Mitä tehdä kun mies ei jaksa lapsiperhearjen vaatimuksia?

Vierailija kirjoitti:

Facebookissa joku aika sitten eräs mies avautui siitä, että joka päivä töistä tullessaan, hän käy ostamassa 3 isoa lonkeroa ja juo ne kotipihassa autossa ennenkuin menee kotiin sisään. Kuulemma ainoa tapa kestää sitä härdelliä.

Aikuisella aikuisuus ja normaali elämänhallinta hakusessa ja tuolla säännöllisyydellä tulee vielä alkoholismi.

Vierailija kirjoitti:

Anna kun arvaan. Ap painosti miehen hankkimaam useamman lapsen heidän tilanteestaan huolimatta ja nyt mies saa kärsiä seuraukset ap:n itsekkyydestä? Sellaista se on elämä sitten on, kun mies on kynnysmatto ja nainen vauvahimonsa sokaisema itsekäs typerys, joka ei tajua, että kusee tuossa myös itseään nilkkaan.

Millä elätte, kun mies ajautuu burnikseen, koska sun nyt vaan oli pakko saada kolme lasta, vaikka mies ei jaksa samanlaista perherallia, kun sinä? Tai sitten tulee ero, kun mies ei vaan enää kestä. Onnea. Muista sitten olla ulisematta, kun omien valintojen seuraukset realisoituu.

Kyseessä molempien valinta, mikäli ap ei aseella tai muuten uhkaavasti v äkisinmaannut mieslapsiparkaa.

Jankjankwänkwänkwäniwäniwää. Jos taipuu painostettuna tmv tekosyyllä lopulta syy + vastuu on silti oma.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä täytyy ihmetellä tätä, miten koko muu perhe joutuu joustamaan aikuisen miehen erityisherkkyyksien ja väsymisten kanssa, kun äijän oma, itse hankittu perhe käykin niin hermon päälle. Eikö naiset ikinä kasva tästä paapojan roolista ulos? Ap on pukannut maailmaan kolme lasta neljän vuoden sisään ja miestä uuvuttaa???!!? Aika kasvaa aikuiseksi hänelläkin.

Näinpä mies suvereenina yksinvaltiaana  t e r r o r i s o i  ja  tyrannisoi muut alati kävelemään munankuorilla.

Tämä on jatkunut ja tulee jatkumaan niin kauan kuin nainen ja äitirukka siihen marttyyrina alistuu ja suostuu.

Vierailija kirjoitti:

Miksi niitä lapsia piti tehdä kolme?

Juuri tuo on pointti. Kun eka lapsi on syntynyt alkaa tietää ja tuntea miehenkin.

Miksi pitää tehdä lisää lapsia?

Ap on trolli.

Vierailija kirjoitti:

Mistä näitä sikiää?!

Ap:n ja kaltaistensa alapäästä. Pakko ne omat ylivoimaiset geeninsä jatkaa, meni miten meni ja tuli mitä tuli.

Ihmisten pitäisi miettiä näitä asioita ennenkuin ruvetaan lapsentekoon. Pikkulapsiarki on pahimmillaan aikamoista sirkusta, ei se sovi sellaiselle ihmiselle, joka kuormittuu helposti eikä suostu mihinkään kompromisseihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

- kuulosuojaimet ym köyttöön silloin kun ei tartte kuulla kaikkea ympärillä vähentämään turhaa hälinää ja äänisaastetta

- lapsille opetetaan ettei sisällä huudeta ja mölistä (tietysti ikätaso huomioiden)

- pyritään välttämään äänekkäitä leluja ja hararstuksia sisällä

- mies voisi itse miettiä voiko keventää työelämäänsä. Esim mistä kuormittuu töissä eniten. Voiko työt tehdä eri tavalla (esim sähköpostit lukea vaan tiettyinä aikoina aamusta ja iltapäivästä ei kokoajan poukkoillen sähköpostien armoilla tai voiko työnkuvaa muuttaa vähemmän kuormittavaksi esim luopua matkatöistä, vuorotyöstä ym.

