Olenko kamala jos sanon, että vihaan lasten ääniä?
Siis sitä kun naapurien lapset vinkuu ja kailottaa rappukäytävässä? En kestä sitä korkeaa ääntää, joka niistä lähtee ja kaikuu ja voimistuu siellä rappukäytävässä.
Kommentit (10)
Tyypillinen suomalainen olet. Varmaankaan humalaisten ölinä ei häiritse eikä nuorten aikuisten musaluukutus, lapset vain.
Mulla sama juttu. Vauvojen kiljunta melkein sattuu korviin. Onko sulla muunlaisia ääniyliherkkyyksiä? Mä kerroin tästä terapiassa ja nyt ne alkaa tutkimaan, että voisiko kyse olla autismista.
Ei sitä sanoa kannata, mutta ymmärrän kyllä hyvin että joku (tai varmaan aika moni) ajattelee noin.
Miettikää lestadiolaisia. Lapsuudenkoti täynnä lasten huutoa ja kohta sitten omakin koti. Onko heistä kukaan ääniherkkä?
No et ole, ne nykysin kiljuu kuin tapettas. Ennenvanhaan lapset sai näkyä muttei kuulua.
Mutta jos joku lapseton pariskunta harrastaa äänekäestä seksiä, hehän ovat vain nauttimassa elämästään ja omasta seksuaalisuudestaan, ja se ei ärsytä? Lapset vain
Et ole kamala, en minäkään pidä lasten mölystä ja huudoista, eiväthän he osaa kyllä muutoinkaan käyttäytyä, kauheita ihmisalkuja sanoisin.
Juu. Kaupungissa on AINA kun vähänkin aurinko paistaa ja haluaisit nauttia ulkoilmasta. Missä on paikkakunta jossa ei ole kirkuvia lapsia tai konsertteja?
Inhoan mölyäjiä, oli sitten kyseessä kirkuvat lapset, örisevät humalaiset, karaokea kailottavat urpot tai mekkaloivat teinit. Varsinkin kerrostalossa pitäisi ajatella muitakin kuin itseään.
ONhan ne nyt hirvittävän riipiviä äänitötteröitä mielivaltaisine kiljumisineen