihanaa kuulla, miten minun elämäni asteittain murentui, ja kertoa, miten ihanasti heillä meni. Heillä oli myös loppumattomasti ratkaisuja työttömyyteen ja köyhyyteen; juuri noita tyypillisiä "lue lähihoitajaksi tai lääkäriksi" -tyyppisiä, ainakin minulle mahdottomia ajatuksia. Lopulta lakkasin pitämästä heihin yhteyttä. Ehkäpä jompikumpi heistä vuorostaan kirjoittaa tälle palstalle siitä, että työtön kaveri on niin ikävää seuraa.
Vierailija kirjoitti:
Mää käyn mun kaverin kanssa kirkossa mutta ei sekään ilmasta ole kun pitää laittaa rahaa kolehtiin. Onneksi saa edes kirkkoteen ja pullan. Mutta joo, mihinkään muihin rientoihin ei pysty käyttää rahaa. Ja sit ne rikkaat ei vaan tajuu että jollakin ei vaan oo rahaa. Ei ne oo pahoja, ne ei vaan tajuu.
Kolehti ei ole pakollinen. Eivät kaikki anna kolehtia. Ja kolehti voi olla vaikka 0,50 euroa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa kouluttautua lähihoitajaksi jotta työllistyt.
Miksi ei lääkäriksi? Paljon parempi palkka ja töitä riittää heilläkin.
Hyvä kun et elokuvaohjaajan uraa ehdottanut työttömälle.
No jos se työtön on intohimoisesti kiinnostunut elokuvien ohjauksesta niin silloin se on mielestäni hänelle paljon fiksumpaa pyrkiä tälle alalle kun vaikkapa lähihoitajaksi.
Jos kaikki pyrkivät intohimonsa mukaiselle alalle, niin kuka sitten hoitaa todellisen maailman palkkatyöt kuten lähihoitajan hommat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa kouluttautua lähihoitajaksi jotta työllistyt.
En pysty sairauden vuoksi tekemään töitä tällä hetkellä ja lähihoitaja olisi kyllä varmasti vihoviimeinen valinta jos uudelleen kouluttautumaan lähtisin.
Jos olet sairaslomalla niin sittenhän et ole työtön.
Mitä alanvalintaan taas tulee, niin ensi sijassa tulisi valita sellainen ala missä on mahdollista työllistyä eikä ns. unelma-alaa.
Sairaana ensisijaisesti opiskellaan työ jota pystyy tekemään. Mä tein niin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa kouluttautua lähihoitajaksi jotta työllistyt.
Miksi ei lääkäriksi? Paljon parempi palkka ja töitä riittää heilläkin.
Hyvä kun et elokuvaohjaajan uraa ehdottanut työttömälle.
No jos se työtön on intohimoisesti kiinnostunut elokuvien ohjauksesta niin silloin se on mielestäni hänelle paljon fiksumpaa pyrkiä tälle alalle kun vaikkapa lähihoitajaksi.
Jos kaikki pyrkivät intohimonsa mukaiselle alalle, niin kuka sitten hoitaa todellisen maailman palkkatyöt kuten lähihoitajan hommat?
Kyllä maailmaan mahtuu paljon ihmisiä, jotka eivät koskaan seuraa unelmiaan, mutta minä en ainakaan aio olla yksi heistä.
Miksi ystävät ei voi tarjota sulle jos kerran pitää tavata kahvilassa tai ravintolassa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos kaikki pyrkivät intohimonsa mukaiselle alalle, niin kuka sitten hoitaa todellisen maailman palkkatyöt kuten lähihoitajan hommat?
Minä tein 29v. työtä joka ei ollut mun haluama ala. Oli se yhtä helvettiä ja nyt olen osatyökykyinen. On parantumaton selkäsairaus.
Mitä enempi rikkaita niin sitä nopeempaa maapallo ja ilmasto tuhoutuu. Rikkaille ei riitä halvat huvit vaan kaikkein saastuttavimmat mitä vaan saa.