- jakakaa kotitöitä niin e

Kiitos, tässä oli ihan hyviä konkreettisia vinkkejä! Monet asiat ollaankin pyritty minimoimaan. Miehen harrastus myös kuormittaa häntä jonkin verran, vaikka antaakin vapaa-aikaa. Ollaan myös esim. palkattu siivooja, ruuat tulee kotiovelle ym. Lapset ovat tosi pieniä (4, 2 ja vauva), joten heistä kyllä ääntä lähtee, mutta isommat leikkivät paljon myös rauhallisesti keskenään. Miehellä on todella kuormittava työ, mikä verottaa hänestä kyllä ison osan valitettavasti. Mies ei kuitenkaan suostu hakemaan muita töitä. Ei suostu myöskään hakemaan keskusteluapua, joten olemme sinänsä aika hankalassa tilanteessa. Ap.

Tässäpä ne ydin ongelmat AP itse mainitsee. Mies ei suostu priorisoimaan perhettä ( juuri tuosta työstä pitää kiinni) eikä omaa hyvinvointiaan ( keskusteluavusta kieltäytyminen)

Vaimon= äidin pitää auttaa ja ratkaista dilemma. Eikö elämä ole opettanut, että aina ei voi saa syödä ja säästää kakkua? Että aikansa kutakin, nyt juuri lapset on pieniä ja elämäntilanne vaatii voimia ja kompromisseja, jos on mitoittanut kuviot väärin.

Nyt mies ehkä ensi kertaa elämässä saa miettiä mikä on tärkeää hänelle. Oma napa vai perhe?

Lapset siis 4, 2 ja vauva. Miten mies jaksoi silloin kun teillä oli vauva ja 2-vuotias?

Ei jestas. Tasan puoliksi kaikki homma ja mies hoitakoon itse omaa osuuttaan varten apua (tekee itse, pyytää omia sukulaisiaan/tuttaviaan, tai maksaa rahalla). Ei ole oikein, että sinun selkänahastasi otetaan. 

Aina se on kaikille yhtä rankkaa. Se vain on karu fakta. 

Miksi teit lapsia miehen kanssa joka ei jaksa hoitaa niitä. Oliko mies komea ja luulit että se on myös hyvä kumppani joka hoitaa lapsia ja arkea joka päivä. Kyllä pitäisi tajuta että harrastuksia ei voi olla jos tekee kolme lasta.

Vierailija kirjoitti:

Miksi tämä on muka varmuudella provo?

Pystyn ainakin itse eläytymään tilanteeseen - mun mies jaksaa harvinaisen huonosti lapsiperhearkea. Ja yritää se kyllä, mut se vaan ihan oikeasti kuormittuu siitä paljon enemmän kuin minä. Ei kestä huonoja unia, ei osaa ennakoida, ei osaa tehdä asioita limittäin tai varsinkaan yhtä aikaa (kuten vaikka pestä pyykkiä työpäivän aikana).

Kiitos. Ei tämä ole provo. Moni ihmettelee, miten en tajunnut miehen voimavaroja jo yhden lapsen jälkeen. En huomannut siksi, että silloin mies jaksoi ja hommia oli paljon vähemmän. Mies ei myöskään ole itsekäs, hän vaan oikeasti kuormittuu minua herkemmin ja on uupunut myös ķuormittavan työnsä takia. Ehkä vähän masentunutkin, mikä selittäisi hänen haluttomuutensa ratkaisuehdotuksiini. Tavallaan hän näkee, ettei mitään ole tehtävissä ja yrittää pyristellä niin pitkälle, kuin jaksaa. Suurimmaksi osaksi jaksaakin valtavan hyvin ja on läsnä lapsilleen jne., mutta sitten taas aina "romahtaa".

