Lue keskustelun säännöt.
Polla hajoaa kotona! Osaisiko joku neuvoa millä jaksan, kun on vaan kestettävä?
21.12.2006 |
Meillä on 3 lasta: 2-vuotias ja 3kk ikäiset yllätyskaksoset. Asutaan aivan uudella omakotitaloalueellaa, jossa ei ole peruspalveluita, muiden naapureiden talot vasta perustusvaiheessa eli ainoat asukkaat keskellä ei mitään. Autoa ei ole päivisin. Kavereilla on ihan tarpeeksi työtä omien perheidensä ja töidensä yhteensovittamisessa.
Esikoisen kanssa nautin kotona olosta. Silloin asuttiin vielä ihmisten ilmoilla, käytiin ties missä harrastuksessa a virikkeissä ja todella nautin.
Sitten alettiin rakentaa ja huomasin yllätykseksemme odottavani kaksosia. Uuteen taloon muutettiin mahdollisimman pian, koska oli kallista pitää 2 kotia. Vieläkin on yläkerta täysin laittamatta, asutaan käytännössä muutamassa huoneessa.
Mun päivät on yhtä pyykkirumbaa, ruokahuoltoa ja sivousta. Rakenusryönää kulkeutuu helposti asuinhuoneisiin, että pitää tehdä täyssiivous joka pävä. Illat olen niin väsynyt etten kertakaikkiaan jaksa muuta kuin nukkua. Mies koitaa laittaa taloa valmiiksi töidensä jälkeen, yrittää todella kaikkensa ja on ihan loppu. Vauvat valvottaa, yösyöttöihin menee tosissaan aikaa.
Tiedän, ettei tässä mu auta kuin kestää. Perhe on rakas enkä mistään hinnasta kenestäkään luopuisi. Mulla vaan ei tunnu enää paukut riittävän, pää pimahtaa ja haaveilen töihin paluusta vaikka oikeasti en halua pieniä lapsia vieraalle hoitoon.
Mitä ihmettä mä teen, et saan itseni pysymään kasassa? Olisiko kellään mitään vinkkiä? Tulen illalla lukemaan, josko joku ihana olisi keksinyt jotain ja vastannut.
Kommentit (19)
Näkee muita ihmisiä ja on tekemisissä AIKUISTEN kanssa päivittäin. Raskasta se työssäkäyntikin on, mutta omalla tavallaan voimia antavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Liioittele / korosta painokkaasti väsymystäsi ja keskustele jämäkästi siitä mitä vaihtoehtoja sinulla olisi saada kodinhoitajaa / lähihoitajaopiskelijaa tms. Yllättävän usein kuulee että kunnalta onkin järjestynyt jotakin, edes väliaikaista apua, esim. lastenhoitaja muutamaksi tunniksi viikossa.
Onko teillä päin minkäänlaista kerhotoimintaa, puistotätiä tms? Siis niin, että esikoinen voisi olla hoidossa vaikka kaksi päivää viikossa? Tai saisitko jonkun opiskelijan tai koululaisen hoitamaan esikoista silloin tällöin tai käymään kärrylenkillä kaksosten kanssa?
Nuku aina kun voit, syö aina kun voit.
Lintsaa kaikessa missä voit:
- Ota siivooja, jos teillä suinkin on varaa. Kotitalousvähennyksen kanssa se on yllättävän edullista.
- Pesetä pyykkiä pesulassa / tai hommaa edes kuivuri, jos sitä ei vielä ole.
- Tee helppoja ruokia / käytä valmisruokia
Veikkaan, että rahanne ovat myös aika finaalissa, koska ette voineet pitää kahta asuntoa ja autoa yhtä aikaa.
Minunkin neuvoni on, että lintsaa kaikessa missä voit vaarantamatta lasten terveyttä. Koita saada jotain vapaaehtoisia auttamaan, jos ei ole varaa ostaa palveluita. Soita vaikka lähiseurakuntaasi ja itke tilannettasi jollekin diakonille. Ehkä saat jonkun vapaaehtoisen mummon jeesaamaan teitä. Anna haastattelu paikallislehteen ja kerää mahdollisimman paljon säälipisteitä ja pyydä julkisesti apua. Itke neuvolan tädille, mutta älä vaikuta luuserilta. Näytä koko ajan, että tilanne on hallinnassa ja haluat hoitaa asiat lasten parhaaksi. Kun talo valmistuu, pidä reilut tuparit kaikille teitä auttaneille ja muista vielä kiittää julkisesti paikallislehdessä.
