Voiko tosiaan masennuksen jotenkin itse välttää jollain tavalla?

Jos uskoo, ettei asialle voi mitään, olet melkoisen hankalassa tilanteessa.

Mielelleen voi kyllä tehdä asioita. Mutta se ei ole helppoa. Nappia voi ottaa, mutta se mieli pysyy samana.

Menneisyys - aloita siitä.

Itsekin vaikean masennuksen sairastaneena itsehoitona on kunnon yöunet , säännöllinen ulkoilu, ravitsemus kuntoon ja arkeen mielekästä tekemistä. Ei pidä unohtaa lääkkeitäkään ja terapiaa. Eli kyllä itsekin voi edesauttaa omaa hyvinvointiaan.

Vierailija kirjoitti:

Jos uskoo, ettei asialle voi mitään, olet melkoisen hankalassa tilanteessa.

Mielelleen voi kyllä tehdä asioita. Mutta se ei ole helppoa. Nappia voi ottaa, mutta se mieli pysyy samana.

Menneisyys - aloita siitä.

Menneisyys ei muutu edes napeilla.

Vierailija kirjoitti:

Itsekin vaikean masennuksen sairastaneena itsehoitona on kunnon yöunet , säännöllinen ulkoilu, ravitsemus kuntoon ja arkeen mielekästä tekemistä. Ei pidä unohtaa lääkkeitäkään ja terapiaa. Eli kyllä itsekin voi edesauttaa omaa hyvinvointiaan.

Siis sairastuminen tuli kuin salama taivaalta. Menin siis psykoosiin unettomuudesta. Päivystävä lääkäri määräsi osastolle. Ei antanut rauhoittavia että olisin saanut nukuttua. Oli tosi pahat oireet. Tuli liiasta työnteosta ja stressistä.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Jos uskoo, ettei asialle voi mitään, olet melkoisen hankalassa tilanteessa.

Mielelleen voi kyllä tehdä asioita. Mutta se ei ole helppoa. Nappia voi ottaa, mutta se mieli pysyy samana.

Menneisyys - aloita siitä.

Aloita muuttamalla omaa menneisyyttä?

Onpa upea neuvo.

Et tiedä miten olisit voinut välttää sairastumasta. Ja myöhemmin kuitenkin sanot, että sairastuminen johtui unettomuudesta, liiasta työnteosta ja stressistä.

Eikö mieleesi tule, että olisit voinut välttyä sairastumasta, kun olisit huolehtinut hyvistä yöunista, pitänyt työmäärän kohtuullisena ja välttänyt stressiä tai hoitanut stressiä pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsekin vaikean masennuksen sairastaneena itsehoitona on kunnon yöunet , säännöllinen ulkoilu, ravitsemus kuntoon ja arkeen mielekästä tekemistä. Ei pidä unohtaa lääkkeitäkään ja terapiaa. Eli kyllä itsekin voi edesauttaa omaa hyvinvointiaan.

Siis sairastuminen tuli kuin salama taivaalta. Menin siis psykoosiin unettomuudesta. Päivystävä lääkäri määräsi osastolle. Ei antanut rauhoittavia että olisin saanut nukuttua. Oli tosi pahat oireet. Tuli liiasta työnteosta ja stressistä.

Ap

  Mullakin tuli tuo masennus puskista , en ollut psykoottinen. Olin pari kuukautta osastolla ja minulle "säädettiin" sopiva lääkitys. Sain unettomuuteen ketipinoria mutta ei auttanut. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos uskoo, ettei asialle voi mitään, olet melkoisen hankalassa tilanteessa.

Mielelleen voi kyllä tehdä asioita. Mutta se ei ole helppoa. Nappia voi ottaa, mutta se mieli pysyy samana.

Menneisyys - aloita siitä.

Aloita muuttamalla omaa menneisyyttä?

Onpa upea neuvo.

Jos tarkoittaa terapiaa jolloin saa eri näkökulmia menneen ajattelemiseen.