Joku ehdotti tarkempaa aikatauluttamista. Ajattelin ehdottaa miehelleni, että voisimme merkitä hänelle kalenteriin aina vapaa-aikaa, jolloin hän poistuisi kodista. Moni asia meillä onkin ulkoistettu, mitä myös ehdotettiin. Meillä käy siivooja ja ruuat tulee kotiovelle.

Ap.

Vierailija kirjoitti:

Ei jestas. Tasan puoliksi kaikki homma ja mies hoitakoon itse omaa osuuttaan varten apua (tekee itse, pyytää omia sukulaisiaan/tuttaviaan, tai maksaa rahalla). Ei ole oikein, että sinun selkänahastasi otetaan. 

Aina se on kaikille yhtä rankkaa. Se vain on karu fakta. 

Aika paljon ehdotetaan sukulaisten värväämistä avuksi, kun mies ei jaksa. Siinä tarkoitetaan varmasti miehen isää tai veljiä, tai miehen kavereita Perttiä, Anttia ja Aria sekä naapurin reipasta teinipoikaa?

Vierailija kirjoitti:

Ehkäisy kuntoon ettei tule enempää lapsia vahingossakaan ja katkea kamelin selkä. Työn keventäminen, joko osa-aika tai jättää työn osalta itsensä kehittämisen tauolle ja tekee vain rutiinihommia. Arjen keventäminen ja rauhoittaminen yhdessä suunnitellen.

Toisilla on ehkäisyt kunnossa mutta lapsia vain tulee, kun hedelmällisyys on niin hyvä ja parit ovat muita kymmeniä kertoja elinvoimaisempia. Emme mekään mieheni kanssa halunet kuutta lasta, mutta niitä nyt vain siunaantuu ehkäisystä huolimatta.

Mies on jo viisikymppunen ja juoksee kolmesti viikossa töiden jälkeen maratoonin ja käy ahkerasti salilla. Molemmat ollaan aina oltu muita ihmisiä elinvoimaisempia ja tästä syystä todennäköisesti lapsiakin syntyy.

Viimeisimmän synnytin 44 vuotiaana.

Turha mainostaa ehkäisyä kun ei se voimakkaimmille yksilöille toimi niin hyvin. Kondomitkaan ei kestä hirveän pitkään. Meillä on miehen kanssa hyvin aktiivinen seksielämä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi tämä on muka varmuudella provo?

Pystyn ainakin itse eläytymään tilanteeseen - mun mies jaksaa harvinaisen huonosti lapsiperhearkea. Ja yritää se kyllä, mut se vaan ihan oikeasti kuormittuu siitä paljon enemmän kuin minä. Ei kestä huonoja unia, ei osaa ennakoida, ei osaa tehdä asioita limittäin tai varsinkaan yhtä aikaa (kuten vaikka pestä pyykkiä työpäivän aikana).

Kiitos. Ei tämä ole provo. Moni ihmettelee, miten en tajunnut miehen voimavaroja jo yhden lapsen jälkeen. En huomannut siksi, että silloin mies jaksoi ja hommia oli paljon vähemmän. Mies ei myöskään ole itsekäs, hän vaan oikeasti kuormittuu minua herkemmin ja on uupunut myös ķuormittavan työnsä takia. Ehkä vähän masentunutkin, mikä selittäisi hänen haluttomuutensa ratkaisuehdotuksiini. Tavallaan hän näkee, ettei mitään ole tehtävissä ja yrittää pyristellä niin pitkälle, kuin jaksaa. Suurimmaksi osaksi jaksaakin valtavan hyvin ja on läsnä lapsilleen jne., mutta sitten taas aina "romahtaa".

Joku ehdotti tarkempaa aikatauluttamista. Ajattelin ehdottaa miehelleni, että voisimme merkitä hänelle kalenteriin aina vapaa-aikaa, jolloin hän poistuisi kodista. Moni asia meillä onkin ulkoistettu, mitä myös ehdotettiin. Meillä käy siivooja ja ruuat tulee kotiovelle.