Voimia :)!
Mekin ollaan asuttu rempan keskellä, mutta vielä ennen lapsia. Ja se oli silloinkin tosi raskasta!
Ja kolme noin pientä lasta teillä vielä. En edes osaa kuvitella, miten rankkaa!
Kartoittakaa KAIKKI mahdolliset ja mahdottomatkin tahot, ja pyytäkää apua. Neuvola on hyvä taho alottaa. Miettikää keinoja, miten voitte helpottaa arkeanne ja saada välillä lepohetkiä.
Kovasti voimia sekä sinulle että miehellesi!!!
kun kuopus tuli. Nyt kaksi vuotta myöhemmin jatketaan taas paremmin voimin. Ei sitä kukaan myöhemmin muista, eikä mitään perusrakenteita mennyt piloille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puhukaa miehenne kanssa, että oltais tarkkoja siinä asiassa, ettei sitä ryönää tulis asuttuihin huoneisiin. Säätyisit ainakin enemmiltä siivoiluilta. En tiedä imetätkö vai annatko maidon pullosta, mutta syötä kaksoset yhtä aikaa, saat öisin nukkua hieman pidempiä pätkiä.
muutamaksi kuukaudeksi niin saisitte levättyä enemmän?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tarvitsette ulkopuolista apua, siltä tuo minusta kuulostaa. Rahallahan sitä saa. Olisiko tellä mahdollista saada kerran viikossa maksullista siivous ja/tai lastenhoitoapua?
Entä onko miehen *aivan* pakko tehdä remppaa yksin? eikö kukaan sukulainen voi edes tulla viikonloppuna talkooavuksi?
Onko mahdollista tehdä teille yksi lisähuone valmiiksi ensin, ja sitten vasta muuta?
Missä isovanhemmat ovat ja missä kunnossa? Töissä vai eläkkeellä? Voisiko joku muuttaa teille vaikka viikoksi auttamaan lastenhoidossa?
kolmas tulossa, edelliset ella 5-vuotiaita. Lähin kauppa 16km päässä, naapurit 200m päässä(iäkäs pariskunta) mulla ei edes korttia, joten autosta ei mulle yksin hyötyä.
Täällä on ihanaa. Pollan pidän kasassa surffaamalla netissä, juttelemalla kauempana asuvien kavereiden kanssa ja touhuten koirien kanssa.
Mä en kyllä edes kaipaa ihmisiä ympärilleni, ainakaan päivittäin! Oma rauha on jees!
ja tiskikoneen täyttöön menee 3min päivässä ja pyykkiä pestään koneellinen kerran/kaksi viikossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olet ilkeä, mitä iloa saat siitä? mitä mahtaa elämästäsi puuttua kun joudut kirjoittelemaan tänne tommosia viestejä?
ei-ap
on kyllä eri asia saada kaksoset kuin sama määrä lapsia pienellä ikäerolla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vedä sillä 20 minuuttia ainakin kerran päivässä. Ajattele ihan muuta ja relaa vaikka maailma kaatuisi. Tuohon löytyy aina aika.
Hanki jokin säännöllinen ulkopuolinen harrastus, vaikka vaan kerran kuukaudessa. Pidä kiinni siitä.
eikö sitä olisi sitten VIELÄ väsyneempi? Ja sitten vielä stressaantunut kun pitäisi illat siivota niitä rakennussotkuja, väsyneet lapset helmoissa... argh.
Koita vähän saada järjestelmällisyyttä elämään -varmasti vaikeaa kaksosvauvojen kanssa- mutta sillä tavalla että vaikka tänään siivoan ja urakoin, huomenna leikin vaan lasten kanssa ja lasten nukkuessa tai katsoessa videoita luen tai teen jotain mistä itse pidän, seuraavana päivänä taas siivotaan jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vauva-aika on tosi raskasta, ihan sama missä sitä asuu ja rakentaako tai ei. Ota mahdollisimma vähän stressiä kotihommista, koita vaan pitää lapset tyytyväisinä...
