Minkä ikäinen lapsesi oli kun aloit kertoa hänelle jeesuksesta?

Uskovaisessa perheessä ei yleensä aleta kertoa Jeesuksesta tai muista uskontoon liittyvistä seikoista ikään kuin opetuksen tyyppisesti lapsen ollessa jonkin tietyn ikäinen.

Jos perhe käy kirkossa tai muissa seurakuntien tilaisuuksissa, ja jos kodissa luetaan hengellistä kirjallisuutta ja rukoillaan sekä vietetään esimerkiksi joulua, nämä asiat tulevat luonnostaan mukaan lapsen elämään jo pienestä pitäen. Niihin liittyvistä yksityiskohdista toki jutellaan tilanteen mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen kertonut kolmi-nelivuotiaille, että jotkut ihmiset uskovat sellaiseen satukirjaan, jossa yhtenä hahmona on Jeesus.

Hm. Eikö "satukirja" ole kovin asenteellista, jos tarkoitus on, että lapselle ei syötetä vanhempien uskomuksia ja maailmankatsomusta. Jeesus kuitenkin on historiallinen henkilö.

Raamattu ei ole tiedetta, historiaa eika faktaa silloin se on satua. Raamattu on koostettu kokoelma tarinoita joista harvaa tai yhtaan voi osoittaa tapahtuneeksi. Lisaksi tarinat ovat vuosituhansissa muuttuneet ja elanneet. Mukava kuvaus historiaa kuitenki.

Ekassa lauseessa toteat ettei raamattu ole historiaa, vipassa lauseessa toteat että on se mukava kuvaus historiaa. Eli vähän nyt meni sekavaksi sun perustelut.

Se ei ole historiankirja, kuten ei ole pokkari tai dekkari, mutta ne henkivat kirjoitushetken elamaa: tapoja, ajatuksia, poliittisia tilanteita, jopa historiallisia hetkia. Ne ei ole kuitenkaan historiankirjoja. Sori huono sananvalinta. Tarkoitin historiankirjaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huono. Panosta seuraavaan vähän enemmän.

Mikä aiheutti huonouden? Ehkä se seikka, että lapsi oli ateisti? Itsekin olit. Ihan tosi.

No esimerkiksi juuri tuo. Vakaumus on valintakysymys eli ei pieni lapsi ole valinnut mitään ateismia eikä uskoa. Toisekseen joulupukki ja Jeesus on eri asioita, Jeesus on todistetusti henkilö joka on ollut olemassa. Ihan eri asia on sitten se uskooko siihen mitä Jeesus julisti.

Henkilö, jolle ei ole kerrottu jumalista on automaattisesti ateisti, eihän hän usko jumaluuksien olemassaoloon. Ateismi ei ole vakaumus.

Jeesus ei myöskään ole mitenkään todistetusti olemassaollut henkilö. Ylipäätään historiallisten henkilöiden, ainakaan 2000 vuotta sitten eläneiden, olemassaoloa ei voida todistaa, vaan pelkästään arvioida olemassaolon todennäköisyyttä käytettävissä olevien lähteiden perusteella. Jeesuksen osalta asiantuntija-arvio on, että Jeesuksen historiallisuus on todennäköisin selitys sille, että hänestä kertovat lähteet ovat olemassa ja kertovat mitä kertovat.

Mitä tulee siihen, mitä hän julisti, niin sitähän me emme tiedä - tiedämme vain, mitä hänen on kerrottu julistaneen. Varhaisimmatkin kirjoitukset Jeesuksen teoista ja saarnoista on kirjoitettu vuosikymmeniä hänen oletetun kuolemansa jälkeen, ja kuoleman ja ylös kirjaamisen välissä "tieto" näistä on kulkenut suusta suuhun. Vuosikymmeniä kiinalaista puhelinta aikana, jolloin jokainen ihminen on ollut pohjattoman taikauskoinen ja vailla minkäänlaisia keinoja varmistaa kuullun tarinan paikkansapitävyyttä, niin kukapa tietää mikä on ollut alkuperäinen totuus, jos siis sellaista on koskaan ollutkaan.

Pitaa muistaa, etta ihmiset uskoivat myos niin syvasti noitiin jokunen vuosisata sitten, etta polttivat aitinsakin roviolla.

Eiök lapsi ole syntyessään ennemminkin agnostikko? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen kertonut kolmi-nelivuotiaille, että jotkut ihmiset uskovat sellaiseen satukirjaan, jossa yhtenä hahmona on Jeesus.

Valitettavsti yhteiskunta on hyvin uskonpitoinen. Joulu, paasiainen ja paivakoti/koussa tehtava "sivistystyo".

En kertonut, lapsi kyseli kuka on jeesus ja onko han kummitus. Kuuleeko ja nakeeko han oikeasti aina ja kaiken? 5v.

Kerroin saman, jotkut uskoo kovasti satuun jota on kerrottu sukupolvesta toiselle..

Tosin joulu ja pääsiäinen sioittuvat suunnilleen samoihin ajankohtiin, jolloin on vietetty myös erilaisia pakanajuhlia, jotka perustuvat auringon kiertoon. Eli ajoittuvat talvipäivänseisauksen ja kevätpäiväntasauksen läheisyyteen. Samalla tavalla kesäpäivänseisauksen aikaan vietetään juhannusta ja syyspäiväntasauksen aikaan pyhäinpäivää tai kekriä.

Minulle ei kai koskaan varsinaisesti kotona kerrottu, seurakunnan kerhoissa taisin kuulla ensimmäisen kerran Jeesuksesta.

Kotona ei puhuttu mitään uskonnosta ikinä mutta seurakunnan muskarissa kävimme.

Mun äidin äiti alkoi tuputtaa sitä varmaan jo silloin, kun olin mistään mitään tajuamaton taapero. Loppupelissä paljastui kaksinaismoralistiseksi piilojuopoksi. Veti mm. herneen nenään siitä, että rippikuvassa oli 1-vuotislahjaksi saatu sydänriipus. Kävin kuvassa lauantaina, kun konfirmaatio oli sunnuntaina. Ristin tunki väkisin kaulaan ennen kirkkoa.