Ap.

Oletko kertonut hänelle, miten valtavan ylimääräisen taakan hän kasaa sinun niskaasi, kun pakottaa käytöksellään sinut murehtimaan hänen jaksamistaan ja miettimään hänelle ratkaisuja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkäisy kuntoon ettei tule enempää lapsia vahingossakaan ja katkea kamelin selkä. Työn keventäminen, joko osa-aika tai jättää työn osalta itsensä kehittämisen tauolle ja tekee vain rutiinihommia. Arjen keventäminen ja rauhoittaminen yhdessä suunnitellen.

Toisilla on ehkäisyt kunnossa mutta lapsia vain tulee, kun hedelmällisyys on niin hyvä ja parit ovat muita kymmeniä kertoja elinvoimaisempia. Emme mekään mieheni kanssa halunet kuutta lasta, mutta niitä nyt vain siunaantuu ehkäisystä huolimatta.

Mies on jo viisikymppunen ja juoksee kolmesti viikossa töiden jälkeen maratoonin ja käy ahkerasti salilla. Molemmat ollaan aina oltu muita ihmisiä elinvoimaisempia ja tästä syystä todennäköisesti lapsiakin syntyy.

Viimeisimmän synnytin 44 vuotiaana.

Turha mainostaa ehkäisyä kun ei se voimakkaimmille yksilöille toimi niin hyvin. Kondomitkaan ei kestä hirveän pitkään. Meillä on miehen kanssa hyvin aktiivinen seksielämä.

Mitä ihmettä sekoilet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi tämä on muka varmuudella provo?

Pystyn ainakin itse eläytymään tilanteeseen - mun mies jaksaa harvinaisen huonosti lapsiperhearkea. Ja yritää se kyllä, mut se vaan ihan oikeasti kuormittuu siitä paljon enemmän kuin minä. Ei kestä huonoja unia, ei osaa ennakoida, ei osaa tehdä asioita limittäin tai varsinkaan yhtä aikaa (kuten vaikka pestä pyykkiä työpäivän aikana).

Kiitos. Ei tämä ole provo. Moni ihmettelee, miten en tajunnut miehen voimavaroja jo yhden lapsen jälkeen. En huomannut siksi, että silloin mies jaksoi ja hommia oli paljon vähemmän. Mies ei myöskään ole itsekäs, hän vaan oikeasti kuormittuu minua herkemmin ja on uupunut myös ķuormittavan työnsä takia. Ehkä vähän masentunutkin, mikä selittäisi hänen haluttomuutensa ratkaisuehdotuksiini. Tavallaan hän näkee, ettei mitään ole tehtävissä ja yrittää pyristellä niin pitkälle, kuin jaksaa. Suurimmaksi osaksi jaksaakin valtavan hyvin ja on läsnä lapsilleen jne., mutta sitten taas aina "romahtaa".

Joku ehdotti tarkempaa aikatauluttamista. Ajattelin ehdottaa miehelleni, että voisimme merkitä hänelle kalenteriin aina vapaa-aikaa, jolloin hän poistuisi kodista. Moni asia meillä onkin ulkoistettu, mitä myös ehdotettiin. Meillä käy siivooja ja ruuat tulee kotiovelle.

Ap.

Pidät miestä yhtenä lisälapsena, jota pitää kohdella kuin avutonta vauvaa. Sinä mahdollistat sen, ettei ukkelin tarvitse ottaa mitään vastuuta. Sen sijaan rouvan pitää lasten lisäksi hoivata avutonta miesparkaa.

Mitäpä jos sinä et jaksaisi arkea? Mitä mies silloin tekisi? Kuskaisi lapset lastenkotiin?

Sinä et ole miehen äiti. Aikuinen ihminen vastaa itse itsestään eikä ulkoista sitä entuudestaan kuormittuneelle vaimolleen.