Sit kun vauvat lähtee liikkeelle ja oppivat vähän leikkimään ja pitämään itse kiinni tuttipullosta tai maissinaksusta niin muuttuu helpommaksi, se on kuitenkin yllättävän pian :) Jaksamista teille.
t. 1,5-tuplien äiti
Mulla oli monesti hoitaja apuna kun lapset oli pieniä. Siis olin itsekin kotona, mutta hoitaja oli siinä mukana syöttämässä ja vaippoja vaihtamassa. Tai vei vauvat kävelylle että sain ottaa päiväunet esikoisen kaa tai siivota.
-14
aikoinaan meillä olisi ollut mahdollisuus saada joku lähihoitajaopiskelija tms harjoittelujaksolle, en tiedä, onko enää sellaisia, tai siellä teilläpäin. Mutta luulisi, että kunnaltakin voisi saada satunnaisesti kodinhoitajan? Noin monen pienen kanssa arki on todella rankkaa, mutta kyllä se joskus helpottaa!! Vaikka vaikea sitä on tietty tuossa vaiheessa uskoa.
Ja täällä on uskomattoman typeriä vastauksia tullut - jos joku pesee pari pesukoneellista pyykkiä viikossa, ja astianpesukoneeseen käyttää aikaa 3 min, se ei tarkoita, että 5-henkinen, kolmen pienen lapsen perhe, jossa varmasti myös raksavaatteita pestään, selviäisi niin vähäisellä kotitöiden määrällä.
Yritä jättää siivoukset ihan minimiin, osta valmisruokia ja yritä nukkua aina kun voit. Jaksaako mies auttaa yövalvomisissa? Hidastakaa sitä rakentamista ja olkaa koko perhe yhdessä ihan muuten vaan.
Paljon voimia ja jouumieltä sinne!
T. kuuden lapsen äiti (pienellä ikäerolla, mutta ei kaksosia)
joka päivä vähäsen työpäivän päälle pimeessä kuin kerralla (viikonloppuna) enemmän. Jos meihesi voisi tehdä paikkojen valmiiksi saattamsita vain la-su, hän voisi olla illalla lasten kanssa ja sinä saisit välillä hengähdystaukoja
- pitkä kävely yksin
- pitkä kuuma suihku
- jos sauna jo valmis, yksin saunominen
tai hurauta yksin sillä teidän ainoalla autolla illalla vaikka kirjastoon tai uimahalliin
tms
tuntikin täysin lapsivapaata aikaa / päivä vois tehdä aivan ihmeitä sun jaksamiselle
Tsemppiä!
jotain jos yrittäisin sanoa...
- remppa-apua viikonlopuksi?
- jomman kumman vanhemmista/siskoista/veljista tai kavereista mitään apua?
- esim. kun kokkaat, kokkaa isot satsit kerralla, niin riittää useampaan kertaan / pakastimeen
- voisitko käydä tai kutsua jonkun mukavan äidin kyläilemään. pieni kahvituokio voi olla hyvässä seurassa yllättävän piristävä, kunhan olette samalla aaltopituudella
- pystytkö lähtemään revohkan kanssa kävelemään pitkälle lenkille. liikunta auttaa vaikka ei heti uskoiskaan.
yritä saada ajatukset muilutettua pois negatiivisesta kierteestä. hae muutama kirja vaikka paulo coelhon alkemisti. sinnikkäästi yrität saada aivot uskomaan, että tämä on nyt tätä hetken aikaa ja huomenna kaikki on jo toisin.
Meillä ei ole kaksosia, mutta 3kpl alle 4-vuotiasta, joista pienin alle 6kk. Ja rakennetaan. Minä kotona lasten kans.
Pienin on todella tyytymätön ja täys-kanniskeltava vauva. Ja koville ottaa, olen ihan törkeän väsynyt. Hyviä vinkkejä olet jo saanut. Multa saat vain vertaistukea. Yöt menee miten milloinkin täälläkin. Aina jotain herätystä on.
Yritetään jaksaa.. eiks joo?