En tiedä voiko sitä välttää... Itse olen ollut lapsesta saakka vähän omanlaatuinen. Tietysti jouduin sitten kiusatuksi. Jos mua olisi kohdeltu erilailla lapsesta saakka ja olisin kokenut yhteenkuuluvuuden tunnetta ihmisten kanssa, niin ehkä voisin olla erilainen ihminen tänäpäivänä. Mutta kyllä se tiedetään miten hiljaisia ja ujoja kohdellaan. Onneksi kumppanin löysin, muta esim hänen viettäessä aikaa kavereidensa kanssa tai lähtiessä reissuun, ne masennuksen ja ahdistuksen tunteet hiipii salakavalaa aina takaisin. Joskus, aika usein itken itsenäni ihan ilman syytä. Kaikki juontaa kai tuosta lapsuudesta ja etten saanut tarpeeksi rakkautta ja läheisyyttä tai jotain. Vanhemmalla iällä kai sitten en tiedä voiko sitä enää korjata.

Lisätty sokeri pois.

Alko ja tupakka pois. Energiajuomat pois.

Syöt kunnon ruokaa. Raskausajan multitabs auttaa tervehtymään.

Voi ja helposti. Säännölliset elämän tavat, ruokavalio, alkoholi pois kokonaan ja lenkkeily. Ulkoilua suositellaan masentuneillekin, ja ei edes nivelrikko estä liikkumista

Olen yrittänyt lopettaa tupakointia, masentaa vaan kahta kauheemmin. -eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos uskoo, ettei asialle voi mitään, olet melkoisen hankalassa tilanteessa.

Mielelleen voi kyllä tehdä asioita. Mutta se ei ole helppoa. Nappia voi ottaa, mutta se mieli pysyy samana.

Menneisyys - aloita siitä.

Menneisyys ei muutu edes napeilla.

Ei muutukaan, mutta kannattaako sitä märehtiä, sitä ei voi muuttaa eikä muutu miksikään, katsoo vain eteenpäin ei taaksepäin.

Minä en jaksa ainakaan miettiä menneisyyttä kun se menneisyys tulee välillä eteen. On tullut konkreettisestikin. Hoidan, no kai tämä sitten on masennusta, niin liikunnalla, ulkoilulla, uimalla harrastamalla. Kehittämällä itseäni. Kirjoittamalla.

Masennukseen sairastuminen johtuu lähes täysin omista valinnoista.

Itsellä suurempana ongelmana on ollut ahdistus.  Lääkityksen jälkeen elämä on ihan ok.  Ja mulla on ollut tuo ahdistuneisuushäiriö niin kauan kuin muistan, ihan lapsesta asti, joten sieltä se varmaan lähtöisin onkin.  Voi olla että on jotain luontaistakin taipumusta siihen. 

Vierailija kirjoitti:

Masennukseen sairastuminen johtuu lähes täysin omista valinnoista.

Tai sitten on kasvanut siihen?

Vierailija kirjoitti:

Voi ja helposti. Säännölliset elämän tavat, ruokavalio, alkoholi pois kokonaan ja lenkkeily. Ulkoilua suositellaan masentuneillekin, ja ei edes nivelrikko estä liikkumista

Nämä ei estä masentumista. Toteutuivat kaikki kohdallani ja silti sairastuin vakavaan masennukseen. Riittävä elämän kuormitus ja tietyt tekijät menneisyydessä aiheuttivat vaikka periaatteessa puitteet olivat kunnossa.

Vierailija kirjoitti:

Lisätty sokeri pois.

Alko ja tupakka pois. Energiajuomat pois.

Syöt kunnon ruokaa. Raskausajan multitabs auttaa tervehtymään.

Uskomuslääketiedettä?

Vierailija kirjoitti:

Itsekin vaikean masennuksen sairastaneena itsehoitona on kunnon yöunet , säännöllinen ulkoilu, ravitsemus kuntoon ja arkeen mielekästä tekemistä. Ei pidä unohtaa lääkkeitäkään ja terapiaa. Eli kyllä itsekin voi edesauttaa omaa hyvinvointiaan.

Lisäisin vielä itselleen anteeksi antamisen. Se on täysin ok jos ei juuri nyt jaksa mennä ulos tai siivota. Syyllisyyttä siitä ei kannata tuntea.