Mitä hyötyä ihmiskunnalle on ollut siitä että matkustettiin kuuhun

Tiedettä tieteen vuoksi. Perustutkimus vie meitä lähemmäs vastauksia kaikkein suurimpiin kysymyksiin, eikä niiden edistämistä tarvitse konkreettisella hyödyllä perustella.

Viime kädessä käytännön sovelluksetkin ovat kuitenkin riippuvaisia siitä, että pohjatyöt perustutkimuksen puolella on tehty ensin. Näitä käytännön sovelluksia voi olla vaikeaa tai peräti mahdotonta nähdä ennalta ennen pohjatyön tekemistä, joten moni käytännön sovellus jäisi tekemättä mikäli näennäisen hyödytöntä perustutkimusta ei tehtäisi.

Ensimmäisessä kappaleessa on oikea vastaus. Toinen kappale on suunnattu niille, joiden insinööriaivot ovat liian surkastuneet ensimmäisen kappaleen totuuden ymmärtämiseen.

USA kävi, Venäjä vaan rysähti tonttiin 🤡

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todistettiin, että se on mahdollista. Nythän on isot suunnitelmat siitä, että Marsiin tehtäisiin tukikohta. Jos kuulennot olisivat epäonnistuneet niin tuosta ei voisi unelmoida vielä sataan vuoteen.

Ja mitä hyötyä ihmiskunnalle olisi tukikohdasta Marsissa.

Tämä. Kun Mars on ihan ulkorajoilla siitä mihin voidaan kuvitella lennettävän, niin mitä järkeä laittaa tukikohtaa sinne?

Seuraava aurinkokunta on jo niin kaukana että ellei keksitä ainakin lähes valon nopeudella liikkuvaa alusta, on turha haaveilla pääsevänsä sinne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avaruustutkimuksen sivutuotteena voimme nyt räplätä kännyköitämme aamusta iltaan. Tietysti voi miettiä onko siitä mitään hyötyä.

No kerroppa miten tää liittyy kuuvierailuun 🤩

Vastaaja numero 21 näköjään ehti vastata jo. Jos haluat tietää asiasta enemmän, niin lue joku yleissivistävä kirja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todistettiin, että se on mahdollista. Nythän on isot suunnitelmat siitä, että Marsiin tehtäisiin tukikohta. Jos kuulennot olisivat epäonnistuneet niin tuosta ei voisi unelmoida vielä sataan vuoteen.

Ja mitä hyötyä ihmiskunnalle olisi tukikohdasta Marsissa.

Tämä. Kun Mars on ihan ulkorajoilla siitä mihin voidaan kuvitella lennettävän, niin mitä järkeä laittaa tukikohtaa sinne?

Seuraava aurinkokunta on jo niin kaukana että ellei keksitä ainakin lähes valon nopeudella liikkuvaa alusta, on turha haaveilla pääsevänsä sinne.

Ihan kuten aikoinaan ns. järkevät olivat sitä mieltä, että yritykset lentää ilmaa raskaammalla laitteella olivat hullujen haihattelua.Tai miljoona vastaavaa esimerkkiä.

Voitiin osoittaa, että matemaattiset rekurssiokaavat todellakin toimivat, kun ensimmäinen miehitetty kuulento ohjattiin näillä onnistuneesti v. 1969. Näillä matemaattisilla rekursiokaavoilla, joita kutsutaan Kalman suotimiksi ja tasoittimiksi, voidaan ohjata detaljintarkasti nykyään mm. ohjuksia. Ja vältytään turhilta siviilikuolemilta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä hyötyä on tieteellis-teknisestä perustutkimuksesta? (Sehän kysymyksen pointti on)

Ap:lle ainakin se, että voi elää mukavaa ja joutilasta elämää nousematta edes sängystä ylös.

Kela Gold ei ole kyllä avaruuslentojen perua...

Mutta sen perustana oleva muovi-,  puolijohde, ja tietoliikennetekniikka saatavat hyvinkin olla.

Täällä on ihan yhteenveto kaikesta siitä hyödyllisestä sivutuotteiden määrästä, joka Apollo-ohjelmasta seurasi, liki 20 vuoden takaa:

https://www.nasa.gov/sites/default/files/80660main_ApolloFS.pdf

Jotenkin surullista että kaksi sivua sontaa piti heittää ennen kuin kenellekään tuli mieleen käyttää Kuukkelia, mutta se on tätä nykypäivän sosilaalisen median realisimia...

Kyseessä on miesten juttu, yritetään esittää jotain saavutuksia naisille.

Kuussa ei ole kukaan käynyt ja maapallo on litteä