Mies hyväksikäyttää kiltteyttäsi. Olet hänelle hyödyllinen idiootti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkäisy kuntoon ettei tule enempää lapsia vahingossakaan ja katkea kamelin selkä. Työn keventäminen, joko osa-aika tai jättää työn osalta itsensä kehittämisen tauolle ja tekee vain rutiinihommia. Arjen keventäminen ja rauhoittaminen yhdessä suunnitellen.

Toisilla on ehkäisyt kunnossa mutta lapsia vain tulee, kun hedelmällisyys on niin hyvä ja parit ovat muita kymmeniä kertoja elinvoimaisempia. Emme mekään mieheni kanssa halunet kuutta lasta, mutta niitä nyt vain siunaantuu ehkäisystä huolimatta.

Mies on jo viisikymppunen ja juoksee kolmesti viikossa töiden jälkeen maratoonin ja käy ahkerasti salilla. Molemmat ollaan aina oltu muita ihmisiä elinvoimaisempia ja tästä syystä todennäköisesti lapsiakin syntyy.

Viimeisimmän synnytin 44 vuotiaana.

Turha mainostaa ehkäisyä kun ei se voimakkaimmille yksilöille toimi niin hyvin. Kondomitkaan ei kestä hirveän pitkään. Meillä on miehen kanssa hyvin aktiivinen seksielämä.

Ette vaan osaa käyttää ehkäisyä. Ei se petä monta kertaa yhdellä parilla oikein käytettynä.

Ei ole normaalia, ettei terve ihminen jaksa normaalia elämää. Jos hän ei oikeasti jaksaisi, eikö olekin outoa, että jaksaminen ei lopu töihin eikä omiin henkilökohtaisiin huveihin ja harrastuksiin vaan pelkästään perheeseen ja kaikkeen tylsään, mistä ei edes makseta?

Sinä voit heittää miesvauvan elämästäsi, niin hänen ei tarvitse enää ulista kuormitustaan perhe-elämästä. (Mistä se kuormitus edes tulee, kun hän ei nytkään kanna sitå vastuuta mitä pitäisi?)

Toinen vaihtoehto on, että mies hakee apua terveydenhuollosta. Masentunut tai muusta mielenterveysongelmasta kärsivä ei parane sillä, että sairastuttaa ympäristönsäkin toiminnallaan. Vastuu on viime kädessä hänellä itsellään. Mitä enemmän uhraudut ja hoidat asioita hänen puolestaan, sitä enemmän saat niin tehdä jatkossakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkäisy kuntoon ettei tule enempää lapsia vahingossakaan ja katkea kamelin selkä. Työn keventäminen, joko osa-aika tai jättää työn osalta itsensä kehittämisen tauolle ja tekee vain rutiinihommia. Arjen keventäminen ja rauhoittaminen yhdessä suunnitellen.

Toisilla on ehkäisyt kunnossa mutta lapsia vain tulee, kun hedelmällisyys on niin hyvä ja parit ovat muita kymmeniä kertoja elinvoimaisempia. Emme mekään mieheni kanssa halunet kuutta lasta, mutta niitä nyt vain siunaantuu ehkäisystä huolimatta.

Mies on jo viisikymppunen ja juoksee kolmesti viikossa töiden jälkeen maratoonin ja käy ahkerasti salilla. Molemmat ollaan aina oltu muita ihmisiä elinvoimaisempia ja tästä syystä todennäköisesti lapsiakin syntyy.

Viimeisimmän synnytin 44 vuotiaana.

Turha mainostaa ehkäisyä kun ei se voimakkaimmille yksilöille toimi niin hyvin. Kondomitkaan ei kestä hirveän pitkään. Meillä on miehen kanssa hyvin aktiivinen seksielämä.

Katsokaa ettette... elinvoimissanne... tuota surkeaa sarjatuotantoa sekä maksakaa ja hoitakaa tai ehkäisy.