Miten paljon kivunlievitystä ja oksitosiinia kannattaa käyttää synnytyksessä?
Olen vähän kahden vaiheilla.
Synnytyslääkärit sanoo, että "miksei käytettäisi, kun kerran meillä on nämä keinot"
ja sitten riskejä kuitenkin on, pitkäaikaisvaikutuksia niin lapseen kuin äitiin.
Ilokaasu lisää lapsen todennäköisyyttä käyttää amfetamiinia.
Epiduraali lisää migreenin ja ties minkä riskiä.
Synteettinen oksitosiini lisää todennäköisyyttä sairastua synnytyksen jälkeiseen masennukseen.
https://womensmentalhealth.org/posts/synthetic-oxytocin-effect-postpart…
Jne.
Pitäiskö vaan kärsiä tuo 2 tunnin tai 2 vuorokauden tuska, että antaa paremmat eväät lapselle, vai pitäiskö ottaa kaikki mömmöt mitä tarjotaan.
Täällä varmaan on näkemyksiä sinne ja tänne, mutta olisko joku jo ajatellut asiaa perusteellisemmin, olisin kiitollinen hyvin perustelluista vastauksista, kiitos!
Kommentit (27)
Vierailija kirjoitti:
Nyt en ihan ymmärtänyt, mitä tarkoitit sekoilulla? Synnytyslääkärin kommentilla viittasin ihan netissä olleeseen juttuun, johon en nyt heti löytänyt linkkiä.
Tuohon 85 % kyllä löysin: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002682252.html
Kätilöä voi kyllä vaihtaa, jos ei kemiat osu yksiin.
Oksitosiinilla tarkoitin kyllä tuota istukan synnytystä vauvan jälkeen, siis se on ilmeisesti rutiini. En ole varma, ymmärretäänkö ja tiedetäänkö näitä kivulievityksen sivuvaikutuksia ja riskejä. ja kerrotaanko niistä.
Tässä on nyt se varma kandidaatti puhumaan synnytysväkivallasta jälkeenpäin. Kun ei saanutkaan yksin päättää miten hoidetaan.
Ajattelin asiaa ja päädyin siihen, että haluan koettaa synnyttää lääkkeettömästi jos mahdollista. Minulla kävi hyvin, sain ennen kaikkea kolme tervettä lasta ja toissijaisesti kolme hyvää lääkkeetöntä synnytyskokemusta.
Kiitos kuuluu vauvoille itselleen, kätilöille, lukemalleni kirjallisuudelle, joogaohjaajalleni, geeneilleni ja varmaan paljolti sattumallekin.
Muiden valintoihin en ota kantaa, mutta kehotan hankkimaan tietoa, jos lääkkeetön synnytys on toiveissa, ja vaikka ei olisikaan. Hyvä on myös ymmärtää, että syntymä on arvaamaton tapahtuma ja puitteista huolimatta aina ihme.
Missä maassa sinä asut, jos jo etukäteen synnytyslääkärien kanssa selvität kivunlievityksiä? Suomessa saa sitä mitä juuri siihen aikaan sattuu olemaan tarjolla. Vieläkö ilokaasua käytetään?
Oksitosiini on eri juttu, ja kai siinä on enemmän kyse siitä, mikä olisi se toinen vaihtoehto ilman oksitosiinia. Minulla se oli aine, jolla ei ollut yhtään mitään tehoa, joten päädyttiin sektioon.
Täällä ei ilokaasua enää edes saa. Ei tehonnut mitenkään juuri se. Spinaalipuudutus paras, mut sen saa vasta viimeisillä tunneilla kun synnytys lähenee loppua ja auennut tarpeeksi.
Kaikilla lääkkeillä on jonkin verran haittoja, kannattaa verrata hyötyihin. Jos synnytyksestä haluaa ihanan ja kivuttoman muiston, epiduraali ehdottomasti paras. terv. kätilö, joka itsekin synnyttänyt epiduraalin avulla.
Vierailija kirjoitti:
Ajattelin asiaa ja päädyin siihen, että haluan koettaa synnyttää lääkkeettömästi jos mahdollista. Minulla kävi hyvin, sain ennen kaikkea kolme tervettä lasta ja toissijaisesti kolme hyvää lääkkeetöntä synnytyskokemusta.
Kiitos kuuluu vauvoille itselleen, kätilöille, lukemalleni kirjallisuudelle, joogaohjaajalleni, geeneilleni ja varmaan paljolti sattumallekin.
Muiden valintoihin en ota kantaa, mutta kehotan hankkimaan tietoa, jos lääkkeetön synnytys on toiveissa, ja vaikka ei olisikaan. Hyvä on myös ymmärtää, että syntymä on arvaamaton tapahtuma ja puitteista huolimatta aina ihme.
Aivan, yleensä työntekijä tukee äidin omaa kantaa tässä asiassa, jos äidillä semmoinen on tullessaan. Mutta siinä vaiheessa kannattaa myös muistuttaa synnytyksen kulusta, ettei se aina mene näin hyvin. Joskus ja usein kipulääkkeet tarpeellisia. En edes aina ymmärrä, miksi 3-4kg paketti pitäisi sieltä ulos punnertaa ilman kivunllievitystä, mutta sehän on synnyttäjän oma asia. kätilö
Tämä teema saa näköjään tunteet pintaan.
Tutkittuun tietoon yritän itse päätökseni perustaa, mutta varmaa toi on niin äärimmäinen tilanne, että siinä arvostelukyky ei ole parhaimmillaan. Nyt kun vähän googlailin, niin näköjään sivuvaikutuksia ja pitkäaikaisvaikutuksia todellakin on, eikä edes ihan vähän. Kinkkinen tilanne, kun sitten kun on tilanne päällä, voi nopea kivunlievitys olla tarpeen, eikä siinä tule mitään vuosia eteenpäin "ehkä lapseni on kirjoilla tjsp." asioita ajatella.
Ehkä jätän raskautumatta kokonaan, niin eipähän tule tuota ongelmaa.