Me köyhät ja vähiten saastuttavat sitten saadaan kamppailla hengestämme näiden rikkaiden aiheuttamien ongelmien takia.
Tämmöiset saastuttavat urheilulajit pitäisi poistaa kokonaan kuten se auto ralli. Ilotulitteet pitäisi kieltää kokonaan kun syövät lisääntyvät ihmisillä kun ne syövät ne ruuassa metalli saasteet.
Ilman saasteet ovat jo tappavampaa kuin tupakka ja viina. Tupakan savu on ihan haileeta ilman saasteisiin verrattuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi ystävät ei voi tarjota sulle jos kerran pitää tavata kahvilassa tai ravintolassa?
Joskus ovat tarjonneet, mutta pyrin välttämään tätä, koska en aio hyväksikäyttää ystäviäni.
Täytyy pitää mielessä, jos joskus joku ystävä on tahdonvastaisesti työtön. Onks sulla ystävää, jolle voisit avata asiaa? Onhan tosi paljon kivoja juttuja, joita voi tehdä ilmaiseksi tai todella halvalla. Rahakkaillekin ihmisille tekisi välillä hyvää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kaikki pyrkivät intohimonsa mukaiselle alalle, niin kuka sitten hoitaa todellisen maailman palkkatyöt kuten lähihoitajan hommat?
Minä tein 29v. työtä joka ei ollut mun haluama ala. Oli se yhtä helvettiä ja nyt olen osatyökykyinen. On parantumaton selkäsairaus.
Kuka sen alasi sinulle valitsi jos ei ollut oma haluama. Olisiko se sairaus tullut muutenkin vaikka olisit ollut missä ammatissa tai tekemättä yhtään mitään.
On Työttömäl enemmä varaa ku vaik opinskelijal (AMK).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kaikki pyrkivät intohimonsa mukaiselle alalle, niin kuka sitten hoitaa todellisen maailman palkkatyöt kuten lähihoitajan hommat?
Minä tein 29v. työtä joka ei ollut mun haluama ala. Oli se yhtä helvettiä ja nyt olen osatyökykyinen. On parantumaton selkäsairaus.
Ja siinä työssäkö se selkä meni? Mutta ei olisi mennyt, jos se työ olisi ollut intohimosi?
Itse valitsee työttömyyden. Useimmat työt ei ole mitään intohimoja, vaan työtä tehdään rahan vuoksi. Jolloin on varaa tehdä muutakin kuin itkeä täällä, että miksei kaikki muutkin ole työttömiä, että mulla olisi helpompaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa kouluttautua lähihoitajaksi jotta työllistyt.
Miksi ei lääkäriksi? Paljon parempi palkka ja töitä riittää heilläkin.
Hyvä kun et elokuvaohjaajan uraa ehdottanut työttömälle.
No jos se työtön on intohimoisesti kiinnostunut elokuvien ohjauksesta niin silloin se on mielestäni hänelle paljon fiksumpaa pyrkiä tälle alalle kun vaikkapa lähihoitajaksi.
Jos kaikki pyrkivät intohimonsa mukaiselle alalle, niin kuka sitten hoitaa todellisen maailman palkkatyöt kuten lähihoitajan hommat?
Kyllä maailmaan mahtuu paljon ihmisiä, jotka eivät koskaan seuraa unelmiaan, mutta minä en ainakaan aio olla yksi heistä.
Kai sitä voi tavoitella unelmiaan, mutta sitten ei myöskään pidä mennä sossunluukulle jos haave elokuvatähden, meribiologin tai lääkärin urasta ei toteutunutkaan.
Olis minuulla varaa käydä ravintoloissa mutta en halua. Käytän rahaa ennemmin urheiluun ja harrastuksiin. Kyllä ne kaverit ovat kadonneet vuosien aikana suurin osa. Yks kaveri minulla on jonka kanssa käyn kalassa.