Miten olette sopeutuneet suomeen kun olette palanneet ulkomailta?
Tuntuu kauhealta, ilmapiiri negatiivinen, ihmiset ei hymyile, on sateista, päivät kylmenee ja pimenee. Eniten ahdistaa tämä negatiivinen ja myrkyllinen ilmapiiri, jossa ei olla tyytyväisiä mihinkään. Olen yrittänyt päivisin tehdä töitä ja illat menen omaan kuplaani katsomassa tv:stä hyviä sarjoja. Vinkkejä ns. kulttuurishokkiin, kiitos.
Kommentit (34)
Oli melkoinen myllerrys. Asuntovaunussa olin yön Haaparannassa niin oli melkoinen sopeutuminen taas entiseen.
Kyllä se shokki oli ysärillä kun muutin Englannista takaisin Suomeen, vaikka ei Englantikaan nyt varsinaisesti mikään jeejee-maa ole, niin silti. Suomalainen tylyys tuli heti päin näköä lentokentällä.
Ihmisten puheäänet kuin jäätä. Tunteettomia, kylmiä.
Naamioiduin ikäänkuin pensaaksi ja näyttelin kiveä.
Erittäin helposti. USA:ssa ei ollut minkäänlaista sosiaaliturvaa ja erityisesti lasten vakuutuksien kanssa sai olla kokoajan tarkkana. Omat vakuutukset hoitu pääasiassa työn kautta.
Lapsia ei voinut päästää mihinkään, ei edes 1km koulumatkalle ilman aikuista saattajaa.
Pintaystävälliset ihmiset olivat pinnalta ihania, mutta sen alta tuntemattomia.
Kotomaahan palatessamme päästimme lapset irti, tamppasimme taas matot pihalla ja huokaisimme pitkästi helpotuksesta kalliiden vakuutusrallien päättymisestä. Täällä ei tarvitse kadulla pelätä eikä jäädä vain muovihymyjen kohteeksi. Ruoka on puhdasta ja turvallista. Myös luonto on puhdas ja turvallinen, kyykäärme ainoana poikkeuksena. Ihanaa olla kotona<3
Mihin oikein olet muuttanut??? Minut yllätti se, kuinka ystävällisiä ihmiset ovat. Kauppojen asiakaspalvelu on hyvää.
Minä sopeuduin oikein hyvin. Tulin tosin keväällä, joten pimeys ei iskenyt vasten kasvoja.
Huonosti... Lähdemme Portugaliin talvikuukausiksi.
No, se käy niin, että vetää naaman perusirveeseen, ei puhu muille kuin puhuteltaessa ja miettii aina, että mikähän tässäkin asiassa nyt mahtaa olla vikana. Parissa päivässä pääsee jo kivasti moodiin, jossa ihan aidosti alkaa verenpaine nousta kun näkee televisiosta jonkun pallopääpoliitikon mussuttavan älyttömyyksiä ja kuuntelee ihmisten typeriä valituksia arjessa. Ilo piiloon, kyl se siitä. Joskus voi tulla tänne av-palstalle haukkumaan random-asiat niin lyttyyn, että saa naurut siitä.
Helt bra. Hemligheten ligger i det att man inte återvänder till Finland. Efter vistelsen i Finland återvänder man hem och det brukar vara väldigt skönt.
Keskityn Suomessa vain työntekoon eli teen hyvää matkakassaa jotta voin taas olla pois Suomesta koko talven. Kun tietää ettei täällä tarvi olla koko vuotta niin se tieto piristää ja voi painaa pitkää päivää duunissa. Onhan tänne aina vaikea palata ulkomailta kun on niin apaattista mut työllä ja liikunnalla selviän.
Muutin hölmölästä Portugaliin 4 vuotta sitten. Käyn siellä jouluisin ja kesällä.
Kyllä tiukkaa tekee. Joka päivä tekee mieli takaisin sinne missä asuimme.
Briteissä satoi enemmän, tänne oli kiva tulla keskellä talvea lumeen ja pakkaseen. Talvet on kyllä tuntuneet pitkiltä mutta töistä saa enemmän rahaa ja kämpät ei ole yhtä kylmiä. Ihmiset kyllä hymyilee kun niille hymyilee. Sopeutuminen riippuu todella paljon siitä mihin vuodenaikaan tulee ja kauan on ollut poissa. Itse olin niin kauan poissa että olin saanut tarpeekseni.
Vierailija kirjoitti:
Briteissä satoi enemmän, tänne oli kiva tulla keskellä talvea lumeen ja pakkaseen. Talvet on kyllä tuntuneet pitkiltä mutta töistä saa enemmän rahaa ja kämpät ei ole yhtä kylmiä. Ihmiset kyllä hymyilee kun niille hymyilee. Sopeutuminen riippuu todella paljon siitä mihin vuodenaikaan tulee ja kauan on ollut poissa. Itse olin niin kauan poissa että olin saanut tarpeekseni.
Oletko varma. Itsekään en pitänyt Englantia minään onnelana suht köyhälle ihmiselle, mutta niinpä vaan on sinne silti ikävä. Tosin nykyisin haaveilen Irlantiin muuttamisesta, siellä on kaikki brittilän hyvät puolet, ja lisäksi vähemmän sekoilua.
Ihmisillä on täällä pulaa juttukavereista. Kun menee vaan kahvilassa kysymään. että joutaako tämä lehti ha vaihtaa samalla pari sanaa niin sittenhän siinä vierähtääkin herkästi tunti kun jutellaan kaikenlaista. Ihmiset kyllä sanoo, etten selvästikään ole paikallisia kun juttelen tuntemattomien kanssa.
Valitettavasti aloitus syyllistyy itse siihen, mistä syyttää.
😞
Olen kyllä tyytyväisempi Suomessa kuin entisessä kotimaassani Tsekissä.
Palasin 3 vuoden ulkomailla asumisen jälkeen Suomeen mutta puolen vuoden päästä talvella ahdistus kasvoi niin suureksi että aloin suunnitella paluuta ulkomaille. Onnellisesti sinä kesänä pääsin takaisin ulkomaille. Sen jälkeen en ole taakseni katsonut. Olen onnellinen.
Asuimme aikoinaan lasten ollessa alle viisivuotiaita Usassa. Takaisin tulemisen myötä löysin tämän palstan,otin vanhoihin koulukavereihin yhteyttä ja siitä pikku hiljaa taas tottuminen Suomeen. Ottaa aikansa. Meillä lapset meni Suomessa kielikylpytarhaan, joten heillä pehmeä pudotus.